Hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset

Lue tästä hankepäällikön infokirje, jossa kerrotaan säännöllisesti hankkeissa tehtävän työn etenemisestä.

Infokirje 2/2021

LAPE-hankkeesta vauhtia lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen

Itäisen Uudenmaan sote-hankkeissa ei vain keskitytä luomaan uutta, vaan halutaan vahvasti hyödyntää jo aiemmin tehty kehitystyö, sekä laajentaa hyviä käytäntöjä alueellisesti. Tästä hyvä esimerkki on lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus, jossa työtä jatketaan aiemman LAPE-hankkeen pohjalta.

Lapsi- ja perhepalveluiden työryhmän tavoitteena on jatkaa jo vuosien ajan tehtyä paikallista, alueellista ja kansallista kehittämistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. LAPE-hankkeen (2017-2019) aikana tehtyjen kehittämistoimenpiteiden ja uudistusten juurruttaminen ja levittäminen jatkuu Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa. Perhekeskustoimintamallin edelleen kehittäminen on yksi merkittävimmistä teemoista kehittämistyössä, palvelujen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä sähköisen perhekeskuksen kehittämistyön ohella. Toiminnan ja palvelujen vaikuttavuutta ei olla aiemmin seurattu systemaattisesti, ja siksi palvelutuotantoa kuvaavien mittareiden kehittämistyö on yksi tärkeä osa kokonaisuutta.

Hankeaikana 2020-2022 kehitetään lisää matalan kynnyksen palveluja lapsi- ja perhepalveluissa sekä sähköisiä palveluja asiakkaan ja asiakastyön tueksi. Palvelujen kehittämistyössä pyritään siirtämään palvelutarpeiden painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin, integroimaan palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi itäisen Uudenmaan alueella, kartoittamaan alueelliset palveluntarpeet sekä vastaamaan niihin moniammatillisesti. Lapsiperheasiakkaille halutaan tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluita ja tavoitteena on myös, että palvelut ovat helposti saatavilla. Matalan kynnyksen palveluiden kehittämistyöllä pyritään siihen, että korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun asiakkaille tarjotaan palveluita oikea-aikaisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Erityiset painopisteet lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä ovat vanhemmuuden tukeminen, eroauttaminen, lasten- ja nuorten mielenterveys-, ja päihdetyö, lähisuhdeväkivaltatyö sekä masentuneiden äitien tukeminen.  LAPE-työryhmä tulee myös olemaan aktiivisesti mukana lokakuussa 2020 käynnistyneessä Etelä-Suomen lastensuojelun kehittämishankkeessa (Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke).

Lapsi- ja perhepalveluiden sähköisten palvelujen kehittämistyön tavoitteena on lisätä sähköistä ajanvarausta palveluissa, ottaa käyttöön chat-palvelu, lisätä sähköisten lomakkeiden käyttöä, kehittää itsearviointimenetelmiä, ja ottaa käyttöön etäkonsultaatio sekä etävastaanottopalveluita. Itä-Uudenmaan lapsi- ja perhepalvelu-työryhmä on myös aktiivisesti mukana Kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyössä, jonka toiminta on alkanut marraskuussa 2020. Alueellisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyö etenee kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyön ohella.

LAPE-työryhmä on aloittanut työskentelyn marraskuussa 2020 ja työryhmä tapaa säännöllisesti. Alun perehtymisen jälkeen nykytilakartoitus alueilla on piakkoin alkamassa. Nykytilakartoituksella kartoitetaan Itä-Uudenmaan alueilla käytössä olevia palveluita ja menetelmiä sekä kartoitetaan työyhteisöjen näkemyksiä palveluiden vaikuttavuudesta. Tämän jälkeen tiedot kootaan yhteen ja kartoitetaan palveluiden kehittämismahdollisuudet. Tulevat muutokset pilotoidaan pienellä joukolla alueittain, arvioidaan palvelujen vaikuttavuutta, tehdään tarvittavia muutostoimenpiteitä ja juurrutetaan kehitettyjä palveluita koko alueelle vahvalla viestinnällä ja ohjauksella.

Infokirje 1/2021

Vuosi on vaihtunut ja työt hankkeiden parissa jatkuvat kovaa vauhtia. Työryhmät ovat loppuvuoden valmistelleet oman teemansa nykytilakartoituksia, ja alkuvuodesta onkin tulossa kuntiin kyselyitä näihin liittyen. Nykytilakartoituksen tarkoituksena on selvittää havaittujen ongelmien tilanne tällä hetkellä ja tuoda havaittu ongelma esiin mitattavana tietona. Erilaiset mittarit ovat oleellinen osa kehittämistyötä, jotta voimme todentaa tehtyjen muutosten vaikutukset, ja myöhemmin arvioida olivatko tehdyt toimenpiteet oikeita ja tuottivatko ne halutun lopputuloksen. Mittarit ovat myös tiedolla johtamisen pohja ja niiden parissa tullaan hankkeiden aikana työskentelemään ahkerasti.

Kevään aikana tullaan esittelemään hankkeiden eri teemat ja ensimmäisenä vuorossa on Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Asiakasohjaus ja neuvonta.

Asiakasohjaus- ja neuvonta -työryhmän tavoitteena on suunnitella, kehittää ja ottaa soveltuvin osin käyttöön Itä-Uudenmaan alueen yhteinen malli ja yhteiset toimintatavat asiakkaiden neuvonnassa ja ohjauksessa. Yhteinen kehitystyö luo edellytyksiä entistä varhaisemmalle palvelutarpeiden tunnistamiselle sekä tarvetta vastaavan tuen ja hoidon oikea-aikaiselle toteutumiselle. Neuvonnan ja yhteistyöverkostojen kehittäminen lisää myös mm. kolmannen sektorin ja yritysten tarjoamien tukikeinojen hyödyntämistä ja vähentää näin palvelutarpeiden syntymistä jo varhaisessa vaiheessa. Yhteinen/yhtenäinen neuvonnan ja asiakasohjauksen malli parantaa myös eri palvelujen ja alueiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa mm. yhteisten asiakassegmentoinnin sekä tiedolla johtamisen mallien käyttöönoton neuvonta ja asiakasohjaustoiminnassa.

Työryhmän kehitystyö kohdentuu laajasti sekä neuvonnan ja asiakasohjauksen yhteisen mallin kehittämiseen että työskentelytapojen ja työkalujen kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheessa ryhmä keskittyy nykytilan kartoittamiseen sekä tavoitetilan tarkentamiseen. Näiden jälkeen edetään syvemmälle kehitystyöhön eri aihealueissa – mm. asiakaspolkujen kuvaaminen, ensiarvioinnin ja asiakassegmentoinnin mallit, moniammatillisenyhteistyön mallit, seurannan ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Työryhmän työskentely käynnistettiin loppuvuodesta 2020, jolloin tarkennettiin myös työryhmän etenemissuunnitelmaa. Tällä hetkellä työryhmä selvittää ja koostaa tietoa kunnittain ja asiakasryhmittäin neuvonnan ja asiakasohjauksen toteutustavoista, kehittämistarpeita ja hyvistä käytännöistä.