Hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset

Takaisin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut itä-Uudellamaalla-sivulle

Lue tästä hankepäällikön infokirje, jossa kerrotaan säännöllisesti hankkeissa tehtävän työn etenemisestä.

Infokirje 8/2021

SYKSYINEN TERVEHDYS ITUA YHDESSÄ TEKEMISESTÄ -HANKKEISTA!

Eduskunta hyväksyi soteuudistuksen kesäkuussa, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloitti toimintansa elokuun lopussa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ja Rakenneuudistus -hankkeissa tehty työ muodostaa oman osansa tulevan hyvinvointialueen palvelujen perustaa. Nämä kuntien yhteiset hankkeet jatkuvat Itä-Uudellamaalla suunnitellusti ja yhteistyössä VATEn kanssa. Elokuussa on auennut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen täydennyshaku, johon hankkeissa nyt valmistaudutaan. Rahoitusta haetaan mm. koronapandemian aiheuttaman tuen, kuntoutuspalveluiden, omaishoidon ja sähköisten palveluiden kehittämiseen, sekä hoitotakuun tiukentumiseen liittyviin toimenpiteisiin. 

Hankekokonaisuuden työtä on koko hankeajan leimannut koronapandemia. Olemme halunneet pitää hankkeissa tehtävän kehittämistyön vahvasti osana kunnissa tehtävää työtä, joten työryhmiin on osallistuttu oman työn ohessa. Koronapandemia on haastanut terveydenhuoltoa monella tavalla, eikä kehittämistyölle ole aina ollut toivottua määrää aikaa. Tästä huolimatta on eri ryhmissä päästy työstämään havaittuja kehittämistarpeita, ja kuntien työntekijöiden, järjestöjen, yhdistysten, sekä kuntalaisten yhteistyöllä on haettu yhteisiä malleja ja toimintatapoja koko Itä-Uudenmaan alueelle.

ERIKOISSAIRAANHOIDON OHJAUKSEN SUUNNITTELU OSANA HANKEKOKONAISUUTTA

Osana Rakenneuudistushanketta Itä-Uusimaa on mukana Helsingin hallinnoimassa koko Uuttamaata koskevassa Erikoissairaanhoidon (ESH) ohjaus -hankkeessa. Hankkeessa pureudutaan erityisesti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa oleviin palveluihin, rakenteisiin ja yhteistyöhön. ESH-ohjaus-hankkeen kokonaisuudet ovat; talouden strateginen ohjaus, tiedolla johtaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä suoraan asiakaspintaan pureutuvat: lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, kiireellinen vastaanottotoiminta, ikäihmisten palvelut sekä digitaaliset palvelut. Hankkeessa on ollut ilahduttavaa sen erityispiirre: myös erikoissairaanhoito on voimakkaasti mukana hankekokonaisuudessa. Näin päästään kehittämään palveluketjuja, joissa asiakkaat liikkuvat yli organisaatiorajojen.


Infokirje 7/2021

ETÄVASTAANOTTOJEN TOIMINTAMALLIT KOKEILUUN ITÄ-UUDELLAMAALLA

Rakenneuudistushankkeen sähköisten palvelujen kehittämisessä on päästy etävastaanottojen kokeilu vaiheeseen. Pilotointikohteet on valittu alku vuodesta 2021 tehdyn alkukartoituksen ja kuntalaiskyselyn perusteella. Palveluja on suunniteltu laajennettavan siten, että kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa otetaan yhtäaikaisesti etävastaanotto käyttöön samoissa palveluissa.

Ensimmäiset pilotointikohteet ovat aikuissosiaalityön palvelutarpeenarvio sekä terveysasemilla toimivien psykiatristen sairaanhoitajien ja depressiohoitajien vastaanotot. Poikkeusolojen aikana näissä palveluissa ovat jo etävastaanotot olleet mahdollisia, ja nyt lähdetään rakentamaan Itä-Uudenmaan alueen yhtenäistä mallia etävastaanottojen toteuttamiseen. Työntekijöitä on pyydetty arvioimaan etävastaanoton mahdollisuutta asiakaskohtaisesti hoidon- ja palvelutarpeenarviota tehdessä ja tarjoamaan etävastaanottoa 7.6. alkaen. Kokeilu kestää marraskuun loppuun, mutta tavoitteena on etävastaanoton vakiinnuttaminen jatkuvaan palveluvalikoimaan. Palvelun edellytys on aina asiakkaan suostumus ja halukkuus etävastaanottoon sekä toimiva sähköpostiosoite. Asiakkaalla on oikeus myös pyytää etävastaanottoa.

Kokeilun alkuvaiheessa tullaan käyttämään Microsoft Teamsiä etävastaanoton toteuttamiseen niissä kunnissa, joissa sitä on käytetty jo aiemminkin. Kilpailutus lopullisen teknisenratkaisun hankkimiseksi on käynnistymässä kesän 2021 aikana. Asiakas saa ohjeet etävastaanottoa varten ajanvarauksen yhteydessä. Pyydämme asiakaspalautteen aina etävastaanoton päätyttyä Webropol-kyselyllä. Linkki kyselyyn lähetetään ajanvarauksen yhteydessä. Palautteet käsitellään anonyymeinä, ilman tunnistetietoja.

Elo-syyskuussa etävastaanottojen kokeiluja laajennetaan muun muassa neuvolan, kouluterveydenhuollon ja avosairaanhoidon palveluihin. Seuraattehan tiedottamista!

Etävastaanottoja koskevat tiedustelut: Heidi Hovisilta (hankesuunnittelija) p. 0404844936, heidi.hovisilta@askola.fi

 


Infokirje 6/2021

Esittelyssä ITUA Terveyspalvelut

Terveyspalvelut koskettavat jokaista kuntalaista vauvasta vaariin ja lähes jokainen on joskus käyttänyt jotain kunnallista terveyspalvelua. Terveyspalveluita kehitetään hankkeessa sote-teeman mukaisesti

moniammatillisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten osaamista hyödyntäen. Terveyspalveluista käytetyimpiä ovat terveyskeskuksen ja suun terveydenhuollon palvelut, mutta tähän kokonaisuuteen liittyy myös ikäihmisten palveluita, kuten hoiva-asuminen, kotipalvelut ja terveyskeskussairaalat. Myös neuvolapalvelut ovat kuntalaisten paljon käyttämiä terveyspalveluita, mutta niistä suurimmat, eli äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kuuluvat tässä hankekokonaisuudessa lasten ja nuorten palveluihin.

Koronaepidemia on hidastanut terveydenhuollon palveluiden kehittämistä

Terveydenhuoltoryhmän työtä on koko hankeajan leimannut koronaepidemia, joka syö kaikkien voimavaroja. Tästä huolimatta on ryhmässä päästy työstämään yhteisiä aiheita ja asiat edistyvät mukavasti. Terveyspalveluiden ryhmä on laaja sisällöltään ja siksi heti alkuvaiheessa päätettiin jakautua alatyöryhmiin, jotta saataisiin katettua laaja toimintakenttä mahdollisimman hyvin. Jo alkuvaiheessa todettiin, että erikoissairaanhoidon mukanaolo terveyspalveluiden ryhmässä on olennaista ja tämän vuoden alkupuolella saimmekin mukaamme Porvoon sairaalan edustajat. Alatyöryhmiä on tällä hetkellä neljä: Terveyskeskuspalvelut, Suun terveydenhuollon palvelut, Ympärivuorokautiset ja kotiin vietävät palvelut ja Ympäristöterveydenhuollon terveydenhuollon kanssa risteävät palvelut. Erikoissairaanhoidon edustajat ovat mukana sekä Terveyskeskuspalveluiden ryhmässä että Ympärivuorokautisten ja kotiin vietävien palveluiden ryhmässä.

Hankkeessa haetaan yhteisiä toimintamalleja ja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamista

Terveyspalveluiden ryhmässä keskitytään tunnistettujen palveluiden ongelmakohtien ratkaisemiseen. Toisaalta haetaan alueelle mahdollisimman yhtenäisiä toimintamalleja. Tulevia pilotointikohteita tulevat olemaan mm. palveluasumiseen pääsyn prosessi ja kriteerit, suun terveydenhuollon ikäkausitarkastusten mallien yhtenäistäminen, yhtenäisten mallien kehittämien potilaiden eri hoitotahojen välillä siirtymisen tueksi, henkilöstön rekrytoimisen ja osaamisen ja viihtymisen lisäämisen toimenpiteet, sekä erityisesti terveyskeskus- ja suun terveydenhuollon palveluissa palveluiden saatavuuden parantamiseen ja hoidon jatkuvuuteen tähtäävät pilotit.


Infokirje 5/2021

ITUA- Sosiaalipalvelujen kokonaisuus kehittämässä ennaltaehkäiseviä ja jalkautuvia toimintamalleja hyvinvoinnin parantamiseksi

Sosiaalipalveluiden ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluita on viime vuosina vahvistettu useassa palvelussa mutta edelleen painopiste on korjaavissa palveluissa. Työskentelyä tulee jatkaa johdonmukaisesti painopisteen siirtämiseksi ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin. Sosiaalipalvelujen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa asiakkaiden palveluntarpeet aiempaa oikea-aikaisemmin. Tavoitteena on saada luotua yhtenevä ohjauksen ja neuvonnan malli alueelle ja asiakkaat tietävät mistä tietoa ja apua saa. Sosiaalipalvelujen kokonaisuus tulee myös työstämään vastuutyöntekijä- ja tiimimallin laajentamista alueella, sekä monialaisen palvelutarpeen kartoitusta. Vastuutyöntekijämalli vähentää asiakkaan pompottamista ja hän on aina asiassa kuin asiassa yhteydessä omaan vastuutyöntekijäänsä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös pysynyt alueella korkealla tasolla. Tämän takia työllistymistä, koulutusta ja osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin olisi tärkeää panostaa suunnitelmallisesti. Tuen saamisella aiempaa oikea-aikaisemmin voidaan välttää ongelmien kasaantuminen ja näin parantaa henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaalipalvelut-kehittämistyöryhmän tapaamisilla on paikalla ammattilaisia eri kunnista. Kuntien sosiaalipalveluiden nykytilannetta on kartoitettu ja tällä hetkellä työskentelyn alla on etävastaanottojen pilotointi sosiaalipalveluissa, alkuarviointimallin kehittäminen ja kustannusselvitys liittyen pitkäaikaistyöttömiin.

Palvelut kaikkien kuntalaisten saavutettaviksi

Yhtenä kehittämisen painopisteenä ovat jalkautuvat kynnyksettömät palvelut helposti sinne, missä ihmiset ovat. Toiminta tähtää erityisesti palveluiden ulkopuolella olevien tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Jalkautuvan palvelun avulla tarjotaan apua ihmisille, jotka eivät sitä itse ehkä jaksa tai osaa etsiä.

Palveluita tullaan yhteiskehittämään yhdessä 3 - sektorin, kokemusasiantuntijoiden sekä kuntalaisten kanssa avoimien työpajatyöskentelyjen avulla kohti parempia ja sujuvampia palveluita.


Infokirje 4/2021

ITUA- Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus rakentamassa siltaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi

Mielenterveyden häiriöiden vuosikustannusten on arvioitu Suomessa olevan noin 6 miljardia euroa. Ulkomaisten tutkimusten valossa näyttää todennäköiseltä, että menot tulevat kasvamaan ilman mielenterveystyön tehostamista. Ennaltaehkäisevillä ja varhaisen puuttumisen toimilla on merkittävää vaikutusta kustannuksiin.

Mielenterveys- ja päihde, ”Miepä” kokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on kehittää ja luoda uudenlaisia mielenterveyden hoitomalleja ja matalan kynnyksen palveluita Itä-Uusimaalaisille yhdessä HUS Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa. Lisää Terapiat etulinjaan hankkeesta voit lukea täältä: https://terapiatetulinjaan.fi/. Hankkeen tavoitteena on mm. kouluttaa etulinjan ammattilaisia käyttämään lyhytterapeuttisia hoitomenetelmiä – jotta nuoret ja aikuiset saisivat apua vahaisemmassa vaiheessa, perustasolla. Tuen saamisella aiempaa oikea-aikaisemmin voidaan välttää ongelmien kasaantuminen ja näin parantaa henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Miepä-kehittämistyöryhmän tapaamisilla on viikoittain paikalla ammattilaisia eri kunnista ja tällä hetkellä työskentelyn alla on eri kuntien nykytilan avaaminen.  Näin saamme mahdollisimman laajan kuvan siitä, minkälaisia palveluita Itä-Uudenmaan kunnissa on tarjolla mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.  Tarkoituksena on nostaa esille alueella jo toimivat hyvät työskentelytavat ja - mallit sekä tutkia rohkeasti toimimattomia käytänteitä. Tältä pohjalta lähdemme pohtimaan uudenlaisia malleja parantaaksemme palveluita.

Palvelut kaikkien kuntalaisten saavutettaviksi

Yhtenä kehittämisen painopisteenä ovat jalkautuvat kynnyksettömät palvelut helposti sinne, missä ihmiset ovat. Toiminta tähtää erityisesti palveluiden ulkopuolella olevien tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Jalkautuvan palvelun avulla tarjotaan apua ihmisille, jotka eivät sitä itse ehkä jaksa tai osaa etsiä. Toinen kehittämisen painopiste on sähköistenpalveluiden helppo saatavuus ympärivuorokautisesti. Sähköiset palvelut lisäävät kuntalaisten mahdollisuutta saada tukea ja apua siihen aikaan, kun itse sitä haluavat ja tarvitsevat, toimivien omahoitomallien avulla.

Palveluita tullaan yhteiskehittämään yhdessä 3 - sektorin, kokemusasiantuntijoiden sekä kuntalaisten kanssa avoimien työpajatyöskentelyjen avulla kohti parempia ja sujuvampia palveluita.


Infokirje 3/2021

SÄHKÖISET PALVELUT OSANA RAKENNEUUDISTUSTA

Itäisen Uudenmaan rakenneuudistushankkeen yksi kehittämiskärjistä on sähköisten palveluiden kehittäminen osana sote-palvelutuotantoa. Sähköisiä palveluita kehitetään vuoden 2021 loppuun jatkuvassa hankkeessa eri osakokonaisuuksissa. Nyt esittelyssä oleva etäpalveluiden kokonaisuus kattaa etävastaanotot, etäkonsultaatiot ja chat-palvelut.  

Etävastaanotolla tarkoitetaan kaikkea reaaliaikaista ja vuorovaikutteista yhteyttä asiakkaan ja työntekijän välillä, jonka voi sisällöltään rinnastaa perinteiseen, kasvokkain tapahtuvaan vastaanottoon. Etävastaanotto voidaan toteuttaa esim. videovälitteisesti, muiden etäkommunikaatiomenetelmien avulla ja puhelimitse silloin, kun puhelu korvaa perinteisen vastaanottokäynnin. Etävastaanoton menetelmiä voi soveltaa myös monissa ryhmätoiminnoissa.  

Etäkonsultaatiolla taas tarkoitetaan ammattilaisen välistä, etäyhteydellä toteutettua konsultaatiotilannetta, jossa asiakas voi olla mukana. Etäkonsultaation avulla lisätään moniammatillisuuden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä asioinnin sujumista yhdellä käynnillä. Etäkonsultaatiot erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä vähentävät asiakkaan lähettämistä erikoissairaanhoidon palveluihin, ja näin nopeuttavat asiakkaan hoitoa.

Etäpalveluista uusi vakioitu lisä palveluvalikoimaan

Etäpalveluita kehitettäessä on tärkeää pitää mielessä se, että sähköiset palvelut tulevat tulevaisuudessa laajentamaan palveluvalikkoa, ei korvaamaan perinteisiä palvelumuotoja. Kaikki asiakkaat eivät halua, osaa tai pysty käyttämään sähköisiä palveluita, mutta haluamme mahdollistaa sähköisten palveluiden käytön heille, jotka kokevat etäasioinnin itselleen sopivaksi tavaksi asioida sote-palveluissa.

Kuntalaisten näkemyksiä on selvitetty hankkeen toimesta etävastaanottoon ja chat-palveluihin liittyen. Kuntalaiskyselyssä nousi esiin mm. palveluohjauksen ja neuvonnan tarve chat-palvelun kautta, sekä toive mahdollisuudesta valita etävastaanotto seurantakäyntejä, keskustellen hoidettavia asioita ja mm. resepti- ja todistusasioita varten.  

Ammattilaisten silmin etävastaanottojen kehittämisen tarve tunnistetaan mm. sosiaalityössä, neuvoloissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mutta vuosi 2020 on nostanut koronan myötä etävastaanottojen tarvetta muissakin palveluissa. Etäkonsultaation kehittämistarve vaikuttaa olevan laaja lähes kaikkien toimialojen ja organisaatioiden välillä. Myös ammattilaiset odottavat chat-palveluja ensisijaisesti ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluihin.

Alkukartoituksesta tietoa sähköisten palveluiden nykytilasta ja suunta kehittämiselle

Työryhmä aloitti työskentelynsä viime vuoden lopulla, ja vuosi 2021 on aloitettu alkukartoituskyselyn laatimisella. Kyselyssä kerättiin tietoa alueen ammattilaisilta etäpalvelujen nykytilasta ja niiden kehittämisen tarpeesta. Alkukartoituksen vastausten analysointi on vielä kesken, mutta alustavasti voidaan todeta, että vuoden 2020 on antanut vauhtia sähköisten palveluiden kehittämiseen, ja alueen kunnissa on monissa toiminnoissa otettu käyttöön etävastaanotto jo jossain muodossa. Chat-palvelu ei ole sote-palveluihin itäisellä Uudellamaalla vielä jalkautunut, joten tämä tulee olemaan uusi palvelumuoto kunnissa.

Seuraavana askeleena on pilotointikohteiden valitseminen yhdessä Tulevaisuuden Sote-keskushankkeen työryhmien kanssa kuntalaiskyselyn tuloksia hyödyntäen. Yhteistyötä sähköisten palveluiden kehittämisessä tehdään mm. lapsi- ja perhepalveluiden, asiakasohjaus ja neuvonta sekä terveyspalvelut -työryhmien kanssa. Myös kuntalaiset ja järjestöt halutaan osallistaa sähköisten palveluiden käytön suunnitteluun, ja olemmekin järjestämässä huhtikuussa työpajan aiheen tiimoilta. Työpajan tavoitteena on suunnitella toimintamallit pilotointikohteille. Tarkempi ajankohta, ohjelma ja kutsu työpajaan julkaistaan maaliskuun aikana.

Etäkonsultaation osalta teemme yhteistyötä HUS:n kanssa ja otamme käyttöön reaaliaikaisen etäkonsultaation kaikissa alueen kunnissa jo kevään 2021 aikana. Aluksi tämä koskee neurologian erikoisalaa, haavahoitoa ja uniongelmia, mutta toiminnan on tavoitteena laajentua mm. psykiatrian, ihotautien ja kardiologian puolelle. Lääkäreille järjestetään kevään aikana käyttökoulutukset tähän liittyen.  

 


Infokirje 2/2021

LAPE-hankkeesta vauhtia lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen

Itäisen Uudenmaan sote-hankkeissa ei vain keskitytä luomaan uutta, vaan halutaan vahvasti hyödyntää jo aiemmin tehty kehitystyö, sekä laajentaa hyviä käytäntöjä alueellisesti. Tästä hyvä esimerkki on lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus, jossa työtä jatketaan aiemman LAPE-hankkeen pohjalta.

Lapsi- ja perhepalveluiden työryhmän tavoitteena on jatkaa jo vuosien ajan tehtyä paikallista, alueellista ja kansallista kehittämistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. LAPE-hankkeen (2017-2019) aikana tehtyjen kehittämistoimenpiteiden ja uudistusten juurruttaminen ja levittäminen jatkuu Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa. Perhekeskustoimintamallin edelleen kehittäminen on yksi merkittävimmistä teemoista kehittämistyössä, palvelujen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä sähköisen perhekeskuksen kehittämistyön ohella. Toiminnan ja palvelujen vaikuttavuutta ei olla aiemmin seurattu systemaattisesti, ja siksi palvelutuotantoa kuvaavien mittareiden kehittämistyö on yksi tärkeä osa kokonaisuutta.

Hankeaikana 2020-2022 kehitetään lisää matalan kynnyksen palveluja lapsi- ja perhepalveluissa sekä sähköisiä palveluja asiakkaan ja asiakastyön tueksi. Palvelujen kehittämistyössä pyritään siirtämään palvelutarpeiden painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin, integroimaan palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi itäisen Uudenmaan alueella, kartoittamaan alueelliset palveluntarpeet sekä vastaamaan niihin moniammatillisesti. Lapsiperheasiakkaille halutaan tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluita ja tavoitteena on myös, että palvelut ovat helposti saatavilla. Matalan kynnyksen palveluiden kehittämistyöllä pyritään siihen, että korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun asiakkaille tarjotaan palveluita oikea-aikaisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Erityiset painopisteet lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä ovat vanhemmuuden tukeminen, eroauttaminen, lasten- ja nuorten mielenterveys-, ja päihdetyö, lähisuhdeväkivaltatyö sekä masentuneiden äitien tukeminen.  LAPE-työryhmä tulee myös olemaan aktiivisesti mukana lokakuussa 2020 käynnistyneessä Etelä-Suomen lastensuojelun kehittämishankkeessa (Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke).

Lapsi- ja perhepalveluiden sähköisten palvelujen kehittämistyön tavoitteena on lisätä sähköistä ajanvarausta palveluissa, ottaa käyttöön chat-palvelu, lisätä sähköisten lomakkeiden käyttöä, kehittää itsearviointimenetelmiä, ja ottaa käyttöön etäkonsultaatio sekä etävastaanottopalveluita. Itä-Uudenmaan lapsi- ja perhepalvelu-työryhmä on myös aktiivisesti mukana Kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyössä, jonka toiminta on alkanut marraskuussa 2020. Alueellisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyö etenee kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyön ohella.

LAPE-työryhmä on aloittanut työskentelyn marraskuussa 2020 ja työryhmä tapaa säännöllisesti. Alun perehtymisen jälkeen nykytilakartoitus alueilla on piakkoin alkamassa. Nykytilakartoituksella kartoitetaan Itä-Uudenmaan alueilla käytössä olevia palveluita ja menetelmiä sekä kartoitetaan työyhteisöjen näkemyksiä palveluiden vaikuttavuudesta. Tämän jälkeen tiedot kootaan yhteen ja kartoitetaan palveluiden kehittämismahdollisuudet. Tulevat muutokset pilotoidaan pienellä joukolla alueittain, arvioidaan palvelujen vaikuttavuutta, tehdään tarvittavia muutostoimenpiteitä ja juurrutetaan kehitettyjä palveluita koko alueelle vahvalla viestinnällä ja ohjauksella.


Infokirje 1/2021

Vuosi on vaihtunut ja työt hankkeiden parissa jatkuvat kovaa vauhtia. Työryhmät ovat loppuvuoden valmistelleet oman teemansa nykytilakartoituksia, ja alkuvuodesta onkin tulossa kuntiin kyselyitä näihin liittyen. Nykytilakartoituksen tarkoituksena on selvittää havaittujen ongelmien tilanne tällä hetkellä ja tuoda havaittu ongelma esiin mitattavana tietona. Erilaiset mittarit ovat oleellinen osa kehittämistyötä, jotta voimme todentaa tehtyjen muutosten vaikutukset, ja myöhemmin arvioida olivatko tehdyt toimenpiteet oikeita ja tuottivatko ne halutun lopputuloksen. Mittarit ovat myös tiedolla johtamisen pohja ja niiden parissa tullaan hankkeiden aikana työskentelemään ahkerasti.

Kevään aikana tullaan esittelemään hankkeiden eri teemat ja ensimmäisenä vuorossa on Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Asiakasohjaus ja neuvonta.

Asiakasohjaus- ja neuvonta -työryhmän tavoitteena on suunnitella, kehittää ja ottaa soveltuvin osin käyttöön Itä-Uudenmaan alueen yhteinen malli ja yhteiset toimintatavat asiakkaiden neuvonnassa ja ohjauksessa. Yhteinen kehitystyö luo edellytyksiä entistä varhaisemmalle palvelutarpeiden tunnistamiselle sekä tarvetta vastaavan tuen ja hoidon oikea-aikaiselle toteutumiselle. Neuvonnan ja yhteistyöverkostojen kehittäminen lisää myös mm. kolmannen sektorin ja yritysten tarjoamien tukikeinojen hyödyntämistä ja vähentää näin palvelutarpeiden syntymistä jo varhaisessa vaiheessa. Yhteinen/yhtenäinen neuvonnan ja asiakasohjauksen malli parantaa myös eri palvelujen ja alueiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa mm. yhteisten asiakassegmentoinnin sekä tiedolla johtamisen mallien käyttöönoton neuvonta ja asiakasohjaustoiminnassa.

Työryhmän kehitystyö kohdentuu laajasti sekä neuvonnan ja asiakasohjauksen yhteisen mallin kehittämiseen että työskentelytapojen ja työkalujen kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheessa ryhmä keskittyy nykytilan kartoittamiseen sekä tavoitetilan tarkentamiseen. Näiden jälkeen edetään syvemmälle kehitystyöhön eri aihealueissa – mm. asiakaspolkujen kuvaaminen, ensiarvioinnin ja asiakassegmentoinnin mallit, moniammatillisenyhteistyön mallit, seurannan ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Työryhmän työskentely käynnistettiin loppuvuodesta 2020, jolloin tarkennettiin myös työryhmän etenemissuunnitelmaa. Tällä hetkellä työryhmä selvittää ja koostaa tietoa kunnittain ja asiakasryhmittäin neuvonnan ja asiakasohjauksen toteutustavoista, kehittämistarpeita ja hyvistä käytännöistä.