Keisarin valtaistuin

Keisarin valtaistuin symboloi Suomessa Venäjän keisarin valtaa. Valtaistuin ja katos tuotiin Venäjältä. Punaisella sametilla verhoiltu ja kullattu valtaistuin oli yksi Aleksanteri I:n isän Paavali I:n vuonna 1797 teettämästä kuudesta kopiosta. Valtaistuimet sijoitettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa.

Porvoossa tuomiokirkkoon rakennettiin saarnatuolia vastapäätä vihreällä veralla ja sametilla verhoiltu valtaistuinkoroke. Tuomiokirkossa valtaistuin sijoitettiin katoksen eli baldakiinin alle, jonka taustakankaassa oli Venäjän kaksoiskotka. Lukion salissa taustakangas vaihdettiin Suomen vaakunalla koristettuun kankaaseen. Venäläiset käsityöläiset pystyttivät ja viimeistelivät istuimen ja katoksen.

Istuinta siirreltiin rakennuksesta toiseen

Myös lukion ns. valtiosaliin ja raatihuoneen isoon saliin tehtiin istuinkorokkeet. Koska valtaistuimia oli vain yksi, niin sitä siirrettiin rakennuksesta toiseen sen mukaan, missä keisari liikkui. Tiettävästi keisari ei istunut lainkaan tuolillaan, vaan seisoi sen vieressä seremonioiden aikana.

Valtaistuin on nykyään Kansallismuseossa

Valtaistuin siirrettiin Porvoosta Turkuun hallituskonseljin istuntosaliin ja sieltä Helsinkiin senaatintalon valtaistuinsaliin. Suomen itsenäistymisen jälkeen valtaistuin ja siihen kuuluva jakkara, katos ja taustakangas ovat olleet nähtävillä Kansallismuseossa Helsingissä.
 
Keisarin valtaistuimesta tehtiin kopio vuonna 2009 Porvoon tuomiokirkossa esitettyyn Laulu Suomelle -näytelmään. Istuin on nähtävillä Vanhan raatihuoneen näyttelyssä Porvoon museossa.