Kuninkaanporttiin kaksi hypermarkettia
Hypermarkettien vaikutukset arvioitiin kaavoitusta varten
Kuninkaanportin alueelle on mahdollista sijoittaa lähivuosina kaksi uutta hypermarkettia sekä lisää tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tämä antaisi hyvät mahdollisuudet Porvoon seudun kaupan kehittämiselle, eikä merkittäviä haitallisia vaikutuksia aiheutuisi myöskään seudun nykyisille myymälöille, ilmenee FCG Suunnittelukeskus Oy:n Porvoon kaupungin toimeksiannosta tekemästä selvityksestä, jossa on arvioitu Kuninkaanportin ja Eestimäen alueen kaupallisten ratkaisujen vaikutuksia.
Selvitys liittyy Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen osayleiskaava- ja asemakaavatyöhön, joilla tutkitaan mm. uusien kaupallisten palvelujen sijoittamista Kuninkaanporttiin. Kaavoituksella halutaan mahdollistaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle.
Kuninkaanportin kehittäminen tilaa vaativan erikoiskaupan ja hypermarkettien alueena tukisi ja täydentäisi Porvoon keskustan palvelutarjontaa. Uusien hankkeiden myötä Porvoon kaupallinen vetovoima vahvistuisi, ja tämä parantaisi myös keskustan kehitysedellytyksiä.
Kaupan painopiste siirtyisi nykyistä enemmän Kuninkaanporttiin. Tämä ei selvityksen mukaan olisi uhka keskustan kehitykselle, mikäli Kuninkaanportin liiketilojen mitoitus ei ole liian suuri eikä alueelle sijoitu liikaa sellaisia toimintoja, jotka kilpailevat keskustan kanssa.
Kaupungin, yrittäjien, kiinteistöomistajien ja muiden toimijoiden tulisi selvityksen mukaan huolehtia joka tapauksessa keskustan jatkuvasta kehittämisestä –riippumatta siitä, kuinka paljon Kuninkaanporttiin rakennetaan uutta liiketilaa.
Uusille palveluille on kysyntää
Porvoossa on tarvetta uusille liiketiloille. Porvoon kaupungin, Porvoon seudun ja koko Itä-Uudenmaan maakunnan väestö kasvaa. Väestönkasvu yhdessä kulutuksen kasvun kanssa merkitsee myös ostovoiman kasvua.
Porvoon seudun kauppa on keskittynyt vahvasti Porvooseen. Porvoon kaupungin vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, tilaa vaativa erikoiskauppa, autokauppa ja huoltamot sekä muu erikoiskauppa) laskennallinen liiketilan lisätarve on vuosina 2006–2025 suuruusluokaltaan 112 000 kerrosalaneliömetriä (k-m2). Porvoon seudulla liiketilan lisätarve on noin 211 000 k-m2.
Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus (€/myymälä-m2/vuosi) on Porvoossa ja koko Porvoon seudulla selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole riittävästi. Asukalukuun suhteutettuna Porvoon seudulla oli vuonna 2006 keskimäärin 1670 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun koko maassa keskiarvo on 1339 asukasta myymälää kohti.
Päivittäistavarakaupassa kaikki Porvoon seudun kunnat – myös Porvoon kaupunki – menettävät ostovoimaa seudun ulkopuolelle. Porvoon kaupungin alueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta siirtyi 5 prosenttia kaupungin ulkopuolelle vuonna 2006. Porvoon kaupungin alueella sijaitsevat erikoiskaupan myymälät (tilaa vaativa kauppa, muu erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) houkuttelevat sen sijaan runsaasti kuluttajia ja ostovoimaa myös muualta Porvoon seudulta sekä maakunnan ulkopuolelta. Vuonna 2006 erikoiskaupan nettosiirtymä Porvoossa oli positiivinen: myynti oli 26 prosenttia suurempi kuin kaupunkilaisten erityiskaupan ostovoima. Muissa Porvoon seudun kunnissa tilanne on kuitenkin selkeästi päinvastainen. Yhteensä 9 prosenttia koko Porvoon seudun erikoiskaupan ostovoimasta siirtyi seudun ulkopuolelle vuonna 2006, lähinnä pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin.
Kaupallisille alueille selkeät profiilit
Kuninkaanporttia ja Porvoon keskusta-aluetta tulisi selvityksen mukaan kehittää niin, että ne täydentävät toistensa palvelutarjontaa, eivätkä kilpaile keskenään kauppapaikkoina. Kuninkaanporttia tulisi kehittää tilaa vievän erikoiskaupan ja hypermarkettien alueena. Keskusta-alueen profiiliin kuuluisivat pienet erikoisliikkeet, keskustatavaratalot sekä kaupalliset, kulttuuri- ja julkiset palvelut. Tarmolaan tulisi sijoittaa laajan tavaravalikoiman kauppoja sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa.
Kuninkaanportin alueella pitäisi selvityksen mukaan tehdä uusia liikennejärjestelyjä, ettei alueen liikenne ruuhkautuisi. Uudet myymälät pitäisi lisäksi toteuttaa vaiheittain, jotta Porvoon seudun nykyisille myymälöille jäisi aikaa sopeuttaa toimintansa uuteen kilpailutilanteeseen. Liiketilan lisäämisen kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kannattavuusrajalla toimiviin myymälöihin.
Keskusta-alue voisi selvityksen mukaan hyötyä tilaa vievän erikoiskaupan siirtymisestä Kuninkaanporttiin, sillä vapautuviin liiketiloihin voisi keskittää keskustaan paremmin sopivia toimintoja. Keskustan vetovoimaa tulisi lisätä myös muilla toimilla, mm. ratkaisemalla pysäköintijärjestelyt, toteuttamalla kävelypainotteinen keskusta sekä lisäämällä liiketiloja ja hotellikapasiteettia. Raskaan liikenteen vähentäminen antaisi mahdollisuuden kehittää myös Mannerheiminkatua vetovoimaisena liikepaikkana. Nykyiset Lundin, Sokoksen ja Citymarketin korttelit voisi uusia, ja alueelle voisi sijoittaa myös uuden kauppakeskuksen tai keskustatavaratalon.
Porvoon asuinalueiden kaupallisiin palveluihin hypermarkettien vaikutukset olisivat selvityksen mukaan todennäköisesti vähäiset. Gammelbackan osalta uhkana on kuitenkin ostoskeskuksen vanhanaikaisuus. Ostoskeskuksen tilat tulisi uudistaa, jos kaupan toimintaedellytykset halutaan turvata.
Lisätietoja:
Apulaiskaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh. 520 2221
Vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh. 520 2717
Projektikehityspäällikkö Antero Antila, puh. 520 2301
Liitteet: Loppuraportti Kuninkaanportin ja Eestinäen alueen kaupallisten ratkaisujen vaikutusten arviointi (PDF-tiedosto)
Diasarja loppuraportista (PDF tiedosto)
