10 usein kysytyt kysymykset Ehkäisyneuvolassa

 

1.      Mitä tehdä? olen raskaana! (raskauden keskeytys)

Abortti eli raskauden keskeyttäminen on lääketieteellinen toimenpide, jossa raskaus keskeytetään. Jos olet raskaana, eikä ole muuta ratkaisua kuin keskeytys, on hyvä puhua ammattiauttajan kanssa keskeytykseen liittyvistä asioista. Abortti ei ole koskaan helppo päätös ja siihen liittyy lähes aina emotionaalista kärsimystä. Kun olet päättänyt keskeyttää raskauden, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin vastaanotolle, joka järjestää raskauden keskeyttämiseen liittyvät käytännön asiat. Ota siis yhteyttä omalle terveysasemalle, voit myös soittaa ehkäisyneuvolaan ja pyytää neuvoja.

Terveydenhoitajalle ja lääkärille voi jutella luottamuksellisesti ja heiltä saa lisätietoja mistä saat apua ja tukea. Jos päättät pitää lapsen, sinut ohjataan äitiysneuvolaan.

 

2.      Olen ollut suojaamattomassa yhdynnässä, mitä teen?

Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen, mikäli et toivo raskautta.  Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä. Jälkiehkäisyä ei tule käyttää ensisijaisena ehkäisykeinona. Se on tarkoitettu hätätapausten varalle. Jälkiehkäisyvalmisteen saa yli 15-vuotias ilman reseptiä apteekista. Jos olet alle 15-vuotias, voit ottaa yhteyttä ehkäisyneuvolaan.

On hyvä muistaa myös, että kondomin rikkouduttua tai unohduttua, on mahdollista saada seksitauti. Asian selvittämiseksi tulee hakeutua seksitautitesteihin.

 

3.      Onko ehkäisyteho voimassa myös taukoviikolla?

Mikäli muistaa ottaa pillerit ajallaan, ne ehkäisevät raskautta koko kierron ajan, myös taukoviikolla. Kondomia ei tarvitse siis käyttää, ellei ole tarvetta suojautua sukupuolitaudeilta.

 

4.      Milloin ja minne seksitautitesteihin?

Aina jos herää epäily tai huoli seksitaudista voi soittaa ehkäisyneuvolaan tai omalle terveysasemalle. On syytä muistaa että seksitauti niin kuin esimerkiksi klamydia ei aina aiheuta oireita, mutta pysyy piilevänä ja tarttuvana ellei sitä hoideta lääkityksellä. Seksitautitesteihin tulisi hakeutua, mikäli on ollut yhdynnässä uuden partnerin kanssa ilman kondomia, tai jos kondomi on hajonnut.  Myös suojaamattoman suu- ja anaaliyhdynnän jälkeen tulisi hakeutua testeihin. 

Seksitautitestit on hyvä kontrolloida jos on oireina alavatsakipua, kirvelyä virtsatessa, lisääntynyttä valkovuotoa, veristä vuotoa kuukautisten jälkeen tai kuukautishäiriöitä.  Ulkosynnyttimissä havaittavat rakkulat, haavat ja syylät voivat myös olla oireita seksitaudista. Mikäli epäilee tai tietää että partnerilla on ollut toinen seksisuhde, niin tulisi hakeutua seksitautitesteihin.

Tytöt ja naiset joilla on hormonaalista ehkäisyä käytössä voivat tulla testeihin meille ehkäisyneuvolaan. Voit soittaa meille puh ajalla.  Naiset joilla ei ole hormonaalista ehkäisyä sekä miehet voivat pyytää testejä omalta terveysasemalta.

 

5.      Onko normaalia että kuukautiset ovat niukat, tai jäävät kokonaan pois ehkäisypillereiden taukoviikolla?

Tyhjennysvuodot voivat jäädä pois ilman pillereiden käyttövirhettä, raskautta tai sairautta. Yhdistelmäehkäisypillerit niukentavat ja lyhentävät kuukautisvuotoa. Käytettäessä matalahormonista yhdistelmäpilleriä vuotoja ei tule lainkaan pienellä osalla käyttäjistä. Tämä ei ole vaarallista, mutta haluttaessa voidaan kokeilla enemmän estrogeenia sisältävää pilleriä.

 

6.      Minulla on minipillerit käytössä, eikä minulla ole vuotoja!?

Minipillereiden käytön aikana ilmenee usein vuotohäiriöitä. Minipillereiden käytössä säännöllinen muistaminen on vielä tärkeämpää kuin yhdistelmäehkäisypillerien yhteydessä. Pillereitä otetaan säännöllisesti päivittäin, ilman taukoja. Tästä seuraa tavallisin sivuoire, kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, tiputteluvuodot tai toisaalta vuotojen loppuminen lähes kokonaan. Nämä ovat vaarattomia.

 

7.      Miksi kuukautiset eivät ole vielä tulleet, kun olen lopettanut hormonaalisen ehkäisyn?

Munasarjatoiminnan palautuminen hormonaalisen ehkäisyn lopetuksen jälkeen tapahtuu toisilla hitaammin, mikä on normaalia. Stressi (sekä fyysinen että psyykkinen) voivat aiheuttaa kuukautisten poisjääntiä. Pillerin käytön aikana on voinut myös kehittyä jokin muutos elimistössä, joka aiheuttaa kuukautisten häiriöitä. Se vain ei ole tullut esiin, koska ehkäisypillerit ovat ”hoitaneet” tilaa. Moni on myös aloittanut pillerien käytön sen verran nuorena, että oikeastaan ei ole tiedetty, millaiseksi kuukautiskierto olisi aikuistuttua asettunut. Jos kuukautiset ovat epäsäännölliset ennen pillerin aloitusta, kannattaa varautua siihen, että samoja häiriöitä on pillerin lopetuksen jälkeen. Tavallisin syy sille, että kuukautiset eivät palaa pillerin lopetuksen jälkeen, on painon muuttuminen pillerin käytön aikana. Sekä alipaino että ylipaino aiheuttavat epäsäännöllisiä kuukautisia.

Yleisohjeena voisi pitää seuraavaa: jos kuukautiset eivät käynnisty puolen vuoden sisällä pillerin lopetuksesta, kannattaa hakeutua tutkimuksiin omalle terveysasemalle. Raskauden mahdollisuus on aina muistettava vuodon jäädessä tulematta.

 

8.      Onko hyvä pitää taukoa e-pillereistä?

Jos sinulla on ehkäisyn tarvetta ei taukoa suositella pidettävän e-pillereistä.  Esimerkiksi laskimotukosten riski on yli kaksinkertainen e-pillereiden ensimmäisten 3 käyttökuukauden aikana verrattuna esimerkiksi 4-5. käyttövuoteen. Sama koskee myös pillereiden uudelleen aloitusta. Myös vuotohäiriöt ovat yleisiä e-pillereiden lopetuksen jälkeen, jolloin uudelleen aloitus on hankalaa. E-pillereiden pitkäaikainen käyttö ei myöskään aiheuta lapsettomuutta. Hedelmällisyys säilyy normaalina e-pillereiden käytön jälkeen. Lastenhankinnan siirtäminen pitkälle yli 30 ikävuoden vaikeuttaa raskaaksi tulemista hedelmällisyyden laskun vuoksi.  Mitään terveyshyötyä ei siis tauosta ole!

 

9.      Emättimen hiivatulehdus

Hiivatulehduksen aiheuttaa emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans- niminen hiivasieni, joka on yltynyt liikakasvuun. Tulehdukselle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi raskaus, ehkäisypillereiden ja antibioottien käyttö sekä diabetes. Myös tiukat vaatteet ja hengittämättömät kuuukautissuojat voivat altistaa tulehdukselle. Tavallisimpia oireita ovat voimakas kutina, valkovuoto sekä kirvely ulkosynnyttimissä. Vuoto on vaaleaa, tuoksutonta, kokkareista ja seinämiin tarttuvaa. Ulkosynnyttimien limakalvoilla voi myös olla haavaumia ja punoitusta. Pelkkä kutina ei useinkaan viittaa hiivatulehdukseen, vaan voi olla oire jostakin muusta gynekologisesta syystä, joka voi vaatia erilaista hoitoa. 

Itsehoito: Jos olet aikaisemmin sairastanut emättimen hiivatulehduksen ja tunnistat oireet, voit itsehoitaa tulehduksen apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Hoitomuotoja ovat emätinpuikko ja rasva sekä suun kautta otettava kapseli. Kuurien pituudet vaihtelevat valmisteesta riippuen 1-6 päivään. Lue aina tarkkaan käyttämäsi valmisteen käyttöohje ja noudata sitä. Raskauden aikana itselääkitystä ei suositella ilman yhteydenottoa lääkäriin. 

Hakeudu lääkäriin, jos:

·         sinulla on hiivatulehdus ensimmäistä kertaa

·         olet alle 16- tai yli 60-vuotias

·         tulehduksia on usein

·         olet raskaana

·         sinulla on kuumetta tai alavatsakipuja

·         sukupuolielimissä on rakkuloita

·         sinulla on epäsäännöllisiä verisiä tai pahan hajuisia vuotoja

·         epäilet oireiden johtuvan sukupuolitaudista

·         sinulla on virtsaamisvaikeuksia

·         myös kumppanillasi on oireita

·         oireet eivät lievitä hoidosta huolimatta 3 vuorokaudessa tai eivät parane viikossa

·         hoidon aikana oireet pahenevat

 

10.  Emättimen bakteerikannan häiriö (Bakteerivaginoosi)

Bakteerivaginoosi on bakteerin aiheuttama emätintulehdus. Se ei ole sukupuolitauti, mutta sairastumisen riski kasvaa useiden seksuaalikontaktien myötä. Oireet ovat pahanhajuinen, runsas valkovuoto, joka on harmahtavaa. Myös lievää kutinaa voi ilmetä.

Oireellinen bakteerivaginoosi hoidetaan yleensä reseptilääkkeillä. Lievä tulehdus voi sen sijaan hoitua itselääkinnällä. Lue lisää aiheesta Terveyskirjaston sivuilta