Teollisuus ja päästöt
Porvoon elinkeinoelämään ja koko kaupungin kehitykseen on vaikuttanut merkittävästi Nesteen öljyjalostamo, jonka rakentaminen aloitettiin 1964.
- Kilpilahden teollisuusalue
- Kilpilahden päästöt
- Kilpilahden vaikutukset ympäristöön
- Muu teollisuus ja energiantuotanto
Kilpilahden teollisuusalue
Merkittävä ympäristön kuormittaja Porvoossa on Kilpilahden teollisuusalue, joka sijaitsee kaupungin lounaisosassa lähellä Sipoon rajaa. Alueen suurin toimija on Neste Oil Oyj:n öljynjalostamo. Muita Kilpilahdessa toimivia yrityksiä ovat mm. Borealis Polymers Oy, StyroChem Finland Oy ja Ashland Finland Oy.
Eri teollisuuslaitosten toimintaa ohjaavat niiden ympäristöluvat. Ympäristölupa sisältää määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi toiminnan aiheuttamia päästöjä ilmaan ja vesiin, melua, jätehuoltoa, raaka-aineiden ja tuotteiden varastointia, häiriötilanteita, selvitysvelvoitteita, ympäristön tilan tarkkailua sekä raportointia.
Neste Oil Oyj:n öljynjalostamolle on myöntänyt ympäristöluvan Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Petrokemian tehtaille ja muovitehtaille ympäristöluvat on myöntänyt Uudenmaan ympäristökeskus.
Kilpilahden laitokset raportoivat toiminnastaan sekä toimintansa ympäristövaikutuksista ympäristönsuojeluviranomaisille ympäristölupiensa mukaisesti vuosittain, kuukausittain tai useammin. Paikallisena ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ja alueellisena ympäristönsuojeluviranomaisena Uudenmaan ELY-keskus.
Kilpilahden päästöt
Kilpilahden teollisuusalueen päästöt ilmaan muodostavat merkittävän osan koko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen päästöistä. 1990-luvun alusta lähtien erityisesti rikkipäästöt ovat vähentyneet, kun öljynjalostamolla otettiin käyttöön rikinpoistolaitos. Muiden päästöjen väheneminen on ollut huomattavasti hitaampaa tai päästötaso on pysynyt muuttumattomana, kuten vuotuiset typenoksidipäästöt, jotka 1980-luvun lopulta asti ovat vaihdelleet 4 000 tonnin kummallakin puolella.
Tekniikan kehittymisen myötä 1990- ja 2000-luvulla päästömäärät tuotettua tonnia kohti on saatu vähenemään, mutta samanaikainen tuotannon kasvu on syönyt ympäristön kannalta suotuisan vaikutuksen, eikä päästöjen kokonaismäärissä ole havaittavissa vähenemistä.
Kilpilahden vaikutukset ympäristöön
Kilpilahden teollisuusalueen vaikutus ympäristön tilaan ja erityisesti Porvoon ilman laatuun näkyy mm. paikallisesti kohonneina rikkidioksidin, typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksina. Neste Oil Oyj mittaa ilmanlaatua kolmella eri mittausasemalla vuoden ympäri. Mittausten reaaliaikaiset tulokset ovat ympäristönsuojelutoimiston nähtävissä Internetissä.
Kilpilahden teollisuuden vaikutuksia ympäristöön voi havaita bioindikaattoriseurannassa, josta löytyy lisätietoa ilmanlaadun seurannan sivulta.
Ilmanlaadun seuranta
Kilpilahden laitokset ovat teettäneet bioindikaattoriseurannan yhteydessä lisätutkimuksia tuotantolaitosten ympäristössä sijaitsevilta havaintoaloilta.
Häiriötilanteiden aikana teollisuuden vaikutuksia voi ilmetä etäämpänäkin teollisuusalueesta. Häiriötilanteessa ilmaan syntyviä päästöjä pyritään hallitsemaan ja minimoimaan ohjaamalla ne poltettavaksi turvasoihtuihin. Tämän voi havaita esimerkiksi meluna, hajuna ja valona.
Teollisuuslaitokset tiedottavat häiriöistä tilanteen edellyttämässä laajuudessa mm. viranomaisille, tiedotusvälineille sekä internetissä www.kilpilahti.fi -sivustolla. Jos lähiseudun asukkaiden varoittaminen on tarpeen, huolehtii siitä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.
Muu teollisuus ja energiantuotanto
Muita ilman epäpuhtauksia tuottavia laitoksia ovat Porvoon Energia Oy:n Harabackan maakaasulaitos ja pienemmät lämpökeskukset sekä Tolkkisten höyryvoimalaitos. VOC-päästöjä aiheuttavat lisäksi WS Bookwell Oy ja Finnish Steel Painting Oy.
Kaukolämpö tuotetaan Porvoossa pääosin Tolkkisten höyryvoimalaitoksella. Laitos siirtyi vuonna 2002 käyttämään polttoaineenaan puuta, mikä vähensi laitoksen rikkipäästöjä sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2005 Porvoon Energia Oy:n tuottamasta energiasta 70 prosenttia on vihreää energiaa eli ekoenergiaa, jota tuotettiin puulla, biokaasulla sekä vesivoimalla. Tolkkisiin suunnitellun uuden biovoimalaitoksen valmistumisen jälkeen ekoenergian osuus nousee yli 90 prosenttiin.
Aihealueet: ympäristö