Raportteja ja luontoselvityksiä

Porvoon kansallisen kaupunkipuiston perustaminen

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 18.5.2010. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen oli yksi YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden ja Euroopan rakennusperintövuoden valtakunnallisista hankkeista. Puisto on järjestyksessään viides Suomessa.

Kansallinen kaupunkipuisto kokoaa yhteen eri tavoin arvokkaita alueita. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa vain sellaisiin kaupunkeihin, joissa on säilynyt kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä viheralueiden ja puistojen yhdessä muodostamia eheitä kokonaisuuksia.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain mukaan alueen tulee olla yleiskaavassa osoitettu virkistys- tai suojelualueiksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitettavan alueen tulee olla pääsääntöisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa.

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto - kertomus Suomen historiasta

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto on kertomus Suomen historiasta maan varhaisista asutusvaiheista lähtien läpi keskiajan aina Suomen valtion muotoutumiseen asti. Kansallinen kaupunkipuisto säilyttää Porvoon arvokkaat historialliset alueet ja luontokohteet ja nostaa niiden arvostusta entisestään. Kaupunki pyrkii hoitamaan ja kehittämään aluetta vastaisuudessa niin, että kaupungin asukkaat ja matkailijat voisivat nauttia alueesta ja kokea elämyksiä esteettisesti ja ekologisesti arvokkaassa ympäristössä.

Kansallisen kaupunkipuiston alue on kulttuuri- ja luonnonmaisemaltaan kaunista Porvoon jokisuun maisemaa, johon pitkä asutushistoria ja kulttuuri ovat jättäneet näkyvät jäljet. Siihen kuuluu keskeisiä muinaismuistoalueita ja historiallisia kaupunkialueita, vakiintuneita vanhoja puisto- ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita.

Kansallisromanttisen ajan maisemakuvastoomme kuuluneet kaupunkinäkymät, metsäkuvat ja saaristolaismaisemat ovat säilyttäneet asemansa Porvoossa.

  • Kansallisesti arvokkaita muistipaikkoja ovat mm. keskiaikainen Linnamäki, Vanha Porvoo, Näsinmäen hautausmaa ja empireajan umpikorttelit.
  • Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja on ennen kaikkea Porvoonjoen suiston kansainvälisesti arvokkaalla lintulahdella ja Stensbölen luonnonsuojelualueilla.
  • Kaupunkilaisille tärkeitä ovat jokirannan puistovyöhyke sekä rantapromenadi kahviloineen.
  • Jo 1800-luvulla tunnettuja puistometsiä ja näköalapaikkoja ovat Näsin puistometsä, Kokonniemen kansanpuisto, Joonaanmäki, Gammelbackan kartanon entinen puisto ja Tornberget sekä Lennätinvuori Haikossa.
  • Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat Haikon kartano, Edelfeltin ateljeemuseo, Villa Wilhelmsberg sekä Stensbölen kartanoa ympäröivä kulttuurimaisema. Nämä 1800-luvun puistokulttuurin kohteet ja luonnonsuojelualueet ympäröivät Porvoonjoen suistoa.

Porvoossa myös yksityiset maanomistajat lähtivät innokkaasti mukaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen. Mukana on noin 150 rakennusten ja maanomistajaa. Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa yksityisten panos ei ole näin merkittävä. 


Esitekartta


Kaupunkipuiston luontoselvitykset 

Vanhan Porvoon puustokartoituksen tulokset

Vanhan Porvoon puustoa on kartoitettu vanhoista valokuvista sekä maastossa 1990-luvulla ja kesällä 2016. Rehevä puusto vaikuttaa Vanhan Porvoon maisemakuvaan. Selvityksestä näkyy, kuinka kaupunkikuva muuttuu, kun puusto kasvaa. Kiitokset kyselyyn vastanneille.

Lepakkoselvitys, Gammelbacka 2018

Puusto Vanhan Porvoon kaupunkikuvassa 1800-luvulta vuoteen 2016

Maarin kasvillisuusselvitys vuonna 2014


Hoito- ja käyttösuunnitelma

Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma


Vuosikertomukset

Vuosikertomus 2018

Vuosikertomus 2016–2017


Hakemusasiakirjat