Rotta on sopeutunut hyvin ihmisen elinympäristöön

Yleisin rottalajimme on harmaarotta (Rattus norvegicus). Rotta on hyvin sopeutuvainen ja se on laajalti levinnyt kaikkialle missä ihmisiäkin asuu. Rotta on luonteeltaan arka eläin, joka liikkuu pääasiassa öisin. Päivällä tehdyt rottahavainnot viittaavatkin usein siihen, että rottia on kyseisellä alueella normaalia enemmän. Usein rottien runsaan esiintymisen syynä ovat puutteet jätehuollossa ja kompostoinnissa. Myös lintujen asiattomasta ruokinnasta voi seurauksena olla rottaongelma. Rottien määrissä esiintyy myös normaalia vuosivaihtelua muiden luonnonjyrsijöiden tapaan. Rottien torjunnassa ennaltaehkäisy on tärkeintä: parhaiten rottien lisääntymistä rajoitetaan estämällä niiden ravinnonsaanti.

Rotat ja terveyshaitta             

Rotat aiheuttavat epäsiisteyttä, pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita sekä aiheuttavat jyrsintävaurioita rakenteille ja laitteille. Taloudellisten vahinkojen ohella rotat voivat ulosteidensa ja syöpäläistensä välityksellä levittää ihmiseen ja kotieläimiin tarttuvia tauteja.

Rottien lukumäärä on riippuvainen ravinnonsaannista

Terveydensuojelulain mukaan jäteastiat on hoidettava ja sijoitettava niin, että niistä ei aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa. Jäteastioiden tulee olla ehjiä ja ne on puhdistettava säännöllisesti. Jos kiinteistön jätehuolto ei ole asetusten mukainen ja siitä aiheutuu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen ryhtyä toimenpiteisiin haitan aiheuttajaa vastaan.

Piha-alueet ja kiinteistöjen ympäristö tulee pitää siisteinä, jotta rotille ei ole suojaisia pesimäpaikkoja. Talousjätteiden kompostointi tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu rottien, hajun tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Ruokakompostin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että jyrsijöiden ja muiden eläinten pääsy siihen on estetty. Avokompostoida saa vain puiden lehtiä, risuja ja muuta puutarhajätteitä.

Lintujen ruokinnasta voi aiheutua haittoja naapuristoon

Taajamassa asuttaessa tulee ottaa huomioon naapureita. Lintujen ruokinnasta voi väärin hoidettuna aiheutua terveyshaittoja: linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Lisäksi eläimet voivat levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa. Ruokintapaikoille ja sen ympäristöön jäävät leivän ja pullan murut houkuttelevat paikalle myös haittaeläimiä, kuten rottia, lokkeja, puluja ja variksia.

Lintuja saa ruokkia vain talvella. Kesällä linnut löytävät riittävästi ravintoa luonnosta. Kesäruokinta voi myös vääristää ja muuttaa lintujen luontaista käyttäytymistä ja siten vaikeuttaa niiden selviytymistä luonnossa. Talvellakin ruokinnan tulee olla pienimuotoista ja ruokinnan tulee tapahtua erikseen tätä varten tehdyltä lintulaudalta. Isojen lintujen pääsy lintulaudalle tulee estää. Erityisesti on muistettava, että ruokaa ei saa koskaan laittaa suoraan maahan.

Viranomaiset neuvovat

Tarkempia ohjeita rottien torjunnasta saa kunnan terveystarkastajilta. Ympäristönsuojelutarkastajat neuvovat kompostoinnista sekä jätteiden oikeasta käsittelystä.