Usein kysyttyä
- Jätevedet
- Jätteet
- Ajoneuvot
- Ruoppaaminen
- Sinilevät
- Lehtokotilot
- Vesiskootterit ja melu
- Öljysäiliöt
- Maalämpökaivot
- Luontokoulu
Jätevedet
Pitääkö kiinteistöni jätevesijärjestelmä uusia?
Jätevesijärjestelmä tulee uusia jätevesiasetuksen siirtymäsäännöksen mukaan vuoteen 15.3.2016 mennessä. Tämä koskee kaikkia niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella ja joihin tulee rakennukseen sisälle paineellinen vesi ja joilla ei ole mahdollisuutta liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin.
Jätevesijärjestelmän uusimiseen löydät ohjeet tästä. Ennen uusimistyön aloittamista kannattaa selvittää vanhan jätevesijärjestelmän kunto sekä mahdollisuudet hyödyntää järjestelmää tai osaa siitä uusimistyön yhteydessä.
Pitääkö kiinteistöni liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin?
Kiinteistö pitää liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesihuoltolaki ei mahdollista mitään siirtymäaikaa liittymiselle.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetiedot kannattaa tarkistaa joko Porvoon vedeltä tai vesiosuuskunnalta. Kiinteistön sijainti ratkaisee, kuuluuko se Porvoon veden vai jonkin vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen.
Liittymiseen voi hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta vapautusta joko määräajaksi tai toistaiseksi, mikäli vesihuoltolain edellytykset täyttyvät.
Mikäli vapautusta haetaan sillä perusteella, että halutaan käyttää oman kaivon vettä, on hakijan osoitettava vesinäytetutkimuksin, että kiinteistöllä on riittävästi laatuvaatimukset täyttävää vettä käytössään Kotitalouksien kaivot.
Viemäriin tulee periaatteessa liittyä aina toiminta-alueella, jos kiinteistöön tulee sisään paineellinen vesi. Vapautusta voi hakea, mikäli kiinteistöllä on asennettuna jätevesiasetuksen voimaantulon eli vuoden 2004 jälkeen asennettu viranomaisen hyväksymä ja toimiva jätevesijärjestelmä.
Sijaitseeko kiinteistöni pohjavesialueella?
Asian voi tarkistaa valtion ympäristöhallinnon kotisivuilta kohdasta Porvoon pohjavesialueet tai ottamalla yhteyttä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluun. Tiedolla on merkitystä, jos suunnittelee kiinteistöllään jätevesijärjestelmän uusimista tai haluaa tehdä muita erityisiä toimintoja kuten lannan käsittelyä tai korjaamotoimintaa.
Jätteet
Mitä jätteitä saa polttaa?
Kiinteistön lämmityksen yhteydessä saa polttaa kuivia risuja, oksia, pintakäsittelemätöntä ja kyllästämätöntä puutavaraa sekä vähäisiä määriä puhdasta paperia ja pahvia keskuslämmityskattilassa tai kiinteässä tulipesässä.
Haja-asutusalueella on lisäksi sallittua oksien ja risujen avopoltto edellyttäen, ettei siitä aiheudu naapureille savuhaittoja tai yleistä palonvaaraa.
Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden polttaminen on kielletty.
Minne saa viedä ongelmajätteet?
Asukkaat saavat viedä ongelmajätteensä maksuttomasti ongelmajätteiden keräyspisteisiin.
Lähimmän keräilypaikan voi tarkistaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n sivustolta.
Milloin ongelmajäteauto kiertää Porvoossa?
Ongelmajäteauto kiertää Porvoossa alkukesästä. Lähin pysähtymispaikka sekä auton kiertoaikataulu löytyvät Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n sivustolta.
Minne saa sijoittaa kompostorin?
Kompostia ei saa ilman naapurin suostumusta sijoittaa kolmea (3) metriä lähemmäksi tontin rajaa eikä viittätoista (15) metriä lähemmäksi talousvesikaivoa.
Se voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin erillistä suostumusta hyväksyttyyn rakennuslupaan merkittyyn, jätehuollolle varattuun tilaan.
Mitä teen tuhkalle?
Tuhka ja noki tulee jäähdyttää ja säilyttää kiinteistöllä palamattomassa kannellisessa astiassa. Jäähdytetty ja kytemätön tuhka pakataan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen ennen kuin se laitetaan sekajätteen keräysastiaan.
Öljylämmityksen nuohoustuhka on ongelmajätettä. Se tulee toimittaa erikseen pakattuna ongelmajätteiden keräykseen.
Ajoneuvot
Saako autoa pestä pihalla?
Omalla pihalla saa pestä auton, mutta pesuaine ei saa sisältää liuottimia. Autojen ammattimainen pesu omilla pihoilla on kiellettyä.
Liuotinpohjaisilla pesuaineilla pesu on kiellettyä tavallisten omakotitalojen pihoilla, koska niiden käyttö edellyttää pesupaikkaa, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin puhdistettaviksi.
Yleisellä alueella autojen pesu on kiellettyä.
Ruoppaaminen
Milloin saan ruopata ja pitääkö ruoppauksesta ilmoittaa jonnekin ?
Ruoppaamisesta on syytä aina tehdä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli vesialueella tapahtuvaan kaivutyöhön aiotaan käyttää konevoimaa ts. kaivinkonetta tai vastaavaa. Yli 500 kuutiometrin ruoppauksille tulee aina hakea vesilain mukainen lupa.
Ilmoitus tehdään Uudenmaan ELY-keskukselle, joka on asiassa valvontaviranomainen. Ilmoituskaavakkeita saa kaupungin ympäristönsuojelusta sekä kaupungin ja ELY-keskuksen nettisivuilta.
Ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen arvioi ruoppaushankkeen luvan tarpeen ja antaa tästä lausunnon. Mikäli hankkeen katsotaan tarvitsevan lupaa, tulee hanketta koskeva hakemus osoittaa lupaviranomaiselle eli Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
Suurin osa pienistä tai pienehköistä mökkirantojen ja veneväylien kunnostuksista voidaan yleensä tehdä ilman varsinaista lupamenettelyä, mikäli ruoppaus ajoitetaan syksyyn tai talveen ja ruoppausmassat sijoitetaan haitattomasti maalle.
Sinilevät
Onko rannassani sinilevää ja pitääkö levästä ilmoittaa jonnekin ?
Sinilevät kuuluvat luontoon ja luonnon vesissä on aina jonkin verran sinileviä, mutta vähäisen määrän ja mikroskooppisen koon takia niitä ei tavallisesti havaitse.
Otollisissa olosuhteissa sinilevät voivat kuitenkin muodostaa massaesiintymiä. Rannoille ajautuu tällöin suuria määriä limaisen puuromaista levämassaa, jonka väri vaihtelee lajista riippuen vihreästä mustaan. Kuivuneesta sinilevästä jää rannoille usein sinisen ja turkoosin sävyisiä, maalia muistuttavia nauhoja.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä, minkä takia runsaasti sinilevää sisältävään veteen ei ole syytä mennä uimaan eikä tällaista vettä pidä käyttää esim. saunassa löyly- tai pesuvetenä. Myös kotieläimet on syytä pitää poissa tällaisesta vedestä.
Mikäli epäilee havainneensa vedessä runsaasti sinilevää, kannattaa havainnosta ilmoittaa terveydensuojelu- tai ympäristönsuojeluviranomaisille, jotka voivat varmistaa havainnon ja tiedottaa tarvittaessa edelleen tilanteesta.
Lehtokotilot
Miten voi torjua lehtokotiloita?
Lämpö- ja kosteusolosuhteista kannattaa tehdä lehtokotiloille epäsuotuisat pitämällä nurmikko lyhyenä ja hävittämällä kaikki risu- ja lehtikasat tontilta.
Lehtokotiloa voidaan torjua keräämällä aikuiset ja keskenkasvuiset yksilöt ja tuhoamalla ne pudottamalla kuumaan veteen. Keräystä voi tehostaa houkuttelemalla lehtokotiloita maassa makaavien etanasuojien, kuten kosteiden tai kostutettujen lautojen ja levyjen alle ja poimimalla ne sieltä talteen.
Puutarhaliikkeistä löytyy erilaisia karkotteita lehtokotiloiden torjuntaan.
Säännöstelyä ja populaation koon pienentymistä tapahtuu myös luonnon omilla keinoilla. Kuumat ja kuivat kesät sekä kylmät syys- tai kevätyöt ennen lumentuloa ja lumen sulamisen jälkeen lisäävät nuorten lehtokotiloiden kuolleisuutta.
Vesiskootterit ja melu
Missä saa ajaa vesiskoottereilla?
Vesiskoottereilla ajo on kokonaan kielletty Porvoossa sijaitsevilla järvillä.
Jokialueilla vesiskoottereilla ajaminen on sallittu ainoastaan paikasta toiseen siirtymiseksi alhaisella nopeudella, enintään 10 km/h.
Merialueella vesiskoottereilla ajo on kielletty
- luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuilla alueilla sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla
- 200 m leveällä rantavyöhykkeellä koko merialueella. Siirtyminen rannalta 200 m:n päähän avovesialueelle on kuitenkin sallittu. Tällöin on noudatettava nopeusrajoitusta 10 km/h
- Porvoon kaupungin ulkoilualueilla ja uimarannoilla. Myös ajaminen alhaisella nopeudella ja maihin nousu on kielletty. Joillakin ulkoilualueilla vesiskootterilla saa kuitenkin nousta maihin venelaituriin
Vesiskootterilla ajaminen on kielletty yöaikana klo 22 – 6 välisenä aikana. Liikkuminen alhaisella nopeudella, enintään 10 km/h, on kuitenkin sallittu.
Öljysäiliöt
Pitääkö vanha käytöstä poistettu öljysäiliöni poistaa?
Käytöstä poistettu öljysäiliö on jätettä. Maanalainen, tarpeettomaksi jäänyt säiliö on ensin tyhjennettävä ja pesetettävä ja tämän jälkeen nostettava ylös. Myös öljysäiliön muut rakenteet kuten täyttö- ja imuputket sekä tarkastuskaivo on poistettava samanaikaisesti.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) pitää yllä rekisteriä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusliikkeistä.
Mikäli maanalainen öljysäiliö sijaitsee rakennuksen vieressä tai alla siten, että sen poistaminen voi vaurioittaa rakennusta, on säiliön jättämisestä maahan sovittava erikseen ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
Maalämpökaivot
Tarvitseeko maalämpökaivon poraaminen omalle kiinteistölle mitään lupaa?
Maalämpökaivon poraaminen edellyttää nykyisin aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa, jota haetaan kaupungin rakennusvalvonnalta. Mikäli maalämpökaivo halutaan porata tärkeälle pohjavesialueelle, tulee sille lisäksi hakea vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta,
Maalämpökaivon reikä huonosti tiivistettynä saattaa mahdollistaa epäpuhtauksille suoran ja nopean pääsyn pohjaveteen. Väärä ja jopa myrkyllinen välittäjäaine voi päästä rikkoutuneesta putkistosta pohjaveteen ja siten vaarantaa pohjaveden laadun.
Reiän poraaminen meren läheisyydessä voi myös mahdollistaa meriveden pääsyn pohjaveteen ja siten vaarantaa lähialueella sijaitsevien talousvesikaivojen vedenlaadun.
Luontokoulu
Miten luontokoulu toimii?
Porvoon luontokoulu on kiertävä luontokoulu, joka tarjoaa elämyksellistä ja toiminnallista ohjelmaa koululuokille ja päiväkotiryhmille. Toiminnan tavoitteena on tukea kouluja, päiväkoteja ja muita yhteistyötahoja heidän ympäristökasvatustyössään. Luontokoulu on kaksikielinen ja palvelee Porvoon alueen lapsia, nuoria ja aikuisia. Lapsille ja nuorille suunnatut luontokoulupäivät ovat maksuttomia.
Luontokoulu tarjoaa lukuvuoden aikana mm. kummitoimintaa 3.-4.-luokille ja päiväkotiryhmille, luontokoulupäiviä eri luokka-asteille, ympäristökasvatusta koskevaa koulutusta, välineitä lainaksi opettajien ja päivähoitohenkilöstön tarpeisiin sekä inspiraatiota ja ideoita luonnossa järjestettävään opetukseen ja toimintaan. Luontokoulu voi myös osallistua esim. teemapäivien ja erilaisten ympäristökasvatuksellisten projektien suunnitteluun.
Luontokoulun toiminnasta vastaa ympäristökasvattaja, joka työskentelee ympäristönsuojelussa. Lisätietoja luontokoulusta: peda.net
Aihealueet: ympäristö