Skip to content

Porvoon kaupunki saa kiitosta uusiutuvan energian käytöstä

Porvoon kaupungin uusiutuvan energian käyttöä koskeva selvitys on valmistunut.

Selvityksen kohteena olivat kaukolämmön päästöt ja mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöä kaupungin kiinteistöissä. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on myös ehdotettu eri toteutusmalleja. Selvitystyön on laatinut Sustecon Oy. Selvitys on julkaistu kaupungin nettisivuilla: Ekotekojen Porvoo Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Raportissa todetaan, että Porvoo on lämmöntuotannon suhteen edistyksellinen. Kaupungissa on laaja kaukolämpöverkko ja kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, pääosin hakkeella. Biokaasu otettiin käyttöön vuonna 2015, ja tulevana kesänä Itä-Uudenmaan Jätehuolto käynnistää Porvoossa kaukolämmön tuotannon, jossa hyödynnetään kaatopaikkakaasuja. Sähköstä kaupunki ostaa suurimman osan, yli 95 prosenttia, ulkopuolelta.

Kaupungin kiinteistökannasta valtaosa on kaukolämmön piirissä. Katselmuksessa huomioitiin merkittävimmät kaukolämmön piiriin kuulumattomat kiinteistöt, joissa on merkittävä energiankulutus ja fossiiliset lämmitysjärjestelmät. Kohteille laskettiin kustannustehokkaita vaihtoehtoja siirtyä uusiutuvan energian käyttöön.

Arvioinnin kohteena oli kuusi alakoulua ja yksi päiväkoti ja vanhoista arvorakennuksista Näsin kartano. Kyseisissä kiinteistöissä on tällä hetkellä öljylämmitys ja Näsin kartanossa sähkölämmitys. Selvityksen mukaan kouluissa tulisi tutkia tarkemmin pellettijärjestelmien ja joko maa-, kallio- tai vesistölämpöön perustuvien lämpöpumppujärjestelmien käyttöönottoa.

Yhteenvedossa todetaan, että puu lienee myös tulevaisuudessa merkittävin uusiutuvan energian lähde Porvoossa. Tuulivoimaa, jota vielä ei hyödynnetä lainkaan, voi pitää toiseksi merkittävimpänä. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet tuulivoiman toteuttamiseksi ovat kuitenkin rajalliset. Suuri ja tehokas, merelle rakennettava tuulivoimapuisto vaatisi maakuntakaavamuutoksen. Raportissa kuitenkin todetaan, että pienempien, kaupungin merialueella sijaitsevien tuulivoimapuistojen perustamista kannattaisi selvittää.

Myös puupellettien, maa- ja kalliolämmön ja aurinkolämmön käyttöä voitaisiin selvityksen mukaan lisätä.

– Jatkossa Porvoo tulee panostamaan vahvasti aurinkoenergiaan omissa kiinteistöissään. Alamme muun muassa selvittää aurinkolämmön kalliovaraajajärjestelmän käyttöönottoa. Kalliolämpö soveltuu kohteisiin, jotka eivät sijaitse pohjavesialueilla, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

Vielä tällä hetkellä Porvoossa ei ole juurikaan hyödynnetty aurinkosähkön mahdollisuuksia. Aurinkosähkön käyttöönottoa tarkasteltiin niissä kiinteistöissä, joissa on myös kesäaikana merkittävä sähkönkulutus. Selvitys tehtiin Näsin terveysasemasta. Raportissa kehotetaan hyödyntämään aurinkosähköä Aurorahallissa, jonka katto korjataan kesällä 2017, ja aurinkopaneelijärjestelmän asennus voitaisiin tehdä samassa yhteydessä.

Raportissa todetaan, että Porvoossa kaupunkisuunnittelu ottaa hyvin huomioon pyrkimyksen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon kaavatyön yhteydessä. Asemakaavalla voidaan määrätä kaukolämpöön liittymisestä ja määritellä esimerkiksi rakennusten sijoittuminen ja kattojen muoto siten, että ne mahdollistavat aurinkoenergian hyödyntämisen. Katselmuksessa tarkasteltiin Länsirannan ja Aleksanterinkaaren asemakaavaa. Molemmissa on vaatimus liittyä kaukolämpöön. Lisäksi raportissa nostettiin esille energiatehokkuutta edistävinä seikkoina tiivis rakentaminen, palveluiden sijoittelu, keskitetyt pysäköintiratkaisut, pyöräilyn huomioiminen sekä Aleksanterinkaaren osalta aurinkosähkön käyttö.


FAKTA

  • Porvoon kaupunki on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) vuodesta 2008 alkaen. Sopimuksen piiriin kuuluu kuntakatselmuksen teettäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kuntakatselmustyötä.
  • Sustecon Oy toteutti katselmuksen marras-helmikuussa 2016–2017. Tarkastelussa käytetty referenssivuosi oli 2015.
  • Selvityksen mukaan kaukolämpö on Porvoossa jo erittäin “vihreää”, hiilidioksidipäästöt ovat 5 g/kWh, maan keskiarvo on 183 g/kWh.
  • Koulurakennuksista arvioitiin kuusi alakoulua: Ebbo skola ja Kerkkoon koulu sekä kouluverkkoselvityksessä lakkautettavaksi ehdotetut Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola ja Tuorilan koulu. Päätöstä kouluverkosta ei ole tehty. Lakkautettavien kiinteistöjen osalta katselmuksessa pyrittiin alustavasti arvioimaan lämmitysjärjestelmän päivittämisestä seuraava kiinteistön arvonnousu. Mikäli kiinteistöt pidetään, niitä koskevat raportin mukaan samat suositukset kuin Ebbo skolaa ja Kerkkoon koulua.
  • Porvoon kaupunki omistaa kaikkiaan 232 kiinteistöä: asuinrakennuksia 113, hoitoalan rakennuksia 36 (joista päiväkoteja 29), opetusrakennuksia 35, kokoontumisrakennuksia 28, toimisto- ja hallintorakennuksia 9 ja muita 11.


Lisätietoja: apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz, puh. 040 544 1586, fvs@porvoo.fi

21.4.2017 12:09

Tunnisteet: Asuminen Kaavoitus