Porvoon asemanseudun historiaa

Rautatie avattiin Porvoossa virallisesti 18.11.1874. Se oli Porvoon siihenastisen historian suurin yhteishanke; radan rakentamiseen ei saatu valtiovallan tukea. Raideliikennettä hoitivat yksityiset yhtiöt, kunnes Valtion Rautatiet otti sen hoitoonsa vuonna 1917. Juna kuljetti muun muassa tavaraliikennettä pääkaupunkiin sekä kaupunkilaisia töihin Kiialan kartanoon. Liikennöinti loppui vuonna 1981. Sen jälkeen alueen rakennukset ovat toimineet liikehuoneistoina ja yksityisasuintoina.

Porvoolaisten voimainponnistus

Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1862. Rautatieverkostoa suunniteltiin jatkettavaksi Tampereelle ja Porvoo oli jäämässä auttamattomasti syrjään. Raideliikenne kehittyi, ja sen merkitys kuljetusmuotona kasvoi. Porvoolaiset ymmärsivät kuinka tärkeää oli saada raideyhteys myös Porvooseen kauppasuhteiden ja liikenneyhteyksien säilyttämiseksi. Aiheesta syntyi kaupungissa kiihkeä keskustelu. Maanviljelysseura kutsui Runebergin syntymäpäivänä koolle kokouksen Seurahuoneelle, ja illan päätteeksi liikemies Oskar Levinin kanta voitti: laitettin pystyyn hanke radan saamiseksi Porvooseen. Rata päätettiin vetää kolmen peninkulman päässä olevaan Järvenpäähän.

Hankkeella oli myös vastustajansa ja myöhemmin Levin erosi puheenjohtajan paikastaan, kun päätöksiä ei saatu aikaan. Johan Holm ei suostunut luovuttamaan maitaan ja valtiopäiviltä anottiin rahallista tukea, mutta papisto ja porvaristo vastustivat eikä tukea myönnetty. Porvoolaiset olivat ensimmäisiä suomalaisia, jotka rakensivat omaa rautatietään, eivätkä luovuttaneet. Pitkän anomisen jälkeen Porvoo sai oikeuden radan rakentamiseen 17.3.1871, mutta tuki oli pientä ja ehdot kovat: Porvoo sai 50 000 markan käyttöoikeuden valtion työkaluihin, loput 3 miljoonan markan kuluista oli koottava lainoin ja obligaatioin ja lisäksi radan oli oltava valmis kahden vuoden sisällä. Toimilupa siirrettiin kaupungilta yksityiselle yhtiölle, jonka hallitukseen kuului porvoolaisia liikemiehiä, August Eklöf ja Wilhelm Åberg muiden muassa.

Mutkia matkassa

Rakentaminen aloitettiin helmikuussa 1872. Rakentamisessa kohdattiin teknisiä ongelmia, tilatut kiskot myöhästyivät ja olivat kehnolaatuisia. Teknisten ongelmien ja rahapulan takia radan valmistuminen viivästyi. Muualta tulleet työmiehet pelasivat korttia keskellä katua ja rettelöivät odottaessaan palkkojaan. Ensimmäinen pieni veturi radalla nähtiin marraskuussa 1873 ja kesällä 1875 rata aloitti yhteisen tavara- ja matkustajaliikenteen VR:n kanssa. Åberg ja Eklöf olivat suurissa vaikeuksissa radan kustannusten kanssa ja yrittivät toistuvasti myydä sen valtiolle, joka kuitenkin kieltäytyi. Rautatie ajautui konkurssiin keväällä 1878. Konkurssipesän ja kaupungin väliset epäselvyydet ja riidat jatkuivat vuoteen 1887, jolloin rata huutokaupattiin ja siirtyi uudelle omistajalle, Porvoon Rautatieosakeyhtiölle.

Porvoon radan nousu ja tuho

Uusille omistajilleen rata tuotti voittoa. Matkustajia oli lähes 100 000 vuodessa. Kaupungissa ja kaupunkilaisissa menestys herätti kateutta ja Uusimaa-lehti kirjoitti toistuvasti, että yhtiöllä on varaa hankkia uusia vetureita, mutta ei painattaa aikatauluja kahdella kielellä, vaan pelkästään ruotsiksi. Yhtiön kukoistus loppui vuoteen 1917, kun työläiset menivät ensimmäisen maailmansodan poikkeusoloissa lakkoon ja vaativat samaa palkkaa kuin valtion rautatieläiset saivat. Neuvotteluissa ei onnistuttu ja kiista ratkesi lopulta siihen, että valtio lunasti radan ja työläisistä tuli valtion virkamiehiä.

Matkustajien määrän vähennyttyä VR lakkautti radan matkustajaliikenteen 30.5.1981. Tavaraliikenne lopetettiin 1.12.1990.

Asema-alueen rakennukset

Ensimmäinen asema

Radan valmistuessa pystytettiin Porvoojoen luoteiselle rannalle asemarakennus.  Porvoon ensimmäisen asemarakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa. Piirustukset ovat vuodelta 1872, mutta niissä ei ole signeerausta. Rakennus valmistui vuonna 1873, mutta niin hutiloiden, että siitä tuli vino ja se jouduttiin purkamaan jo vuoden kuluttua.

Toinen asema

Uusi asema rakennettiin vanhan paikalle 1874. Suomen asemien esikuvat olivat Euroopassa, jossa ne tuohon aikaan rakennettiin italialaista huvilarakentamista mukaellen: epäsymmetrisiksi ja renessanssin tyylielementtejä hyödyntäen. Tämä Porvoon toinen asema edustaa juuri italialaista huvilatyyliä. Kolmannen aseman tieltä se siirrettiin lähemmäs jokea vanhalle maantiepohjalle ja on siitä lähtien ollut asuinkäytössä.

Kolmas asema

Vanha asemarakennus korvattiin uudella vuonna 1897. Arkkitehtitoimisto Björnberg-Aspelin suunnittelin tämän uusrenessanssityylisen aseman vuonna 1895. Asemalla on kahden odotussalin lisäksi naisille oma odotushuone ja päädyissä yhden huoneen ja keittiön asunnot. Vuonna 1925 asemalle saatiin ravintola. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

Neljäs asema

Vuonna 1961 valmistui uuden sillan luo joen länsirannalle uusi pieni asema, jota nimitettiin "Porvoon keskustaksi". Jo muutamaa vuotta myöhemmin sitä luonnehdittiin "suureksi ja kalliiksi erehdykseksi".

Muut asema-alueen rakennukset

Asuinrakennus

Vuonna 1888 joen varteen rakennettiin asuinrakennus, jonka asunnot oli tarkoitettu työntekijöille. Neljällä pienemmällä asunnolla on yhteinen ullakko, päädyssä oli ratamestarille osoitettu suurempi asunto, jolla oli oma ullakkotila.

Asemapäällikön talo

Asemapäällikön talo on jugentyylinen rakennus mansardikattoineen ja pieniruutuisine ikkunoineen. Talosta on myöhemmin erotettu kaksio. Ullakolla on ollut veturinkuljettaijen lepohuone.

Asema-alueen tulevaisuus

Vanha rautatieasema kuuluu Europan-suunnittelukilpailun alueeseen. Kilpailussa on jätetty ehdotuksia uudesta keskustamaisesta kaupunginosasta, joka toteutuessaan muuttaa asema-alueen sijainnin keskeisemmäksi Porvoossa. Entisen Hattulan sahan alueen rakentaminen vaikuttaa asemanseutuun ja sijanti Linnamäkien vastarannalla myös niiden maisemalliseen arvoon.

Lähteet:

  • Häsänen, Merja 1991. Asemanseutu. (Selvitys Porvoon kaupungille.)
  • Mäkelä-Alitalo, Anneli 2000. Porvoon kaupungin historia III:1 1809-1878.
  • Mäkelä-Alitalo, Anneli 2004. Porvoon kaupungin historia III:2. 1879-1918.
  • Westerlund, Lars & Jan Koskimies 2008. Porvoon kaupungin historia IV 1917-1996.
  • Porvoon rautatieasemasta lisätietoja myös Museoviraston sivuilla.