Perhe Kojo ja Sivinen

Elimme nuoruudessamme ei-ekologista elämää. 20 vuotta sitten kiinnostuimme ekologisista asioista, kävimme ehkä ääripäässäkin.

Toimin 80–90-luvulla talousalan ammattilaisena, coachina eri yrityksissä ja yrittäjänä vuodesta 1995. Elimme ei-ekologista elämää, ja olemme sitä sukupolvea, ettei meidän lapsuudessamme esimerkiksi kierrätetty sen kummemmin – vaikkei silloin syntynyt niin paljon jätettäkään. 

Jättäydyin oravanpyörästä noin 20 vuotta sitten. Alanvaihto, tie kuvataiteilijaksi, alkoi Pekka Halosen Akatemiasta. Niihin aikoihin kiinnostuimme ekologisista asioista, kävimme ehkä ääripäässäkin.

Muutimme 17 vuotta sitten entiseen lasten kesäsiirtolaan. Keräämme villivihanneksia pihalta, kalastamme, sienestämme.

On kiva saada nyt tämän projektin kautta uutta tietoa aiheesta ja pysyä ikään kuin mukana. Vaikka olemme tehneet ekologisia valintoja, mielipiteitä on monia. 

Uskon, että saamme tämän kautta vastauksia joihinkin kysymyksiimme. Meitä mietityttää esim. auton käyttö. Täällä maalla on ”pakko” olla auto, vaikka sitä ei paljon käyttäisikään. Haluaisimme tietää, miten elämä muuttuisi, jos meillä ei olisi omaa autoa. Tarvitsevatko kaikki maaseudun perheet oman auton?

Meitä kiinnostaa maaseudun kestävä kehitys, johon toivomme löytävämme uusia näkökulmia. 

Pia Kojo


Ketkä: Kuvataiteilija Pia Kojo ja eläkeläinen Veijo Sivinen
Missä: Maaseudulla Gäddragissa, 20 km Porvoon keskustasta
Koti: 1930-luvun omakotitalo n. 230–280 m², talvilämmin n. 70 m²


Pia Kojon ja Veijo Sivisen yhteenveto kokeilukuukaudesta

Tutustu Kojon ja Sivisen hiili- ja materiaalijalanjälkimittaukseen ja tavoitteeseen 2030

Tutustu kestävien elämäntapojen kiihdyttämön loppuraporttiin

Ilmastonmuutos on meille sydäntä lähellä ja pyrimme vaikuttamaan siihen olemalla esimerkkinä, puhumalla ja tekemällä itse kestäviä valintoja. Osallistuminen kampanjaan tuntui vaivattomalta ja se sujui entisiä opittuja asioita syventäen ja uuttakin oppien. Pilottiperheet olivat ihana porukka. Oli mukava tutustua muihin.

Julkisesta halvempaa kuin autoilusta!

Suurin onnistumisemme oli julkisen liikenteen kokeilu. Veijo alkoi käyttää julkista liikennettä välittömästi ja Piakin sai sen onnistumaan järjestelmällä, sillä hoidimme myös viikoittaisen Helsingin-matkat. Auto on seissyt pihallamme pitkiäkin aikoja. Mikäli julkinen liikenne olisi ilmaista tai edes halvempaa kuin oma auto, se toimisi.

Harkitsemme auton laittamista yhteiskäyttöön aina, kun olemme matkoilla tai pitkään poissa. Tällä hetkellä automme on niin kaukana keskustasta, ettei sen yhteiskäyttö ole järkevää. Järjestämme kimppakyytejä aina kun mahdollista.

Kokeilimme myös vegaaniruokavaliota ja tulevaisuudessa pyrimme lisäämään sitä. Muissa ruokavalinnoissa käytämme hävikkiruokaa (esim. hävilaatikot S-Market) tai lähiruokaa. Täällä kylällämme on luomuleipomo sekä naapurustossa myös kotikanoja. Kalastamme ja syömme metsän antimia, mm. yrttejä ja marjoja ja kasvatamme itse vihanneksia. Ostamme jatkossakin eettisin perustein lähellä tuotettua, ei tehotuotettua.

Asumisen uudet tuulet

Talo, jossa asumme, on iso meille. Lämmitämme taloa talvisin vain välttämättömän n. 60 neliön osalta, ja pidämme keskilämpötilana +17 astetta. Tätä eivät laskelmat mitenkään huomioineet.

Saimme tarjouksen 16 aurinkopaneelista ja etsimme siihen nyt rahoitusta. Sähkösopimus on nyt ekosähköä. Yhdessä porukalla keksien löytyy aina uusia itselle sopivia tapoja säästää energiaa tai tehdä kestävien elämäntapojen valintoja. Hankimme myös uuden ilmalämpöpumpun vanhan rikkoutuneen tilalle.

Kokeilimme myös monilokerokeräysastiaa, mutta voimme hyvin viedä itse jätteemme, kun menemme muutenkin kaupunkiin. Se on ekologisempaa niin.

Kiihtymö jatkukoon!

Aiomme jatkaa kokeilua ja miettiä uusiakin projekteja. Kiihdyttämö jatkukoon!

Pyrimme elämään omavaraistaloudessa, ettemme olisi riippuvaisia perusasioiden vuoksi yhteiskunnasta.

Pesuaineet ovat vaihtumassa DIY-aineiksi (ruokasooda-, etikka- ja suolakokeilut aloitettu). Pian käyttämä kosmetiikka on luonnonmukaista. Kehittelemme omaa vegejuustoa ja ruokahävikkimme on jo pitkään ollut nolla. Jos jotain jää, se usein kuivataan ja käytetään myöhemmin jauhona jne. Kertakäyttöastioita emme käytä ja ruokaliinat ovat pestäviä.

Kulutuksen suhteen yksinkertainen elämä lähellä luontoa on mielestämme myös hyvin terveellinen vaihtoehto.