Järvet, joet ja purot

Joet

Porvoon halki virtaavat joet

  • Porvoonjoki
  • Mustijoki
  • Ilolanjoki

Jokia kuormittavat eniten

  • maatalous
  • yhdyskuntien jätevedet
  • viemäröimätön haja-asutus

Pelloilta tulevien valumien takia joet ovat suurimman osan vuotta savisameita. Jokien osalta ylivoimaisesti suurin yksittäinen kuormittaja on Lahden kaupunki Porvoonjoen yläjuoksulla. Porvoonjoen pääuoman käyttökelpoisuus luokitellaan korkeiden fosforipitoisuuksien ja bakteerimäärien perusteella välttäväksi ja heti Lahden alapuolella jopa huonoksi. Mustijoessa ja Ilolanjoessa veden laatu on arvioitu pääosin välttäväksi.

Velvoitetarkkailut

Porvoonjoen ja Mustijoen vedenlaatua seurataan vuosittain tehtävinä velvoitetarkkailuina, jotka jokien suurimmat jätevesikuormittajat kustantavat. Tehostuneen yhdyskuntajätevesien puhdistuksen ansiosta Porvoonjoen veden laadussa on viime vuosina havaittu pientä paranemista. Porvoonjoen alajuoksun tilaa parantaa jatkossa myös Askolasta Porvooseen rakennettu siirtoviemäri, jota pitkin muun muassa Vakkolan, Monninkylän ja Kerkkoon taajamien jätevedet johdetaan Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Pornaisista Keravalle rakennettu siirtoviemäri parantaa puolestaan Mustijoen tilaa sen alajuoksulla.

Jokien virkistyskäyttöarvoa on pyritty viime vuosina parantamaan myös taimen- ja harjusistutuksilla, rakentamalla kalateitä sekä kunnostamalla koskia ja kutusoraikkoja.

Purot

Porvoossa on luonnontilaisia puroja vain vähän, koska suurin osa puroista on perattu pelto- tai metsäojitusten yhteydessä.

Puroja on suoristettu ja niistä on poistettu veden kulkua hidastavia kiviä ja muita esteitä. Tuloksena on saatu ekologisesti köyhiä ”putkia”, joista sulamis- ja sadevedet virtaavat nopeasti pois. Tämä vaikeuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden elämää. Vesien nopea virtaus kaivetuissa uomissa aiheuttaa lisäksi eroosiota ja usein voimakasta tulvimista uomien alajuoksuilla.

Puroja on viime vuosina palautettu luonnontilaisemmiksi siirtämällä niihin kiviä ja soraa ja muuttamalla uomaa mutkittelevaksi, jolloin veden kulku saadaan hidastumaan. Hienoja puroja on esimerkiksi Kaarenkylässä, Sikilässä ja Vanhamoisiossa.

Järvet

Porvoossa on noin 40 järveä, kun kaikki metsälammet lasketaan mukaan. Järvien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 10 neliökilometriä (km2).  Järvet ovat pääosin pieniä ja matalia. Maa- ja metsätalous sekä viemäröimätön asutus kuormittavat järviä vaihtelevasti.

Järvien vesi on yleensä ollut hygieenisesti hyvälaatuista ja siten uimakelpoista. Maataloudesta peräisin olevat ravinteet kuormittavat matalia, peltojen keskellä sijaitsevia järviä, mikä lisää näiden rehevöitymis- ja umpeenkasvamisongelmia.

Metsäalueiden keskellä sijaitsevat järvet ovat sen sijaan pääosin hyväkuntoisia. Useiden järvien tilaa on olennaisesti heikentänyt aikoinaan tehty vedenpinnan lasku, mikä vaikeuttaa niiden tilan parantamista.

Myllykylänjärven hyvälaatuisesta vedestä tehdään Sannaisissa tekopohjavettä, mikä edellyttää järven tilan jatkuvaa seurantaa. Myös virkistyskäyttöarvoltaan tärkeimpien järvien, Veckjärven, Tervajärven ja Ala-Venjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti.