Koulumatkat

Liikkumistottumusten perusta opitaan kotona vanhempien kanssa ja esimerkin avulla. Itsenäinen liikkuminen alkaa viimeistään lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Valtaosa lapsista voi halutessaan tehdä koulumatkansa omin voimin, kävellen tai pyöräillen. Pitkämatkalaisille tarjotaan kaupungin järjestämä koulukyyti, joten vanhempien tarjoamat kyyditykset ovat harvoin tarpeen koulumatkoilla.

Koululaisille suositellaan liikuntaa urheilun, leikin, ulkoilun ja arkiliikenteessä liikkumisen muodoissa 1-2 tuntia päivässä. On myös todettu, että koululaisen keskittymiskyky paranee useaksi tunniksi, jos hän taittaa matkan kouluun jalan tai pyörällä. Kouluiässä henkilökohtaiset opitut liikkumistottumukset ja arvostukset vaikuttavat aikuisuuteen asti.

Lasten kyyditseminen kouluun lisää autoilua ja ruuhkia koulujen lähistöllä – ja heikentää liikenneturvallisuutta. Samalla lapsen itsenäisyys kapenee ja liikennetaidot jäävät oppimatta. Kyyditseminen kertoo koululaiselle, että autoilu on suotava liikkumistapa silloinkin, kun se ei ole välttämätöntä.

Koululaisten liikkumiseen voi myös koulu vaikuttaa. Se voi esimerkiksi kannustaa kestävien kulkutapojen käyttöön ja opettaa liikennesääntöjä tai pyöräilyn niksejä.