Monumenttiteoksia ja kansallisia aiheita

Kansallistunne alkoi 1800-puolivälissä nousta yhä voimakkaammin esiin suomalaisessa taiteessa. Walter Runeberg toi Roomasta vuonna 1865 Suomeen terrakottaveistoksen Suomi vartioi perustuslakejaan. Teos oli ensimmäinen hänen useista symbolisista Suomi-neidoistaan. Veistos juhlisti Suomessa yli 50 vuoden tauon jälkeen vuonna 1863 järjestettyjä valtiopäiviä.

J. L. Runebergin muistomerkki

J. L. Runebergin kuoltua vuonna 1877 Walter sai tehtäväkseen toteuttaa isänsä muistomerkin. Kilpailua ei katsottu tarpeelliseksi, vaan pidettiin sopivana, että runoilijan poika arvostettuna kuvanveistäjänä toteuttaisi isänsä muistopatsaan.

J. L. Runebergin muistomerkki paljastettiin 1885 Helsingissä Esplanadin puistossa, ja samana vuonna Porvoossa luonnollisen kokoisena ilman jalustan hahmoa.

Porvoossa kokoonnutaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta patsaan äärelle kuuntelemaan Runebergskören BSB -mieskuoron laulua ja kunnioitetaan kansallisrunoilijan muistoa VPK:n soihtujen valossa. Vappuna kuoro myös lakittaa veistoksen.

Pietari Brahe

Walterin seuraava suuri tilaustyö oli kenraalikuvernööri Pietari Brahen muistopatsas. Brahen kuolemasta tuli 1880 kuluneeksi 200 vuotta. Pronssinen muistomerkki sijoitettiin Turun tuomiokirkon edustalle, ja pienemmässä koossa kenraalikuvernöörin perustaman Raahen kaupungin torille.

Aleksanteri II:n muistomerkki

Tunnetuimpiin Walter Runebergin veistoksiin kuuluu Venäjän keisarin ja suuriruhtinas Aleksanteri II:n muistomerkki Helsingin Senaatintorilla. Monumentti paljastettiin vuonna 1894. Veistos oli alun perin tarkoitus toteuttaa yhteistyössä kuvanveistäjä Johannes Takasen kanssa, mutta Takasen kuoltua toteutus jäi Runebergille. Keisarin hahmo perustuu Takasen luonnokseen.

Runeberg loi jalustan vertauskuvalliset veistosryhmät Laki (Lex), Valo (Lux), Rauha (Pax) ja Työ (Labor). Laki-ryhmän hahmot tulkittiin myöhemmin Suomi-neidoksi ja Suomen leijonaksi.

Walter Runeberg on veistänyt myös Aleksanteri I:n patsaan, joka löytyy Porvoon tuomiokirkosta. Se paljastettiin 1909, kun vietettiin Porvoon valtiopäivien 100-vuotisjuhlaa.