Siirry sisältöön

Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö

Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo, Sipoo

Ota yhteyttä

  • Neuvonta ja ajanvaraus puh. 019 520 4991 (ma–to klo 9–11)
  • Sähköposti i-u.perheoikeudellinen@porvoo.fi
  • Lastenvalvojien puhelinaika on ma ja ke klo 9–10
  • Lastenvalvojan walk in-vastaanotto torstaisin klo 8–12 (Taidetehtaankatu 4C, 3.krs.). Neuvontaa ja sopimusasioita ilman ajanvarausta.

Vastaanotto ja postiosoite: Taidetehtaankatu 4 C, 3. krs, 06100 Porvoo
Vastaanotto Loviisassa ja Sipoossa 1-3 kertaa kuukaudessa: Jussaksentie 14, 2.krs., 04130 Sipoo ja Öhmaninkatu 4, 2.krs, 07900 Loviisa.

Lasten asioista sopiminen eron yhteydessä

Yleistä

Kun vanhemmat eroavat, heidän täytyy päättää alaikäisten lastensa asioista. Ratkaistavaksi tulevat muun muassa kysymykset siitä, jääkö lapsi vanhempien yhteishuoltoon, kumman vanhemman luona lapsi asuu, miten lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempia toteutetaan sekä miten lapsen elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken. Vanhemmat voivat sopia lastensa asioista keskenään, mutta halutessaan he voivat laatia lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen perheoikeudellisessa yksikössä.

Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta lastenvalvojan vastaanotolla. Sopimuksen lähtökohtana on lapsen etu. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli se on lapsen edun mukainen. Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sovittaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky hoitaa yhdessä lasta koskevia asioita.

Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan porrastaa erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla määräaikainen. Ennen sopimuksen vahvistamista lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon, mikäli se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla.

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen asioiden hoitoa ja huolenpitoa lapsesta tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen tapaamisoikeus ja vanhemman elatusvelvollisuus ovat voimassa huoltomuodosta riippumatta.

Huoltajan tehtävänä on:
• turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
• turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä
• vaalia myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita
• turvata hyvä hoito ja kasvatus
• turvata lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito
• pyrkiä tarjoamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö
• turvata lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus
• suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä
• kasvattaa lasta siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä sekä
• tukea ja edistää lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen.
Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista, nimestä, uskontokuntaan kuulumisesta, terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista sekä passin hakemisesta. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Huoltaja edustaa lasta häntä koskevissa asioissa. Lisäksi huoltaja toimii lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltajan on pyrittävä toimimaan päätöksenteossaan lapsen parhaaksi. Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

Yhteishuolto tarkoittaa, että huoltajat huolehtivat yhdessä kaikista edellä mainituista asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Lähtökohtana on, että vanhemmat jatkavat yhdessä lapsen huoltajina myös eron jälkeen.

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltaja voi tehdä lasta koskevat päätökset yksin ja viranomaiset antavat lasta koskevat tiedot lähtökohtaisesti vain huoltajalle. Lastenvalvojan vahvistama sopimus yksinhuollosta edellyttää molempien vanhempien suostumusta. Käräjäoikeuden tuomari voi päättää yksinhuollosta ilman toisen vanhemman suostumusta.

Huoltajat voivat sopia lapsen huoltoon liittyvien tehtävien jakamisesta, jos tehtävien jakamiseen on erityinen syy ja lapsen etu sitä edellyttää. Tehtävänjakosopimus voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoidosta, varhaiskasvatuspaikasta tai koulusta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että toinen huoltaja päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta ja muista asioista huoltajat päättävät yhdessä.

Vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja, voidaan vanhempien välisellä sopimuksella vahvistaa oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita.

Oheishuoltaja on henkilö, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla ei kuitenkaan ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Oheishuollosta sovittaessa oheishuoltajaksi ryhtyvä henkilö on molempien vanhempien lisäksi sopijapuoli. Oheishuoltaja on tasavertainen sopijaosapuoli vanhempien kanssa, kun päätetään lapsen asioista.

Lapsen asuminen

Vanhempien on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi asua toisen vanhemman luona tai vuorotellen kummankin vanhemman luona (vuoroasuminen). On tärkeää arvioida, kuinka lapsen asuminen ja arki järjestyvät käytännössä parhaiten.

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vähintään 40 % kummankin vanhemman luona. Myös vuoroasumistilanteessa lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan esimerkiksi koulupaikka ja koulukuljetukset järjestetään. Lapsen ikä, kehitystaso, erityistarpeet sekä vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys tulee ottaa huomioon, kun sovitaan vuoroasumisesta. Lisäksi olennaista on vanhempien kyky toimia lapsen edun mukaisessa yhteistyössä toisen vanhemman kanssa. Sopimukseen voidaan kirjata vuoroasumisen tarkemmat ehdot. Vuoroasumista ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille.

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden ja muun yhteydenpidon turvaaminen molempiin vanhempiin on kummankin vanhemman vastuulla ja vanhempien on edistettävä niiden toteutumista. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.

On tärkeää huolehtia siitä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde jatkuu vanhempien erosta huolimatta. Tapaamisjärjestelyjen onnistumiseen vaikuttaa vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja ottaa huomioon molempien vanhempien toiveita. Tapaamissopimus voidaan muotoilla sisällöllisesti melko vapaasti ja se voidaan tehdä myös määräajaksi.

Elatus

Vanhemmat ovat yhdessä vastuussa lapsensa elatuksesta ja he voivat keskenään sopia miten hoitavat lapsensa elatuksen. Vanhemmat voivat halutessaan laatia elatussopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusapu tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä, jonka selvittäminen on vanhempien vastuulla.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta elatuskykynsä mukaan. Lisäksi lapsen elatuksen määrään vaikuttaa lapsen elatuksen tarve. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan heidän työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrän sekä muu elatusvastuu. Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä.

Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatuksesta sekä ohjeeseen perustuvaa elatuslaskelmaa voidaan käyttää apuna, kun arvioidaan elatusavun määrää. Mikäli vanhemmat haluavat käyttää elatuslaskelmaa elatusapuun liittyvissä neuvotteluissa, tulee molempien vanhempien täyttää Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön Elatuskykyselvitys -lomake ja ottaa siinä mainitut tositteet mukaan lastenvalvojan vastaanotolle. Lastenvalvojalla on velvollisuus tarkistaa vanhempien talouteen liittyvät tiedot, mikäli arvioidaan, onko perheellä oikeutta Kelan maksamaan elatustukeen.

Vuoroasumistilanteessa Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatuksesta voidaan noudattaa vain soveltuvin osin. Vuoroasumistilanteessa vanhemmat voivat jakaa lapsen kuluja haluamallaan tavalla vanhempien elatuskyvyn mukaan. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, voi se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, suorittaa lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti. Mikäli vanhempien yhteenlaskettu elatuskyky riittää kattamaan lapsen elatuksen tarpeen, ei synny oikeutta Kelan maksamaan elatustukeen.

Jos sopimus tai oikeuden päätös ei toimi

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia käräjäoikeudelta, mikäli jompikumpi osapuoli ei noudata päätöstä tai sopimusta. Käräjäoikeudessa asia lähetetään pääsääntöisesti ensin täytäntöönpanosovittelun, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä saada vanhemmat noudattamaan sopimusta tai päätöstä.

Tilanteisiin, joissa lapsesta erossa asuva vanhempi ei sopimuksesta tai päätöksestä huolimatta halua tavata lasta, ei voi puuttua oikeudellisin keinoin. Näissä tilanteissa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa, niin käräjäoikeus ei siihen ryhdy. Lisätietoja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanomenettelystä saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö vahvistettuun sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen perustuvan elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Kela perii maksetun elatustuen elatusvelvolliselta. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa, hän voi neuvotella Kelan kanssa maksusuunnitelman laatimisesta tai hakea tilapäistä maksuvapautusta Kelasta. Mikäli elatusvelvollisen maksuvaikeudet pitkittyvät, hän voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan sen selvittämiseksi, voidaanko vahvistetun elatusavun määrää muuttaa.

Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen

Yleistä

Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan isyysolettaman mukaan. Jos lapsi syntyy avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä. Kun lapsi syntyy äidille, joka ei lapsen syntymähetkellä ole avioliitossa, lapsen isyys täytyy selvittää ja vahvistaa erikseen. Isyys voidaan tunnustaa neuvolassa ennen lapsen syntymää tai lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Epäselvissä tilanteissa isyys selvitetään aina lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen lapsen ja isän välille. Lapsen vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Sen jälkeenkin lapsella on oikeus elatukseen koulutusta varten, mikäli se on kohtuullista. Isyyden vahvistaminen mahdollistaa myös lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopimisen.

Vanhemmuuden vahvistaminen tuo lapselle oikeuksia

  • lapsi saa sukulaisuussuhteet vanhempaansa ja vanhemman sukuun perintöoikeuksineen
  • lapsella on mahdollisuus saada myös toinen vanhempi huoltajakseen
  • lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jos lapsi ja vanhempi asuvat erillään
  • lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmalta
  • lapselle voidaan antaa vanhemman sukunimi
  • lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin vanhemman osalta.

Isyyden tunnustaminen neuvolassa

Isyys tunnustetaan ensisijaisesti neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tunnustaminen tehdään yleensä raskausviikon 30–32 käynnillä. Isä antaa tunnustuksen isyydestä henkilökohtaisesti terveydenhoitajalle tulevan lapsen äidin läsnä ollessa ja äidin suostumuksella. Isyyden tunnustaminen neuvolassa tarkoittaa automaattisesti yhteishuoltajuutta. Jos vanhemmat eivät halua yhteishuoltajuutta, tunnustaminen tehdään lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.

Neuvolasta isyysasian käsittely siirtyy lastenvalvojalle, ja sieltä edelleen Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) vahvistettavaksi. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Tämän 30 päivän määräajan jälkeen lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjat vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon, joka lähettää isyyden vahvistamista koskevan päätöksen postitse suoraan vanhemmille. DVV voi jättää isyyden vahvistamatta, jos on aihetta epäillä tunnustajan isyyttä.

Isyyden selvittäminen lastenvalvojan luona

Lastenvalvoja saa Digi- ja väestötietovirastolta tiedon kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Jos isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa, lastenvalvoja lähettää kutsun isyyden selvittämiseen. Mukaan käynnille tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos mahdollinen isä tunnustaa isyytensä, äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Ennen tunnustamista käydään läpi tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. DVV toimittaa isyyden vahvistamista koskevan päätöksen suoraan äidille ja isyyden tunnustaneelle miehelle.

Lapsen isyys on mahdollista varmistaa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan vastaanotolla ja näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Lastenvalvoja voi avioparin yhteisestä pyynnöstä selvittää myös avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyden. Selvittämistä tulee pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen isyyden voi tunnustaa myös muu kuin aviomies, jos äiti ja aviomies hyväksyvät tunnustamisen.

Jos lapsen isyys on jäänyt vahvistamatta, voivat äiti, mahdollinen isä tai 15 vuotta täyttänyt lapsi laittaa asian uudelleen vireille milloin tahansa ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Täysi-ikäisenkin henkilön isyys voidaan selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona, jos kaikki osapuolet näin haluavat.
Vanhemmat voivat sopia myös lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta lastenvalvojan vastaanotolla.

Isyyden selvittäminen tuomioistuimessa

Jos mahdollinen isä ei halua tunnustaa isyyttään, tai äiti ei halua selvittää asiaa, isyys voidaan selvittää ja ratkaista tuomioistuimessa. Äiti ei voi vastustaa isyyden selvittämistä, mutta lastenvalvojalla on oikeus tarvittaessa keskeyttää selvittäminen. Myös mahdollisella isällä on oikeus nostaa kanne isyyden selvittämiseksi tuomioistuimessa.

Äitiyden tunnustaminen

Lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäjän ohella, kun raskaus on todistettavasti alkanut hedelmöityshoidon avulla. Äitiys voidaan vahvistaa raskausaikana neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.

Perheasioiden sovittelu

Tutustu tästä

Perheasioiden sovittelu on avioliittolaissa säädetty erityinen sosiaalipalvelu, jota Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö koordinoi. Perheasioiden sovittelua on kehitetty erityisesti niihin vanhempien erotilanteisiin, joissa lasten asioista sopiminen tuottaa erimielisyyksiä ja kiistoja. Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua myös eron jälkeen esimerkiksi lapsen ja vanhemman tapaamisiin liittyvissä ristiriidoissa.

Perheasioiden sovittelussa vanhemmat ja sovittelijat tapaavat muutamia kertoja ja pyrkivät löytämään perheelle soveltuvia ratkaisuja uudessa elämäntilanteessa. Sovittelijoiden erityinen tehtävä on kiinnittää huomiota siihen, että lapsen suhteet kumpaankin vanhempaan säilyvät ja että lapsen arki saadaan sujumaan. Perheasioiden sovittelu on maksutonta ja siihen hakeudutaan ottamalla yhteyttä Itä-Uudenmaan perheoikeudelliseen yksikköön.

Myös käräjäoikeudessa perheille voidaan tarjota asiantuntija-avusteista huoltoriitojen sovittelua:

Olosuhdeselvitys tuomioistuimelle

Tutustu tästä

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsensa huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta, on vanhemmilla mahdollisuus hakea ratkaisua käräjäoikeudesta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin pyytää tarvittaessa sosiaaliviranomaiselta (Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö) olosuhdeselvitystä vanhempien ja lapsen tilanteesta.

Perheoikeudellinen yksikkö voi tehdä selvityksen ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä. Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen olosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista asioista. Selvitykseen voidaan tarvittaessa pyytää lasta tai vanhempia koskevia tietoja muilta viranomaisilta ja toimijoilta, esimerkiksi päivähoidosta, koulusta, terveydenhuollosta ja poliisilta.

Adoptio

Tutustu tästä

Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo ostavat adoptiopalvelut Pelastakaa Lapset ry:ltä.

Adoptiota harkitseva perhe voi ottaa yhteyttä suoraan Pelastakaa lapset ry:n etelä-Suomen aluetoimistoon ja sopia adoptioneuvonnan käynnistämisestä. Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö toimittaa perhettä koskevan maksusitoumuksen ja tarvittavat kuntalausunnot Pelastakaa lapset ry:lle.

Porvoon tapaamispaikka

Tutustu tästä

Tapaamispaikassa järjestetään valvottuja vaihtoja sekä tuettuja ja valvottuja tapaamisia. Vaihtoja ja tapaamisia järjestetään silloin, kun lapsen edun kannalta perustelluista syistä tuki tai valvonta on tarpeen. Syitä tapaamisten tai vaihtojen järjestämiselle tapaamispaikassa ovat esimerkiksi vanhempien väliset ristiriidat ja huoltokiistat, vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus, perheväkivalta ja rikollisuus.

Tapaamispaikan palvelut järjestetään perustuen lastenvalvojan vahvistamaan tapaamissopimukseen tai oikeuden päätökseen. Tapaamispaikka määräytyy pääsääntöisesti lapsen kotikunnan mukaan. Porvoon tapaamispaikka palvelee Itä-Uudenmaan asukkaita Askolasta, Lapinjärveltä, Loviisasta, Porvoosta ja Sipoosta. Palvelu on maksutonta.

Tapaamisia järjestetään keskiviikkoiltaisin ja lauantaisin. Valvotut vaihdot sovitaan tapauskohtaisesti. Tapaamispaikassa valvojina toimii sosiaalialan ammattilaisia, jotka on perehdytetty tehtävään.

Valvotut vaihdot
Valvotuissa vaihdoissa lapsen ja vanhemman tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti tapaamispaikassa. Valvoja saattaa lapsen vanhemmalta toiselle, eivätkä vanhemmat kohtaa toisiaan. Valvottuja vaihtoja järjestetään silloin, kun lapsi voi viettää aikaa vanhempansa kanssa keskenään tai hänen luonaan ja halutaan varmistaa lapsen turvallinen ja rauhallinen siirtyminen vanhemmalta toiselle.

Tuetut tapaamiset
Tuetuissa tapaamisissa valvoja on perheen lähettyvillä sekä tarvittaessa tukena tai apuna lapsen hoitoon tai kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Lähivanhemman hyväksyessä tapaajavanhempi voi poistua tapaamispaikasta ja ulkoilla lapsen kanssa. Tapaamispaikan valvoja ei ulkoile perheen kanssa. Tuen tarve tapaamisilla voi vaihdella ja se arvioidaan tapauskohtaisesti.

Valvotut tapaamiset
Valvottuja tapaamisia järjestetään silloin, kun mikään muu tapaamismuoto ei ole mahdollinen. Valvotussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvoja huolehtii, että tapaaminen sujuu lapsen kannalta turvallisella ja asianmukaisella tavalla sekä auttaa tarvittaessa lapsen hoitoon tai kohtaamiseen liittyvässä asioissa.

Yhteystiedot
Taidetehtaankatu 4, 06100 Porvoo
tapaamispaikka@porvoo.fi
040 676 1427
040 676 1428

Hyödyllisiä linkkejä