Jätevedet
Jätevesiä syntyy lähes kaikessa ihmisten asumiseen ja työhön liittyvässä toiminnassa. Asumisessa syntyvät jätevedet sisältävät yleensä runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainesta ja bakteereja. Teollisuuden ja muun yritystoiminnan jätevesissä voi lisäksi esiintyä haitallisia aineita ja yhdisteitä, kuten raskasmetalleja ja erilaisia öljyhiilivetyjä.
Puhdistamattomassa jätevedessä fosforia on yli tuhatkertaisesti ja typpeä yli satakertaisesti luonnontilaisiin puro- ja järvivesiin verrattuna. Jätevedet rehevöittävät tämän takia vesistöjä, mikä johtaa muun muassa levätuotannon lisääntymiseen ja voi pahimmillaan aiheuttaa sinilevien massaesiintymistä eli ”kukintaa”. Rehevöityneissä vesistöissä myös vesikasvillisuus yleensä lisääntyy ja saa aikaan vesialueiden umpeenkasvua.
Jätevesien sisältämät bakteerit ja virukset heikentävät vesistöjen hygieenistä tilaa ja alentavat siten niiden virkistyskäyttöarvoa. Yhdessä jätevesilitrassa voi olla satoja miljoonia ulosteperäisiä bakteereja. Jätevesien puhdistuskaan ei poista kaikkia bakteereja ja viruksia, mikä on hyvä muistaa esimerkiksi jätevesien purkupaikkaa suunnitellessa.
Jätevesien asianmukainen puhdistus parantaa jokaisen lähiympäristöä vähentämällä jätevesistä aiheutuvia hygieenisiä haittoja, pohjavesien likaantumista ja vesistöjen rehevöitymistä.
Lisätietoja
Ympäristötarkastaja Hedy Kleiman
Ympäristötarkastaja Arto Lankinen
Aihealueet: ympäristö