Porvoon historia
Porvoo – Suomen toiseksi vanhin kaupunki
Porvoon seudun nykyinen asutus sai alkunsa 1200- ja 1300-luvuilla ja Porvoon pitäjä mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvun alussa. Varhaisempina aikoina siihen kuuluivat myös nykyiset Askola, Pornainen ja Pukkila. Porvoon kylästä kasvanutta kaupunkia edelsi ylempänä joen varrella Saksalan kylässä sijainnut kauppapaikka.
Keskiajalla Suomeen perustettiin kuusi kaupunkia. Niiden joukossa syntyi Uudenmaan rannikolle Porvoo, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet n. v. 1380. Kaupungille kuten koko pitäjälle saatiin nimi Borgå (Linnajoki) joesta ja Linnamäen linnasta.
Porvoon läänin keskus
Porvoo oli keskiajalla Pyhtäältä Espooseen ulottuneen Porvoon läänin keskus. Kaupunki kävi kauppaa etenkin Räävelin (Tallinna) kanssa, jonne mm. Hämeen koko turkiskauppa suuntautui Porvoon välityksellä.
Hävitykset Porvoossa
1500-luvun alussa tanskalaiset merirosvot tuhosivat kaupungin ja saman vuosisadan lopulla, 25-vuotisen sodan aikana, venäläiset ehtivät polttaa Porvoon kaksikin kertaa.
Kaupunki myös lakkautettiin kahdesti 1500-luvulla, kunnes kaupunkioikeudet saatiin lopullisesti takaisin 1602.
Isonvihan aikana 1700-luvun alussa venäläiset polttivat Porvoon maan tasalle. Kaupungin ehdittyä rakentua uudelleen, kesäkuussa 1760 kalan keittämisestä eräässä Vuorikadun talossa alkanut tulipalo tuhosi 2/3 rakennuksista. Vanhan Porvoon nykyiset talot on rakennettu palon jälkeen kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa noudattaen. Kaupunginosan rakennuskanta 1760-luvulla pystytettyine kivirakennuksineen on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä.
Kaupunki kasvaa
1700-luvun puolimaissa Porvoo oli asukasmäärältään Suomen suurimpia kaupunkeja, jossa asui n. 1500 asukasta. Kaupungin kasvuun oli vaikuttanut myös piispanistuimen ja lukion siirto sodassa Venäjälle menetetystä Viipurista. Borgå Gymnasiumin yhteyteen aikoinaan perustettu kirjasto on Suomen vanhin julkinen kirjasto ja tieteellisenäkin kirjastona erittäin merkittävä.
1840-luvulla Venäjän vallan aikana alettiin Porvoossa rakentaa uutta kaupunginosaa, empirekaupunkia. Se laajensi ensimmäisen kerran keskiajan jälkeen merkittävästi kaupungin aluetta ja muutti sen asutusrakennetta.
Porvoon valtiopäivät 1809
Suomen 650-vuotinen yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sotaan 1808-09. Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Keisari Aleksanteri I määräsi ensimmäiset maapäivät pidettäviksi Porvoossa, missä ne avattiin maaliskuussa 1809.
Avajaisten yhteydessä Aleksanteri I antoi Porvoon tuomiokirkossa hallitsijanvakuutuksensa, jossa hän vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet. Valtiopäivien päätöspuheessaan heinäkuun 19. päivänä keisari korotti Suomen kansakuntien joukkoon ”sen omien lakien suojaamana”.
Porvoossa ovat vielä jäljellä kaikki valtiopäivien kokousrakennukset ja talo, johon keisari seurueineen majoitettiin .
Porvoo – kirjailijoiden ja taiteilijoiden innoituksen lähde
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui Porvoossa vuodesta 1837 toimien ensin lukion latinan ja roomalaisen kirjallisuuden lehtorina ja sitten rehtorina. Vuodesta 1857 hän omistautui pelkästään kirjailijan työlle. Runebergin tunnetuin teos on Suomen sodasta kertova Vänrikki Stoolin tarinat. Runebergin koti avattiin museona yleisölle 1882.
Porvoon tunnetuin kuvataiteilija Albert Edelfelt (1854-1905) syntyi Kiialan kartanossa kaupungin välittömässä läheisyydessä. Edelfeltin koko tuotannossa näkyy hänen rakkautensa Porvoon seutuun: lukuisissa maalauksissa taustana ovat kaupungin ja Haikkoon kylän maisemat.
Walter Runeberg (1838-1920), kansallisrunoilijan poika, oli Suomen varhaisimpia kuvanveistäjiä, jonka julkisista muistomerkeistä tunnetuimmat ovat J. L. Runebergin patsaat Helsingissä ja Porvoossa, Aleksanteri II muistomerkki Helsingissä ja Pietari Brahen patsas Turussa. Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) syntyi Porvoossa ja asui suuren osan elämästään Ranskassa; hänen tuotannossaan näkyvätkin kansainvälisten taidesuuntausten, kuten jugendin, vaikutukset. Vallgrenin julkisia töitä Helsingissä ovat mm. Havis Amanda sekä Topelius ja lapset.
Louis Sparre (1863-1964) oli suomalaisen taideteollisuuden ja muotoilun uranuurtaja. Taiteilijan Porvooseen 1897 perustamassa Iris-tehtaassa valmistettiin hänen suunnittelemiaan huonekaluja ja Alfred William Finchin (1854-1930) muotoilemaa keramiikkaa. Louis Sparren ansiosta myös Vanha Porvoo säästyi purkamiselta.
Walter Runebergin veistosluonnoksia on esillä Runebergin kodin naapuritalossa.
Porvoossa asui ja työskenteli myös uskonnollisista ja isänmaallisista monumentaalitöistään sekä lintumaalauksistaan tunnettu Lennart Segerstråle (1892-1975).
Uusi Porvoo
Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta yhdistettiin tammikuun 1. päivänä 1997. Kysymys kuntaliitoksesta oli kauan ollut esillä niin virallisissa kuin epävirallisissakin keskusteluissa. Uuden kunnan nimi on Porvoon kaupunki.
Kaupungin nykypäivään kuuluvat elävä kaksikielisyys sekä kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut. Porvoo on kasvanut metropolialueen itäiseksi keskukseksi. Asukkaita kaupungissamme on jo lähes 50 000 – ja uusia muuttaa jatkuvasti.
Tulevaisuudessa Porvoo haluaa olla Suomen energiatehokkain kaupunki. Porvoossa sijaitsee myös energia- ja ympäristöteknologian huippuyritysten keskus.