Porvoon kaupungin tilinpäätös vuodelle 2016: talous vahvistui
Porvoon kaupunki teki hyvän taloudellisen tuloksen viime vuonna. Vuosikate oli 36 miljoonaa euroa, mikä on lähes 13 miljoonaan euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Menot kasvoivat maltillisesti ja henkilöstömäärä pysyi tavoitteiden mukaisena. Keskeisimmät palveluiden laatuun ja toimintaan liittyvät tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti.
– Kaupungin taloustilanne on vahvistunut merkittävästi kahden viimeisen strategiakauden aikana. Kunnallistalouden keskeisten mittareiden eli vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen suhde on parantunut, ja samalla kaupungin velkamäärä on laskenut. Tämä mahdollistaa jatkossa merkittävät investoinnit terveellisiin ja turvallisiin toimitiloihin. Rakennamme lähivuosina monta uutta ja modernia koulua ja päiväkotia, kertoo kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Asunto-omaisuus päätettiin fuusioida, sivistysverkkoselvitys seisahtui
Porvoo vei vuoden aikana eteenpäin myös monta muuta suurta kehityshanketta. Kaupunki päätti selvitysten jälkeen keskittää asunto-omaisuutensa kahteen yhtiöön, ja asuntofuusion valmistelut käynnistyivät vuokratalokaupoilla. Aravarahoitteiset asunnot on tarkoitus yhdistää Porvoo A-asunnot Oy:öön ja vapaarahoitteiset asunnot toiseen yhtiöön. Uudistuksen toimeenpano jatkuu kuluvan vuoden aikana.
Itäisen Uudenmaan kunnat löysivät useiden vuosien selvittelyn jälkeen ratkaisun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiskysymykseen. Suomenkieliset Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Point College yhdistetään uudeksi osakeyhtiöksi, ja ruotsinkielinen Inveon yhdistetään Practicum Ab:n kanssa. Uudistuksen toteutus etenee yhteisen muutoshankkeen avulla.
– Kaupungin strategiset tavoitteet näyttävät toteutuvan melko hyvin, mutta kestävän talouden edellyttämää sivistysverkkoratkaisua kaupunki ei kyennyt tekemään viime vuoden aikana, Ujula kertoo.
– Tämä on yksi uuden valtuuston suurimmista haasteista. Ratkaisu pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti.
Sote- ja maakuntauudistus toi mukanaan suuren epävarmuustekijän
Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus toi mukanaan suuren epävarmuustekijän, joka vaikuttaa koko kaupungin toimintaan. Valtakunnalliset linjausten perusteella näyttää todennäköiseltä, että kuntien sote-palvelut siirtyvät uusille maakunnille, ja samalla yli puolet kaupungin budjetista siirtyy tulevalle maakunnalle. Verotuloista ja valtionosuuksista siirtyy maakunnalle vielä tätäkin suurempi osuus.
– Porvoo on osallistunut aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Käynnistimme loppuvuodesta myös oman yhtiöittämisselvityksen, jolla pyrimme vastaamaan uudistuksen tavoitteisiin paikallisella tasolla, Ujula kuvaa.
– Kaupungin rooli muuttuu uudistuksen myötä palveluiden tuottajasta ja rahoittajasta lähinnä asukkaiden edunvalvojaksi. Tämä on valtava ja perustavaa laatua oleva muutos, eikä sen merkittävyyttä ja seurauksia ole vielä täysin ymmärretty.
Talous oli tasapainossa
Porvoon kaupungin talous oli tasapainossa vuonna 2016. Vuosikatteella voitiin rahoittaa poistot ja myös melkein kaikki investoinnit. Tulos vahvistui merkittävästi verotulojen kasvun ja omaisuuden myyntitulojen myötä. Omaisuuden myyntitulot koostuivat pääasiassa tonttikaupoista ja konsernin sisäisistä asunto-omaisuuskaupoista.
Kaupungin toimintatuotot olivat 98 miljoonaa euroa, noin 5 miljoonaa euroa suuremmat kuin alkuperäisessä talousarviossa. Toimintakuluja syntyi 351 miljoonaa euroa. Kulut olivat reilut 3 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Kaupungin nettoinvestoinnit nousivat noin 35 miljoonaa euroon mittavan investointiohjelman käynnistymisen myötä.
Kaupungin velkamäärä nousi silti vain vähän, noin 2,8 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 118 miljoonaa euroa eli 2 350 euroa asukasta kohti. Tämä on noin 600 euroa vähemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin.
Tilikauden yhdistelty tulos oli 7,5 miljoona euroa ylijäämäinen ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Tulos mahdollistaa vapaaehtoiset varaukset, joilla lisätään alueen elinvoimaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen muutoksessa sekä lisätään maanhankintaa.
– Erityinen kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu kaupungin motivoituneelle henkilöstölle. Kiitämme hyvästä työstä tarjoamalla elokuvaillan työntekijöillemme, Jukka-Pekka Ujula kertoo.
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh. 019 520 2200
Taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström, puh. 040 4899 811
Kuinka Porvoon kaupungin taloustilanne on kehittynyt 2000-luvulla ja kuluneen strategiakauden aikana?
Tutustu Porvoon kaupungin keskeisten taloudellisten tunnuslukujen kehitykseen
- Ennen lamavuosia kaupungin velka- ja henkilöstömäärä kasvoivat voimakkaasti ja kunnallisveroprosentti oli jatkuvasti koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Talous oli epätasapainossa, eikä nettoinvestointeja pystytty rahoittamaan vuosikatteella.
- Porvoon kaupunki käynnisti talouden tasapainottamisen vuonna 2009. Molemmat kaupunkistrategiat vuosille 2010–2017 nostivat kaupungin talouden tervehdyttämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupungin velkataakka oli kauden alussa edelleen korkea verrattuna muihin maamme kuntiin. Strategiat painottivat velkamäärän kasvun hillitsemistä ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden lisäämistä. Henkilötyövuosien määrä ei saanut kasvaa ja verotus piti pitää kilpailukykyisellä tasolla.
- Luvut osoittavat, että kaupunki on onnistunut vuonna 2009 alkaneen laman jälkeisessä haastavassa taloudellisessa tilanteessa oikaisemaan talouttaan ja toimimaan kaupungin strategiassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
- Sekä kaupungin veroprosentti että velkataakka ovat tällä hetkellä alle maan keskiarvon.
- Henkilöstömäärän kasvu on pysähtynyt.
- Kaupungin talous on ollut vuoden 2010 jälkeen pääsääntöisesti tasapainossa, sillä nettoinvestoinnit on pystytty rahoittamaan vuosikatteella.
- Poistotaso oikaistiin vuonna 2011 kuvaamaan omaisuuden todellista kulumista. Tätä ennen tulos antoi todellisuutta paremman kuvan Porvoon kaupungin taloudellisesta tilanteesta.
22.3.2017 11:00
Tunnisteet: Hallinto