Siirry sisältöön

Lastensuojelu

Lastensuojelulla turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Sosiaalityöntekijät auttavat lasta ja perhettä, kun lapsen asiat eivät ole hyvin.

Suurin osa lastensuojelun työstä tehdään perheen kanssa lapsen asuessa kotona. Viimeisenä vaihtoehtona lapselle etsitään paikkaa toisessa perheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Lapsen elämää suunnitellaan aina yhdessä lapsen, hänen läheistensä sekä muiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa.

Lapsesta tulee lastensuojelun asiakas, kun lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton jälkeen lapsi tarvitsee kiireellistä lastensuojelun tukea. Lapsesta voi myös tulla asiakas jos palvelutarpeen arvioinnissa ilmenee, että hän tarvitsee lastensuojelun palveluita.

Lapselle nimetään lapsen asiasta vastaava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä laatii lapselle yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa asiakassuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan, miten lapsen ja perheen kanssa työskennellään, jotta lapsen tilanne helpottuu.

Toimi näin

Jos asiallasi ei ole välitön kiire tai tarvitset ohjausta tai neuvontaa, soita lapsiperheiden neuvontapalveluun, puh. 040 676 5882 (arkisin klo 9-15).

Kiireellisissä ja päivystysluonteisissa asioissa soita:

  • lastensuojelun päivystysnumeroon arkisin päiväsaikaan, puh. 040 489 1709 (klo 8-15) tai
  • virka-ajan ulkopuolella Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, puh. 040 517 4194.

Lastensuojeluilmoituksen teko

Jos viranomaisilla ja muilla ammattihenkilöillä on huoli lapsen hyvinvoinnista, heidän on viipymättä tehtävä lastensuojeluilmoitus salassapitosäännöksistä huolimatta. Myös jokainen lapsen tilanteesta huolestunut aikuinen tai lapsi itse voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Yksityishenkilöllä on oikeus tehdä ilmoituksen nimettömänä.

Huoltajalla ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§ 2 momentin nojalla lapsen edun tai ilmoittajan turvallisuuden takia myös silloin kun ilmoittaja ei ole erikseen pyytänyt nimettömyyttä.

Sosiaalityöntekijä arvioi ja selvittää perheen tuen tarpeen yhdessä perheen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lastensuojelun avohuolto

Kotona asuvaa lasta ja perhettä voidaan tukea tarjoamalla lastensuojelun avohuollon palveluita.

Avohuollon muotoja ovat mm.

  • lastensuojelun sosiaalityöntekijän tuki
  • taloudellinen ja muu tuki lapselle
  • lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut.

Lisäksi perhe saa tarvittaessa kunnan muita lapsiperheiden palveluja sekä tukea läheisiltä. Avohuollossa lapsi tai perhe voidaan myös sijoittaa lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle, esimerkiksi perhekuntoutukseen.

Lastensuojelun sijaishuolto

Huostaan otettu lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, mikä tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla.

Sijaishuoltoa järjestettäessä lapsen oma mielipide on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Sijoituksen aikana lapsella on oikeus pitää yhteyttä perheeseensä. Vanhemmilla on oikeus osallistua lasta koskeviin neuvotteluihin. Sijoituksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Sosiaalityöntekijä valmistelee huostaanoton yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa ja etsii lapsen edun mukaisen sijoituspaikan.

Sijoitusvaihtoehtoja ovat:

Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.

Jälkihuolto

Sijoitettuna olleelle nuorelle tarjotaan tukea lastensuojelun sijoituksen päätyttyä. Tukea kutsutaan jälkihuolloksi. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.

Jälkihuoltoon kuuluu kaiken sen tuen ja avun järjestäminen, jota nuori tarvitsee selviytyäkseen myöhemmin omillaan. Näitä ovat muun muassa asunto, taloudellinen ja henkinen tuki, tuki koulunkäynnissä, työelämään siirtymisessä ja harrastustoiminnassa sekä turvalliset ihmissuhteet.

Nuori laatii yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa suunnitelman, jonka perusteella tukea tarjotaan.