Asuminen

Kuntouttava asuminen

Kuntouttavat asumispalvelut ovat palveluvaihtoehto asiakkaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea asumiseen ja asunnon järjestämiseen. Valtaosa kuntouttavasta asumispalvelusta on tarkoitettu mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisille asiakkaille, joiden asumista ja elämänhallintaa on tarkoituksenmukaista tukea suunnitelmallisen työn osana tuotettavalla asumispalvelulla.

Tarvittava tuki suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan oman tarpeen ja suunnitelman mukaan. Kuntouttava asuminen on suurimmalle osalla asiakkaista väliaikainen palvelumuoto, jolla pyritään itsenäisen arjenhallinnan vahvistamiseen.

Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. (ShL 21 §) 

Tuettu asuminen

Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla palveluilla. Tuetun asumisen palvelua voidaan järjestää joko asiakkaan omassa tai palveluntuottajalta vuokratussa asunnossa. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa niihin palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut.

Muuttaminen palveluasumiseen on mahdollista vasta, kun kotona asumista on tuettu kaikin mahdollisin avo- ja/tai tukipalveluin. Palvelun sisältö ja määrä vaihtelevat asiakkaan tarpeen mukaan.

Tuetun asumisen tavoitteena on ohjata ja tukea asiakasta kokonaisvaltaisesti ja auttaa sekä tukea asiakasta selviytymään arjesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ sisältää kotikäynnit kuntoutujien kodissa. Tuetulle asumiselle määritellään tavoitteet ja ne kirjataan osaksi asiakassuunnitelmaa.

Tuetun asumisen kriteerit

  • Asiakas tarvitsee tukea itsenäisessä asumisessa.
  • Asiakkaan tuen tarve johtuu mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta, sosiaalisesta vähäosaisuudesta tai syrjäytymisestä. Tuen tarve ei johdu vain somaattisesta sairaudesta tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteesta.
  • Asiakkaan tuen tarve ei ole päivittäistä ja pääasiallinen tuen tarve ajoittuu arkisin 8-18 välille.
  • Asiakkaalla on oma halu ja motivaatio vastaanottaa ohjausta ja tukea.
  • Asiakas pystyy toimimaan ohjattuna ja hyötyy ohjauksellisesta tuesta.
  • Asiakas kykenee yhteistyöhön ja sitoutuu sovittuihin asioihin, sisältäen sairauden hoidon ja lääkityksen.
  • Asiakas selviytyy päivittäistoiminnoista pääsääntöisesti itsenäisesti (herääminen, pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu).
  • Asiakkaan toimintakykyä voidaan ylläpitää ja/tai edistää tuetun asumisen toiminnalla TAI tuetun asumisen ohjaajien tuella voidaan vähentää tai ennaltaehkäistä raskaamman tuen ja hoidon tarvetta. 

Palveluasuminen

Palveluasuminen on palveluasunnossa järjestettävää asumista. Palveluja järjestetään asiakkaille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä päivittäistä tukea ja ohjausta arjen taitojen opetteluun ja sairauden kanssa selviämiseen. Palveluasuminen on asiakkaan toimintakykyä edistävää ja tähtää omaan asuntoon siirtymiseen.

Palveluasumisen kriteerit

  • Asiakkaan tuen tarve johtuu ajankohtaisen mielenterveys- ja/tai päihdeongelman tai muun syyn aiheuttamasta toimintakyvyn alenemisesta. Tuen tarve ei johdu vain somaattisesta sairaudesta tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteesta.
  • Asiakkaan toimintakyky on alentunut psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä.

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen on palveluasunnossa järjestettävää asumista. Palveluja järjestetään asiakkaille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä jatkuvaa tukea ja ohjausta arjen taitojen opetteluun ja sairauden kanssa selviämiseen. Tehostetussa palveluasumisessa on mahdollista saada myös hoivaa ja huolenpitoa. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaan ympärivuorokautisesti. Tehostettu palveluasuminen on asiakkaan toimintakykyä edistävää tai vähintään toimintakykyä ylläpitävää, joka tähtää palveluasumiseen tai omaan asuntoon siirtymiseen.

Tehostetun palveluasumisen kriteerit

  • Asiakkaan tuen tarve johtuu ajankohtaisen mielenterveys- ja/tai päihdeongelman tai muun syyn aiheuttamasta toimintakyvyn alenemisesta. Tuen tarve ei johdu vain somaattisesta sairaudesta tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteesta.
  • Asiakkaan toimintakyky on alentunut psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä
  • Asiakas tarvitsee ympärivuorokautisesti tukea, apua tai työntekijän läsnäoloa. Tuettu asuminen tai palveluasuminen eivät ole asiakkaalle riittäviä palvelumuotoja.
  • Asiakas tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta sekä omatoimisuuden ja arjen-hallintataitojen harjoittelua.
  • Asiakkaalla on tuen tarpeita päivittäisissä arjen taidoissa (esim. ravitsemus, hygienia, siisteys, vuorokausirytmi, lääkehoidon toteuttaminen)
  • Asiakas tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua ja säännöllistä ohjausta ja valvontaa.
  • Asiakkaalla on oma halu ja motivaatio vastaanottaa suositeltu palvelu sekä siihen liittyvä ohjaus ja tuki. 

Hakeminen ja lisätiedot

Asumispalveluihin voit hakeutua sairaalasta, psykiatrian avopalveluista tai oman sosiaalityöntekijän kautta. Palveluntarpeesi arvioidaan yhdessä lähettävän tahon kanssa.

Palvelutarpeen arvioinnissa (SHL § 36, 37) selvitetään asiakkaan kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, sosiaalinen verkosto ja selviytyminen nykyisissä asumisolosuhteissa. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. 

Asumispalveluihin haetaan hakemuksella. Hakemuksen liitteeksi tarvitset lääkärin arvion asumispalvelun tuen tarpeesta.

Asumisenpalvelu tiimi (ASAP) on moniammatillinen jonka tehtävänä on asumispalvelujen koordinointi, asiakkaiden palveluntarpeen arviointi ja kuntoutumisen seuranta. Kuntoutumisen seuranta tehdään asiakassuunnitelman avulla.

Asiakassuunnitelma tehdään palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Shl:n 36 §:n mukaan palvelutarpeen arviointia täydennetään asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.

Suunnitelmaan kirjataan arvio niistä sosiaalipalveluista ja muista tukitoimista, joilla asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata. Samoin kirjataan mahdolliset muut toimet, kuten esimerkiksi henkilön itsensä toteutettavaksi tarkoitetut hänen voimavarojaan ylläpitävät ja vahvistavat toimet. Suunnitelmaan kirjataan myös asiakkaan ja ammattihenkilön yhdessä asettamat tavoitteet, joihin suunnitelmaan kirjatuilla toimilla pyritään vaikuttamaan.

Asiakassuunnitelman tarkoituksena on osaltaan edistää suunnitelmallista työskentelyä, jonka vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan ja hänen perheensä tuen tarpeisiin voidaan arvioida. Suunnitelmaan kirjataan asiakkuuden arvioitu kesto.

Porvoon kaupunki ostaa asumispalveluita pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta.

Lisätiedot: Vastaava asumisohjaaja Lotta Holopainen, puh. 040 489 99 69

Sovellettava lainsäädäntö