Suru ja toivo ovat ikuisesti sidoksissa. Suurimmasta surusta kasvaa voimakkain toivo. Koska sen täytyy, niin että elämä palautuisi.

Ihmeellinen meri

Kummalliset kalat liukuvat syvyydessä,
tuntemattomat kukat loistavat rannalla;
olen nähnyt punaisia ja keltaisia ja kaikki toiset värit, –
mutta ihana meri on vaarallisin nähdä,
se herättää tulevien seikkailujen janon:
mitä on tapahtunut sadussa on tapahtuva minullekin.

– Edith Södergran, suom. Uuno Kailas

Olen kiinnostunut vastakohdista, sekä tunnetasolla että konkreettisesti. Miten vastakkaisia tunteita voi kohdata ja olla olemassa rinnakkain, yhdessä, yhteen letitettynä, ilman että toinen niistä valtaa toista. Ilo, suru, toivo, epätoivo, hiljainen rauhallisuus, polttava aktiivisuus, ohut ja paksu maali. Elämä. Olen kiinnostunut sen hauraudesta ja voimasta, ohikulkevasta hetkestä ja ikuisuudesta.

Maalaaminen on aina hitaampaa kuin tunteet ja muistot; nämä liitetään maalauksessa yhteen tuntemuksien fragmenteista ja tunteen alkuperästä. Joskus mietin, miten maalaus olisi edennyt, mikäli olisin jatkanut sitä jokin toinen päivä. On kiehtovaa, että sattumalla voi olla niin iso rooli työssä – ei itse maalaamisessa, mutta ajan kautta, hetkessä milloin on valinnut tai tarvinnut valita hetki työn jatkamiseen ja edelleen jatkaa siinä tuntemuksissa missä silloin on ollut.

Näyttelyni Collected Sorrow and Hope koostuu maalauksista eri tekniikoilla. Taustani on musiikissa, ja sillä tulee aina olemaan tärkeä osa elämässäni. Kun työskentelen kuuntelen aina musiikkia, usein samaa kappaletta yhä uudestaan, ja teoksieni nimet tulevat usein lyriikasta ja kaunokirjallisuudesta.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus, Svenska kulturfonden ja Grönqvistska Stiftelse, lämmin kiitokseni.

Galleria Vanha kappalaisentalo, Välikatu 13, Porvoo.
Avoinna 1.-24.4.2022, ti-su klo 10-16.
Vapaa pääsy.