Vierasperäiset eläin- ja kasvilajit

Vieraslajit Porvoossa

På svenska

Vieraslaji on alueen luontoon alun perin kuulumaton laji, joka ei olisi pystynyt leviämään uudelle elinalueelle omin neuvoin. Porvoon on kauppamerenkulkuhistoriansa vuoksi ollut alttiina vieraslajeille. Laivat tarjoavat otolliset olosuhteet monille meressä eläville vapaamatkustajille joko painolastitankeissa, tankkien pohjalle kertyneessä lietteessä tai laivan pohjan päällyskasvustossa. Laivaliikenteen määrä kasvaa jatkuvasti, mikä merkitsee painolastiveden ja Itämeren vieraslajien määrän kasvua. Viimeisten 15 vuoden aikana Itämereen on saapunut yli 90 uutta lajia, joista noin 70 kuuluu edelleen vakinaiseen lajistoon. Tunnetuimpia Itämereen vakiintuneita lajeja ovat merirokko, amerikanmonisukasmato ja petovesikirppu.

Painolastivesien lisäksi vieraslajeja kulkeutuu Suomeen mm. puutarhoista karkaamalla. Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan (Introduced species in the Nordic countries, 2000) Suomeen on kotiutunut 21 mereistä lajia, 24 sisävesissä elävää ja 593 maalla elävää lajia. Viimeksi mainituista suurin osa on kasvilajeja. Kasvitulokkaita ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää. Vierasta alkuperää olevien lajien tilalla tulisi mieluummin suosia kotimaisia kasveja. 

Vieraslajit ovat uhka monimuotoisuudelle

Luonnonsuojelulain § 43 kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Vieraat lajit haittaavat alkuperäisiä lajeja saalistamalla niitä sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa. Tulokkaat ovat myös aiheuttaneet tauteja sekä muuttaneet elinympäristöjen rakennetta. Esimerkiksi amerikkalainen minkki tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä. Rapurutto hävitti 1900-luvun alussa ravut parhaista pyyntivesistä. Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavat suuria vahinkoja monilla alueilla.

Jättiputkien torjunta

Jättiputken torjunta kannattaa aloittaa kasvukauden alussa, jolloin yksilöt ovat vielä matalia ja helpommin käsiteltäviä. On erittäin tärkeää estää kasvin kukkiminen. Kasvinosien hävittämisessä on oltava myös huolellinen, sillä siementen lisäksi myös juuren osista kehittyy uusia kasviyksilöitä. Kasvinesteet voivat valon kanssa reagoidessaan aiheuttaa iholla palovammojen kaltaisia oireita. Jättiputken hävittämisessä on käytettävä suojavarusteita.

Yksityiskohtaisia tietoja jättiputken hävittämisestä

Suuren kasvuston torjunta on luovutettava kunnalle tai muulle taholle, jolloin torjunnasta vastaa siihen erikoistunut urakoitsija. Porvoon kaupungin viheralueet -yksikkö on torjuu jättiputkia kaupungin omistamilta alueilta sekä yksityisiltä mailta maanomistajan luvalla. Jättiputkista voi tehdä sähköisen ilmoituksen. Samalla sähköisellä ilmoituksella kerätään tietoa myös muista vieraslajeista.

Jättiputken torjuntaohjeita

Tee sähköinen ilmoitus vieraskasvilajilöydöstäsi.

Lisätietoa jättiputkesta

Tunnista jättiputki, jättipalsami ja kurtturuusu

Ajankohtaista

Kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012.

Lue lisää

Lisätietoa 

Vieraslajeista valtakunnallisesti:

Vieraslajeista EU:ssa:
Euroopan ympäristökeskus: Euroopan biologinen monimuotoisuus on häviämässä huolestuttavan nopeasti

Lisätietoa vieraslajeista Itämeressä:
Itämeriportaali

Kuinka käsittelet puutarhajätteet oikein sekä paljon linkkejä aiheesta:
Vieraslajiportaali

Mitä sinä voit tehdä?
Suomen luonnonsuojeluliiton internetsivut aiheesta

Aihealueet: ympäristö

Päivittäjä 25.11.2014 Flykt Enni
powered by eMedia