Weisu keisarille

Porvoon valtiopäivien päättäjäisissä heinäkuussa 1809 muutamat aatelisnaiset tervehtivät hallitsijaa laulamalla luultavasti F. M. Franzénin runoileman suomenkielisen ”Weisun keisarille”:

Weisu keisarille
Eläköön Kejsari
Suloinen sankari
Eläkön hän!
Hengemme, talomme,
Lapsemme, vaimomme,
Laimme, uskomme Säilyttämän
Suomenkin rannalle
Hyljätyll Kansalle
Katselkon hän
Mettängin kodassa
Orvollen osansa
Pienimmäll omansa
Warjelkon hän
Turvana tuhanden
Herrana sydänden
Hallitkon hän
Wäärille pelwoxi
Hyville toivoxi
Oikeudell woitoxi
Wallitkon hän!