Sisätilojen terveellisyys

• oleskelutilan liian korkea tai matala lämpötila
• väärin toimiva ilmanvaihto
• veto
• kosteusvauriot asuintiloissa
• tupakansavu sisäilmassa
• sisätilojen korkea melutaso
• asuintilojen siivottomuus
• eläinpöly
• sisäilman korkea radonpitoisuus
• sisäilman haitalliset kemialliset yhdisteet eli rakennusmateriaaleista, huonekaluista, käytetyistä kemikaaleista ja saastuneesta maaperästä olevat yhdisteet.

Asunnon terveyshaitan selvittäminen tulee ympäristöterveydenhuollossa vireille asukkaan tai asunnonomistajan kirjallisen tai suullisen yhteydenoton takia.

Asian vireille ottaminen edellyttää seuraavien tietojen toimittamista:

• asukkaan nimi ja yhteystiedot
• kiinteistön omistajan nimi
• omistajan tai isännöitsijän yhteystiedot
• yhteydenoton syy (terveyshaittaepäily)
• ajankohta, jolloin ilmoittaja on ollut yhteydessä kiinteistön omistajaan / isännöitsijään
• tiedot aikaisemmista tutkimuksista sekä todetuista vaurioista.

Toimenpidepyynnöt otetaan käsittelyyn pääsääntöisesti vireilletulojärjestyksessä kahden kuukauden sisällä.

Vältä tupakointia, voimakkaasti tuoksuvien aineiden käyttöä, ruoanlaittoa sekä tuulettamista tilassa ennen tarkastusta. Tarkastuksen yhteydessä voidaan hyödyntää tilan pohja-, rakenne- ja LVI-piirustuksia sekä mahdollisia selvityksiä tehdyistä remonteista ja mittauksista.

Tarkastus kohdistetaan ilmoituksen tekijän ja kiinteistön omistajien antamien esitietojen perusteella niihin tiloihin, joissa terveyshaittaa erityisesti epäillään sekä riskirakenteisiin.

Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä arvioidaan asuintilojen olosuhteita ja haastatellaan asukasta. Olosuhteita arvioidaan muun muassa aistinvaraisella tarkastuksella sekä tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuuden arvioinnilla, suuntaa-antavilla pintakosteusmittauksilla sekä sisäilman lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidimittauksilla.

Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen terveystarkastaja arvioi, mitkä lisätutkimukset ovat välttämättömiä terveyshaitan selvittämiseksi. Tarkastaja voi velvoittaa kiinteistön kunnossapidosta vastaavan teettämään tutkimukset. Tutkimusten tekijän tulee täyttää terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan asian selvittämisessä.

Asunnontarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään kaikille asianosaisille. Tarkastuspöytäkirjassa arvioidaan havaittu terveyshaitta ja annetaan sen poistamiseksi tarpeelliset kehotukset. Asiakirjat ovat julkisia, lukuun ottamatta laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, kuten asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot.

Mikäli korjauskehotusta ei noudateta, voi Porvoon ympäristöterveysjaosto antaa korjausmääräyksen tai määrätä asunnon käyttökieltoon. Käyttökiellon tai -rajoituksen purkaminen on mahdollista vain ympäristöterveysjaoston päätöksellä.

Terveystarkastaja seuraa kehotusten ja korjausmääräysten noudattamista uusintatarkastuksella. Tarkastus voi kohdentua asuintiloihin tai pyydettyihin selvityksiin. Asian käsittely päättyy, kun terveyshaitta on korjattu. Uusintatarkastus on maksullinen.

Jos kehotuksia tai määräyksiä ei ole tarpeen antaa, asian käsittelyn päättää yleensä tarkastuspöytäkirja. Asiakkaan vaatiessa ympäristöterveydenhuollon palvelupäällikkö voi antaa asiasta kirjallisen päätöksen. Kirjallisessa päätöksessä ratkaistaan tarve lisäselvitysten tekemiselle tai korjausten tekemiselle tilanteessa, jossa tarkastaja ei ole havainnut asunnossa tai oleskelutilassa viitteitä terveydensuojelulain tarkoittamasta terveyshaitasta. Päätöksestä on mahdollista hakea oikaisua Porvoon ympäristöterveysjaostosta.

Ota yhteyttä lääkäriin, jos saat oireita, joiden epäilet liittyvän sisätiloihin. Koulutiloihin liittyvistä oireista tulee aina ilmoittaa myös rehtorille sekä kouluterveydenhuoltoon. Työtiloihin liittyvistä oireista tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon.

Ympäristöterveydenhuolto osallistuu tarvittaessa terveyshaittojen selvittämiseen ja poistamiseen asunnoissa ja yleisissä oleskelutiloissa.

Jos epäilet terveyshaittaa yleisissä oleskelutiloissa tai majoitustiloissa, ota yhteyttä laitoksen johtajaan. Kouluissa ole yhteydessä koulun rehtoriin ja päiväkodissa päiväkodin johtajaan. Useimmilla julkisilla tiloilla ja laitoksilla on valmiit toimenpidemallit terveyshaittaepäilyjä varten. Voit myös ilmoittaa epäilyksistäsi ympäristöterveydenhuoltoon.

Nopeimmin saat terveyshaitan selvitettyä kääntymällä suoraan kuntoarvioita ja sisäilmaselvityksiä tekevän yritysten puoleen. Tärkeintä on saada selville sisäilmaongelman aiheuttaja, ja sen jälkeen suunnitella sekä toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. Voit myös ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon lisäohjeita saadaksesi.

Ota yhteyttä kiinteistön kunnossapidosta vastaavaan isännöitsijään tai huoneiston omistajaan. Jos omistaja tai isännöitsijä ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.

Ota yhteyttä taloyhtiön edustajaan tai isännöitsijään. Jos taloyhtiön edustaja tai isännöitsijä ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon.

Ota yhteyttä työnantajaasi sekä työpaikkasi työsuojeluorganisaatioon.

Asunnon ostamiseen ja myyntiin liittyy erilaisia käytäntöjä, käsitteitä, dokumentteja ja lakeja sekä vastuita niin myyjänä kuin ostajanakin. Näihin on hyvä tutustua huolella asiantuntijoiden kanssa ja pyytää tueksi asunnon arviointiin.

Tarkasta koko asunto huolellisesti sisältä ja ulkoa ennen ostopäätöstä. Kiinnitä huomiota hajuihin ja kosteusjälkiin seinissä, katossa sekä pintojen ehjyyteen. Tarkista myös, että perusjärjestelmät kuten lämmitys, ilmanvaihto ja kodinkoneet ja -laitteet toimivat normaalisti ja että asunnossa on tuloilmaventtiilit.

Vanhoissa taloissa on mahdollisesti käytetty kivihiilitervaa (kreosootti), asbestia tai muita haitallisia aineita rakenteissa. Selvitä asiantuntijan avulla, voiko tällaisia aineita olla rakennuksessa siten, että asukkaat voivat altistua niille.

Rakennuksen ulkopuolella on hyvä varmistaa, että pintavedet valuvat rakennuksen seinistä poispäin ja että kattovedet johdetaan pois seinän viereltä tai hulevesiviemäriin. Salaojakaivoihin kattovesiä ei saa johtaa.

Asuntokaupan yhteydessä kannattaa aina teettää kuntotutkimus. Tutustu huolellisesti asunnon kuntotutkimusraporttiin. Pyydä kuntotutkijaa arvioimaan löydösten merkitys ja antamaan arvio tarvittavista korjauksista ja niiden kiireellisyydestä, lisätutkimustarpeista ja seurattavista riskirakenteista sekä suositelluista, haittoja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Selvitä myyjältä ainakin seuraavat asiat suunnitellessasi asunnon ostoa:

• asunnon radonmittaukset
• asunnossa toteutetut remontit ja peruskorjaukset
• mahdolliset aikaisemmat terveyshaittaepäilyt ja niiden korjaustavat sekä
• asunnon mahdolliset viranomaisen määräämät käyttörajoitukset tai asumiskiellot
• asunnon ilmanvaihtojärjestelmän ja ilmanvaihdon korvausilman ottopaikka sekä sen lähellä sijaitsevat mahdolliset epäpuhtauslähteet.

• Jos kiinteistöä ei ole liitetty jätevesiverkostoon, selvitä jätevesien käsittelyjärjestelmä ja sen hyväksymisajankohta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta saa ohjeita jätevesien käsittelyvaatimuksista.
• Jos kiinteistöä ei ole liitetty talousvesiverkostoon, selvitä talousvesikaivon tyyppi sekä kunto ja pyydä viimeisimmät vesitutkimustulokset. Ympäristöterveydenhuollosta saat ohjeita talousveden laatuvaatimuksista ja yleisimmistä kaivovesiongelmista.
• Jos kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen vesi- tai viemäriverkkoon, selvitä lisäksi sijaitseeko kiinteistö vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan toiminta-alueella, johon kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus.
• Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta voi tarkistaa, että myynnissä olevat rakennus/rakennukset ovat hyväksyttyjä myyjän ilmoittamaan käyttötarkoitukseen sekä loppukatselmoituja. Loppukatselmoidussa rakennuksessa rakentaminen on saatettu päätökseen lupahakemuksen mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomaiselta voit myös tarkistaa, että rakennus ei sisällä luvattomia laajennuksia tai muutoksia.
• Rantakiinteistöllä kannattaa selvittää vesistön veden laatu ja vedenlaadun riskitekijät. Jos vesistössä on yleinen uimaranta, löytyy ympäristöterveydenhuollosta tietoa uimaveden laadusta.
• Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella voit pyytää tietoa alueen vesistöjen kunnosta.
• Selvitä kunnan kaavoituksesta rakennuksen lähialueiden suunniteltu maankäyttö.

• Vireillä olevat sekä määrätyt tupakointikiellot huoneistoparvekkeella, huoneiston ulkoalueella tai huoneistossa.
• Yhtiössä toteutetut ja suunnitellut peruskorjaukset.

Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen, päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, vanhainkotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita.

Asunnoissa esiintyvistä tuhoeläimistä yleisimpiä ovat erilaiset hyönteiset ja jyrsijät. Tavallisimpia hyönteisiä ovat sokeritoukat, muurahaiset ja elintarviketuholaiset. Myös ulkoa voi kulkeutua hyönteisiä sisätiloihin.
Jos löydät asunnostasi sinne kuulumattomia hyönteisiä, voit olla yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon. Tarvittaessa autamme lajin tunnistuksessa ja neuvomme tuholaisten torjunnassa.

Talon rakenteet ja märkätilat ovat alttiita erilaisille tuhohyönteisille. Varsinkin kosteat rakenteet houkuttelevat hyönteisiä, sillä harvat lajit pystyvät elämään kuivassa ympäristössä. Tuholaiset rakenteissa voivat olla eri lajia ja ne tunnistetaan yleensä vioitusjäljen perusteella.

Laajat ja vaativat torjunnat on tarkoituksenmukaista jättää ammattitaitoiselle tuholaistorjuntaan erikoistuneelle yritykselle torjunnan onnistumiseksi. Yrityksiä ja yhteystietoja löydät internetistä.

Tämän ohjeen tavoitteena on selventää terveydensuojelulain tulkintaa ja sen soveltamista asuntojen terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa asunnontarkastuskäytäntöjä siten, että menettelyt täyttävät lainsäädännön vaatimukset, rakennusten terveyshaitat selvitetään tehokkaasti ja käytettävissä olevat terveydensuojeluviranomaisten resurssit riittävät hallinnollisesti laadukkaan valvonnan järjestämiseksi.

Sisäilman epäpuhtautena voi olla ulkoa tai muualta rakennuksesta rakennevuotojen tai väärin toimivan ilmanvaihdon seurauksena sisätiloihin kulkeutuva tupakansavu.

Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Sisäilmassa voi kuitenkin olla monia erilaisia haittatekijöitä, jotka aiheuttavat pääosin lieviä ja altistumisen loppuessa ohimeneviä oireita.