Kaupunkistrategia 2026–2029

Porvoossa on laadukkaat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut eri puolilla kaupunkia. Useimmat porvoolaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. Hyvinvointi ei jakaudu kuitenkaan tasaisesti: osa kamppailee koulu-uupumuksen, arjen kuormituksen, mielenterveysongelmien tai epäterveellisten elintapojen kanssa. Peruskouluissa perustaitojen kehittämisen eteen tehty työ näkyy Porvoossa. Matematiikan perustaidot ovat vahvistuneet ja lukutaidon kehitys on ollut vakaata. Oppimistuloksia tulee parantaa, joka edellyttää pitkäjänteistä ja tavoitteellista jatkuvaa kehittämistyötä kouluissa. Porvoolaisten nuorten tulevaisuudenuskoa on edelleen vahvistettava, mutta pystyvyyskokemukset ovat vahvoja erityisesti alakouluissa, mikä tukee oppimismotivaatiota ja perustaitojen vahvistumista pitkällä aikavälillä.

Rakennamme yhdessä hyvinvoivaa Porvoota ja tuemme huoltajia, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa tasapainoiseksi, osaavaksi, muut huomioivaksi ja tulevaisuuteen luottavaksi aikuiseksi turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä.

Jokainen saa vahvan pohjan perustaidoissa, kuten lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Tunnistamme oppimisvaikeudet ja tuemme erilaisia oppijoita. Tuemme tunne-, vuorovaikutus-ja elämänhallinnan taitoja sekä liikunnallista elämäntapaa. Vahvistamme lasten ja nuorten digi- ja medialukutaitoja.

Vahvistamme sinnikkyyden ja keskittymisen taitoa, vastuunkantoa ja yhdessä toimimista. Opetamme nuoria toimimaan ja vaikuttamaan rakentavasti. Ympäristö-, kulttuuri- ja yrittäjyyskasvatus sekä aktiivinen kansalaisuus kuuluvat kulttuuriimme. Kehitämme uusia tapoja tukea lasten ja nuorten harrastamista.

Kasvatamme hyvinvoivia, toiset huomioon ottavia lapsia ja nuoria. Edistämme päihteettömyyttä. Koko yhteisö kantaa vastuuta kasvatuksesta ja oppimisesta. Rakennamme tiivistä yhteistyötä perheiden, harrastusten, kaupungin, hyvinvointialueen ja muun kaupunkiyhteisön välille.

Porvoon väestökehitys on murroksessa: ikääntyvien ja muunkielisten osuus kasvaa nopeasti. Ilman maahanmuuttoa väkiluku ja työikäisten määrä laskee, ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Maahanmuuttajien työllistyminen on osin hidasta, ja hyvinvoinnin alueelliset erot näkyvät myös Porvoossa. Ikääntyneet voivat pääosin hyvin, mutta yksinäisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen ovat kasvavia haasteita.

Haluamme Porvooseen työikäisiä perheitä, opiskelijoita ja osaajia aloille, joille tarvitaan työvoimaa. Tarjoamme turvallisen ja viihtyi­sän elinympäristön, joka saa muuttajat myös jäämään kaupunkiin. Porvoo kehittyy avoi­mena ja monikulttuurisena kotikaupunkina, jossa jokainen uusi asukas ja paluumuuttaja tuntee olonsa tervetulleeksi, työllistyy, oppii kotimaisia kieliä, löytää ystäviä ja harrastuk­sia sekä osallistuu kaupunkielämään. Vah­vistamme yhdenvertaisuutta ja ehkäisemme aktiivisesti syrjintää ja rasismia, jotta kaikilla asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua, työllistyä ja rakentaa elämäänsä Porvoossa.

Koko kaupunki osallistuu kotoutumiseen. Kaupunkiorganisaation eri palvelualueet, työnantajat, yrittäjät, yhdistykset ja asukkaat luovat yhdessä edellytyksiä onnistuneelle kotoutumiselle ja kaupungin kansainvälis­tymiselle. Ehkäisemme kaupunkialueiden ja väestöryhmien eriytymistä tasapainoi­sella kaupunkirakenteen ja palveluiden suunnittelulla. Tarjoamme mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan sekä maahanmuut­tajien tukemiseen. Vahvistamme kaupungin henkilöstön monikulttuurista osaamista ja kielitaitoa.

Parannamme kotoutumisen ja kansainvälis­tymisen vaikuttavuutta perustamalla Interna­tional House Porvoon. International House Porvoo (IHP) on monialainen palvelukeskus, joka kokoaa yhteen maahanmuuttajien ja kansainvälisten osaajien kotoutumista ja asettautumista tukevat palvelut. International House Porvoo tukee myös kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista, kielitaidon kehit­tymistä ja työllistymistä Porvooseen. Tavoittee­na on edistää Porvoon elinvoimaa, sujuvoittaa palveluohjausta ja vahvistaa koko kaupunki kotouttaa –periaatetta.

Kehitämme työllisyyspalveluja ja oppilaitos­yhteistyötä ja tuemme maahanmuuttajien nopeaa siirtymistä työelämään. Tarjoamme työnantajille apua kansainvälisen työvoi­man rekrytoinnissa, kieli- ja kulttuuritukea sekä mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen jakamiseen. Luomme toimintatapoja, joilla ennakoimme maahanmuuton määrää ja kotouttamistarpeita. Kehitämme yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta opiskelijoille löytyisi nykyistä paremmin harjoittelu- ja työmahdol­lisuuksia paikallisissa yrityksissä ja kaupungin organisaatiossa.

Rakennamme kaupunkia, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään, aktiiviseen ja yhteisölli­seen arkeen eri elämäntilanteissa. Kehitämme selkokielistä ja monikielistä viestintää, joka lisää mahdollisuuksia täysipainoiseen osallistu­miseen. Panostamme esteettömiin ja saavutet­taviin palveluihin, kuten turvallisiin liikkumis-ja liikuntamahdollisuuksiin. Teemme tiivistä ja saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta arjen tuki ja palvelut ovat yhden­vertaisesti kaikkien saatavilla. Huomioimme palvelujen ja kaupungin kehittämisen suunnit­telussa iäkkäämmän väestön määrän kasvun ja erilaiset toimintakyvyt sekä tuemme heidän aktiivista arkeaan. Edistämme palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta kaikille asukkaille huomioiden kielitaidon, asuinalueen ja taloudellisen tilanteen.

Tarjoamme monenlaisia asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille, jotka halua­vat myös jäädä Porvooseen. Luomme uuden, kansallisia linjauksia vastaavan asuntopoliitti­sen toimintamallin. Tavoittelemme vähintään kahden erityisesti ikäihmisille suunnatun asumiskohteen käynnistymistä strategiakau­den aikana.

Porvoon erityinen vahvuus on sen omaleimaisuus: historia, monipuoliset luonto- ja vesistöalueet, rikas rakennettu ympäristö sekä elävä ja kaksikielinen kaupunkikulttuuri. Vanha Porvoo on Suomen kauneimpia ja tunnetuimpia historiallisia keskustoja. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näkyvät kuitenkin myös Porvoossa. Olemme vähentäneet ympäristön kuormitusta ja parantaneet sopeutumiskykyä. Jatkamme pitkäjänteistä työtä ilmaston ja luonnon hyväksi niin että luonnon tila paranee nykyisestä.

Tavoittelemme vähintään 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja sopeudum­me muuttuvaan ilmastoon. Kehitämme kestävän arjen ratkaisuja sekä sujuvia ja vähäpäästöisiä liikkumistapoja. Ilmastotyö on kilpailuetumme: tuemme yrityksiämme vihreässä siirtymässä ja houkuttelemme uusia ilmastoratkai­sujen edelläkävijöitä vahvistamaan Porvoon elinvoimaa. Vähennämme luonnonvarojen kulutusta ja rakentami­sen ilmasto – vaikutuksia. Edistämme korjausrakentamista, maamassojen hallintaa ja rakentamisen kiertotaloutta. Pidennämme rakennusten elinkaarta ja parannamme niiden muuntojousta­vuutta.

Rakennamme Porvoota, jossa ilmasto, luonto ja ihminen kulkevat käsi kädes­sä. Kaupungin kasvaessa vahvistamme luonnon monimuotoisuutta, turvaam­me viheralueet ja niiden ekologiset yh­teydet. Jatkossa Porvoo tunnetaan en­tistä enemmän luontoympäristöstään. Kehitämme Porvoonkorpea laajana ja yhtenäisenä luonto- ja virkistysalueena, joka tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun. Samalla Porvoonkorpi on merkittävä luonnon monimuotoisuuden keskittymä ja tärkeä ekologinen yhteys kaupungin viherverkostossa, tarjoten elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläin­lajeille. Suojelemme vähintään 17 pro­senttia kaupungin omistamista metsistä vuoteen 2030 mennessä ja kehitämme metsien virkistyskäyttöä. Metsät tukevat hyvinvointiamme, luonnon monimuo­toisuutta, hiilen sitomista sekä sopeu­tumista ilmastonmuutokseen. Porvoo on vesistöjen kaupunki – vähennämme vesistöjen ympäristökuormitusta ja parannamme niiden ekologista tilaa. Painopisteitämme ovat Porvoonjoki ja Porvoon rannikkoalueet.

Vaalimme kaupunkimme historiaa, luonnonympäristöä ja rakennetun ym­päristön ainutlaatuisuutta, jotta Porvoo säilyttää tunnistettavan ilmeensä myös tulevaisuudessa.

Porvoo on moni-ilmeinen kaupunki. Keskustaa ympäröivät taajamat tarjo­avat sujuvan arjen kymmenille tuhansil­le porvoolaisille. Kehitämme kaupungin erilaisia alueita niiden ominaispiirteet huomioiden: vanha idyllinen keskusta, monipuolinen Länsiranta, lähiöt, maa­seutumiljööt, eri aikojen kaupunki- ja kyläympäristöt, saariston kulttuuriym­päristöt sekä arkkitehtonisesti eheät kokonaisuudet ja merkittävät raken­nukset ansaitsevat kukin omanlaisensa huomion.

Luodaan mahdollisuuksia puura­kentamiselle. Huolehdimme siitä, että valmisteilla oleva keskeisten kaupunki­alueiden osayleiskaava ohjaa kaupungin keskusta- ja taajama-alueen kehitystä kestävällä tavalla ja tarjoaa sekä uusia rakentamismahdollisuuksia että oh­jauskeinoja säilyttää tärkeitä luonto- ja virkistysalueita.

Tarjoamme asukkaille ja vierailijoille elämyksellistä porvoolaista kaupunkikult­tuuria. Kaupungin eri osissa olevat yhtei­sölliset tilat, aktiivinen kulttuuritarjonta ja tapahtumat lisäävät ihmisten kohtaa­misia, tukevat yrittäjyyttä sekä edistävät elämystaloutta ja matkailua. Mahdollis­tamme kaupungin tilojen monipuolisen yhteiskäytön. Kehitämme Taidetehtaan toimintaa taloudellisesti kestäväksi, osana laajem­paa porvoolaista kulttuuriverkostoa, jossa tapahtumat, taide ja matalan kynnyksen kulttuuritoiminta täyden­tävät toisiaan eri puolilla kaupunkia.Kokonniemen liikuntakeskus täydentää valmistuessaan kaupungin liikunta- ja tapahtumamahdollisuuksia. Tuomme taidetta osaksi kaupunkitilaa.

Porvoo on pärjännyt erinomaisesti viime vuosien elinvoimavertailuissa. Menestyvä elinkeinoelämä, teollisuus ja yritykset tuovat alueelle työpaikkoja, verotuloja, hyvinvointia sekä uusia työn perässä muuttavia asukkaita. Porvoo on merkittävä matkailukohde, mutta ympärivuotisessa matkailussa on edelleen kasvupotentiaalia. Kaupunki haluaa kasvaa jatkossakin kestävästi vihreän rakennemuutoksen eturintamassa. Porvoossa on kuitenkin melko vähän keskikokoisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, ja työttömyys on liian korkealla tasolla.

Kaupunki panostaa laadukkaisiin elinkeinopalveluihin, tukee uusien ja kasvavien yritysten menestystä sekä ylläpitää tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua paikallisten yrittäjien kanssa.

Porvoo kasvaa jatkossa entistä kestä­vämmin. Varmistamme mahdollistavan ja sujuvan rakentamisen asukkaille ja yrityksille sekä teemme työtä, että saisim­me lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä. Alueemme koulutuspalvelut ja opetustarjonta kohtaavat paikalliset työvoimatarpeet.

Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu pitkäjänteiseen ja johdonmu­kaiseen maapolitiikkaan, riittävään ja monipuoliseen tontti- ja kaavavarantoon, sujuviin kaavoitus-, luvitus- ja infrara­kennusprosesseihin sekä näiden hyvään yhteistyöhön. Edistämme aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ympärivuotista ja vastuul­lista matkailua.

Porvoo edistää Itäradan suunnittelua olemassa olevan suunnitelman mukaises­ti. Raideyhteys pääkaupunkiseudulle ja lentoasemalle parantaisi Porvoon alueen saavutettavuutta, houkuttelevuutta ja kasvumahdollisuuksia. Junayhteys olisi tärkeä elinkeinoelämälle, matkailulle ja asukkaiden liikkumiselle. Ennen raideyh­teyden valmistumista kehitämme ajantasai­seen tietoon pohjautuen pääkaupunkiseu­dulle suuntautuvaa linja-autoliikennettä.

Tunnistamme Kilpilahden alueen poten­tiaalin, ja edistämme aktiivisesti vedyn tuotannon sekä sähkön ja vedyn siirtoon liittyvän infrastruktuurin rakentumista. Koko kaupunkikonserni edistää aloitteellisesti uusien hankkeiden saamista alueelle, jotta kiertotalous sekä energian tuotannon ja käytön ilmastokestävyys vahvistuvat.

Porvoo tukee myös paikallisia yrityksiä vihreän siirtymän liiketoimintamahdolli­suuksien hyödyntämisessä. Vihreän siir­tymän rahaston avulla tuemme yritysten liiketoiminnan kehitystä ilmastokestäväksi sekä luomme edellytyksiä kasvulle ja uusille innovaatioille. Toimimme suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja tiiviissä yhteistyössä mui­den sidosryhmien kanssa vahvistaaksemme alueemme energia- ja kiertotalouselinkei­nojen kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä. Tavoitteenamme on, että alueemme on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä energia- ja kiertotalouden keskittymä.

Kehitämme uusia työvoimapalveluita yritys­ten ja työllisyyden kasvun tueksi. Luomme uuden mallin osaavan työvoimantarpeen ennakointiin ja ohjaamiseen, mukaan lukien kansainvälisen työvoiman liikkuvuus. Porvoon kaupunki koordinoi ennakointityö­tä yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Kaupunki on kokoava voima ja aktiivi­nen kumppani yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä. Kaupunki johtaa ja koordinoi elinkeino- ja kasvupalveluja BusinessPorvoo -mallin kautta. Keskeisiä työkaluja ovat maankäytön ja liikenteen suunnittelu, infra­rakentaminen ja ylläpito sekä yritysneuvon­ta ja -markkinointi.

Uudistamme rohkeasti kaupungin toimintatapoja. Porvoo on myönteinen ja mahdollistava kaupunki. Arvostamme asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten ideoita ja aktiivisuutta. Vahvistamme demokratiaa ja kokeilemme aktiivisesti uusia toimivampia vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoja, jotta asukkaat tuntevat voivansa vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen. Kehitämme osallistumisen rakenteita ja vahvistamme erityisesti osallistuvaa budjetointia osana vuosittaista talousarvioprosessia sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, jotta asukkailla on todellisia keinoja vaikuttaa kaupungin kehittämiseen.

Vastaamme asukkaiden ja yritysten toiveisiin toimia joustavasti, avoimesti, kuuntelevasti ja hyvässä vuoro­vaikutuksessa. Samalla huolehdimme, että kaupungin toiminta ja päätöksenteko perustuu läpinäkyvyyteen sekä hyvän hallinnon ja yhdenvertaisuuden periaattei­siin.

Asukkaat arvostavat Porvoon kauneutta ja viihtyisyyttä. Haluamme, että sama myönteinen kokemus näkyy myös kaupungin palveluissa ja vuorovaikutuksessa. Huolehdimme siitä, että jokainen asukas saa luotettavaa, selkeää ja yhdenvertaista palvelua riippumatta taustasta, kielitaidosta tai elämäntilanteesta. Parannamme asiakaspalvelua koko kaupunkiorganisaatioissa. Luomme yhteistä ymmärrystä ja luottamusta perustelemalla päätösehdotukset luotettavalla tiedolla – avoimesti, selkeästi ja ymmärrettävästi. Rakennamme kuuntelevaa ja arvostavaa keskustelukulttuuria kaikilla keskustelufoorumeilla. Muistamme, että Porvoossa moni asia on hyvin ja kerromme aktiivisesti kaupungin vahvuuksista ja onnistumisista.

Henkilöstömme on uudistuskykyinen, osaava ja sen määrä oikein mitoitettu. Osaamisen kehittämisessä painotamme ICT-ratkaisujen ja tekoälyn tehokasta hyödyntämistä, digiturvallisuutta, varautumista, eri kulttuureista tulevien asukkaiden kohtaamista sekä myönteisen asiakaspalvelukokemuksen vahvistamista.

Huolehdimme henkilöstömme turvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Palkkaus ja palkitseminen ovat oikeudenmukaisia. Työyhteisömme ovat kannustavia, monimuotoisia, avoimia ja keskustelevia. Arvostus, kohteliaisuus ja välittäminen kuuluvat jokaiseen kaupungin työyhteisöön.

Kaupungin päätöksenteko ja johtaminen perustuvat ajantasaiseen tietoon ja yhdessä sovittuun kaupunkistrategiaan. Parannamme yhteistyötä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä sekä vahvistamme yhteistä ymmärrystä kaupungin tilanteesta ja tavoitteista koko organisaatiossa. Tavoitteenamme on uudistuva ja ihmisläheinen johtaminen.

Kaupungin keskeisten konserniyhtiöiden merki­tys kaupungin palvelutuotannon, infrastruktuurin sekä kasvun ja kestävän kehityksen edistämisessä on tärkeä. Varmistamme hyvällä konserniohjauksella ja keskinäisellä vuorovaikutuksella sen, että koko kau­punkikonserni toteuttaa kaupunkistrategiaa tehok­kaimmalla mahdollisella tavalla.

Strategian toteutumista seurataan systemaattisesti koko valtuustokauden ajan. Tavoitteiden edistymistä arvioidaan säännöllisesti ja toimeenpanosta rapor­toidaan valtuustolle kerran vuodessa. Tavoitteita arvioidaan strategiakauden aikana uudelleen, mikäli toimintaympäristössä, lainsäädännössä tai taloudelli­sissa edellytyksissä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Uudistamme toimintatapoja, prosessien ja yhteistyön johtamista sekä organisaatiota, jotta strategia voidaan toimeenpanna tehokkaasti. Johtaminen tukee arjen tuloksellista työtä, ja se on lähellä henkilöstöä sekä asukkaita. Teemme pitkäjänteistä strategista henkilöstösuunnittelua, jotta henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat tarvetta. Lisäksi seuraamme organisaation tuottavuutta ja kehitämme oman työn tehokkuutta.

Teemme itäisen Uudenmaan keskuksena tiivistä viranomaisyhteistyötä alueen muiden kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyön keskeinen painopiste on alueellisessa varautumisessa ja häiriönsietokyvyssä. Kaupunki vaikuttaa aktiivisesti lainsäädäntöön, joka koskee Porvoon ja itäisen Uudenmaan toimintaympäristöä.

Yhteisöveron taso alenee merkittävästi vuosina 2026 ja 2027, ja tilikauden tulos on ennusteiden mukaan painumassa huomattavan alijäämäiseksi vuosina 2027–2028. Kaupungin talouden tasapaino edellyttää käyttötalousmenojen sopeuttamista. Kaupunki käyttää tällä hetkellä palveluihin noin 400–500 euroa asukasta kohden enemmän kuin C21-kaupungit keskimäärin. Menot ovat edelleen korkealla tasolla, vaikka kaupun­ki on viime vuosina toimeenpannut kaksi talouden tasapainottamisohjelmaa. Keväällä 2026 laaditaan talouden vakauttamisohjelma, jossa linjataan toimet talouden sopeuttamiseksi kuluvan valtuustokauden aikana ja päätetään lähivuosien investointien tasosta. Kun talous on tasapainossa ja kestävällä pohjalla, pysyvät velkaantuminen ja verotus kohtuullisella tasolla. Tämä mahdollistaa kaupungin palveluiden säilyttämisen, kaupungin kehittämisen ja investoinnit kärkihankkeisiin.

Kaupungin talous on valtuustokauden aikana tasapainossa, eli vuosien 2025–2029 kumulatiivinen tulos on ylijäämäinen (ilman kertaluonteisia eriä). Vähennämme riippuvuutta yhteisöveron vaihteluista niin, että kaupungin talous on tasapainossa yhteisö­veron eri suhdannetilanteissa.

Valtuustokauden lopussa toimintakate asukasta kohden on selvästi lähempänä C21-kaupunkien keskiarvoa.

Tavoitteena on, että kunnallisverotusta ei kiristetä. Kiinteistöverotukseen ei tavoitella korotuksia, joskin yksittäisiä kiinteistöveroprosentteja voidaan tarkastel­la osana talouden vakauttamisohjelmaa.

Lainakanta säilyy kuntien keskiarvon alapuolella valtuustokauden loppuun asti. Lähivuosien kova investointitahti tarkoittaa sitä, että 2030-luvun alussa investoidaan maltillisemmin.

Palveluverkkoja muokataan huomioiden muutokset kaupungin väestörakenteessa, asukkaiden palve­lutarpeessa, kaupunkirakenteen kehittymisessä, kiinteistöjen korjaustarpeessa ja kaupungin talous – tilanteessa. Kasvun ja oppimisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan mahdollisuus monipuoliseen oppimisympäristöön sekä yhteisöön, joka mahdollistaa vahvan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja jossa henkilöstön moniammatil­linen rakenne tukee lapsen kehitystä. Palveluverkkojen arviointi on jatkuvaa työtä. Arvi­oimme pitkäjänteisesti palveluverkkojen, tarpeetto­mien kiinteistöjen ja investointien vaikutuksia käyttö­talouteen päätöksenteon tueksi. Käymme aktiivisesti neuvotteluja keskustan täydennysrakennuskohteista, jotta pystymme vastaamaan monipuoliseen asunto­tarpeeseen palvelujen äärellä. Parannamme keskus­ta-alueen kaupunkikuvaa tavoittelemalla ränsistyvien rakennusten kunnostamista tai niiden tilalle uudisra­kentamista.

Kaupunki toteuttaa ja edistää valtuustokauden aikana useita merkittäviä kärkihankkeita, jotka kehittävät fyysistä kaupunkiympäristöä ja sen vetovoimaa, asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa. Valtuustokauden aikana toteutamme seuraavia kärkihankkeita:

Rakennamme Kokonniemeen liikuntakeskuksen, joka tukee terveellistä ja aktiivista arkea jokaiselle, sekä omatoimisesti että yhdessä liikkuen.

Uusi Peipon koulu parantaa olennaisesti Gammelbackan alueen palvelutasoa sekä yleisilmettä. Asuntojen täydennysrakentamiseen tähtäävät kaavahankkeet lisäävät alueen monipuolista asuntotarjontaa.

Puistokadun asemakaavoituksella ja infrainvestoinneilla luodaan edellytykset asunto- ja liiketilojen täydennysra­kentamiselle laadukkaan kaupunkibulevardin varrelle. Kadun liikennejärjestelyt suunnitellaan palvelemaan en­tistä paremmin jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennet­tä. Toteutamme liityntäpysäköintiratkaisun ensimmäisen vaiheen liikenneaseman rakentamisen yhteydessä.

Mahdollistamme uuden sairaalan ja hyvinvointikeskuksen rakentumisen Porvooseen.

Kehitämme kaupungin joukkoliikennejärjestelmää edelleen ja luomme edellytykset Porvoon bussin matkustajamäärien jatkuvalle kasvulle. Itäradan valmistuminen parantaisi porvoolaisten arkea tuomalla lisää sujuvuutta ja kestävän tavan pendelöidä. Lisäksi varmistamme, että uusi sairaala voidaan liittää joukkoliikenneverkkoon.

Luomme edellytykset sille, että Länsirannan kortteleiden, Tolkkistentien ja Kokonniemen väliin sijoittuva laaja ja vielä jäsentymätön alue voidaan muuttaa viihtyisäksi osaksi korttelikaupunkia, jossa on jo hyvä palvelutaso.

Edistämme viihtyisän asuinalueen rakentumista sekä päiväkodin ja urheilukentän sijoittamista alueelle.

Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan valmistumisen jälkeen käynnistämme kylien, maaseutu- ja saaristoalueiden kehittämisohjelman, joka kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan elinvoimaisia, viihtyisiä, taloudellisia ja kestäviä elinympäristöjä keskustan ulkopuolisilla alueilla Kaupunki edistää lisäksi useita hyvinvointia ja elinvoimaa tukevia hankkeita, joiden toteutuminen ja ajoitus riippuvat kaupungin resursseista sekä taloustilanteesta, kuten Porvoon tori, Kuninkaanportin uusi silta moottoritien yli, Edelfeltinranta sekä keskus­tan pysäköintiratkaisujen parantaminen.

Nykytila:

Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen opettajat 62,3% ja varhaiskasvatuksen sosionomit 38,9%.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit vähintään 75%.

(matematiikka sekä äidinkieli)

Nykytila:

Nyt lukutaidossa alle 80% oppilaista (s1 ja r1) saavuttaa 6. -luokalla vähintään keskitason.

Nyt matematiikassa 4.-9. luokkien oppilaiden todistuksissa keskimääräinen arvosana on vähintään 7,8.

Tavoitetaso:

Lukutaidossa vähintään 80% oppilaista (s1 ja r1) saavuttaa 6. -luokalla vähintään keskitason strategiakaudella.

Matematiikassa 4.-9. luokkien oppilaiden todistuksissa keskimääräinen arvosana on vähintään 8,0 strategiakaudella.

Lukutaidon ja matematiikan osaamisen taso on kansallisen keskitason yläpuolella kansallisesti järjestettävissä kokeissa.

Nykytila:

Vuonna 2025 (viimeisin saatavilla oleva tieto) työttömyysaste on ollut noin 25 prosenttia.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 työttömyysaste on enintään 15 prosenttia (lähestyy koko väestön työttömyysastetta).

Nykytila:

Vuonna 2024–2025 kaikki eivät ole päässeet tasolle B1.1.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 koulutuksen päättäneistä vähintään 95 prosenttia pääsee tasolle B1.1.

Nykytila:

Vuonna 2025 (viimeisin tieto) keskuskaupungeista korkeimmat veto- ja pitovoiman indeksipisteet saivat Espoo (88,6), Tampere (86,4), Helsinki (84,9), Turku (84,0) ja Vantaa (81,2). Porvoo ei sijoitu viiden kärkeen. Porvoon veto- ja pitovoiman indeksipistemäärä on ollut hieman yli 66,8.

Tavoitetaso:

Porvoo parantaa veto- ja pitovoiman indeksipistemäärää vähintään lukuun 80 vuoteen 2029 mennessä.

Nykytila:

Vuonna 2023 päästöt olivat 179 ktCO2e (viimeisin saatavilla oleva varmistettu tieto).

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 kasvihuonekaasupäästöt tasolla 76–117 ktCO2e (tieto saadaan vuodelta 2027). Alempi arvo 76 ktCO2e on suhteessa hiilineutraalisuuden edellyttämään päästötasoon. Ylempi arvo 117 ktCO2e on suhteessa 80% päästövähennystavoitteeseen.

Nykytila:

Vuonna 2024 (viimeisin tieto) viemäriverkoston vuotovesimäärä 48%.

Tavoitetaso:

Vuonna 2030 viemäriverkoston vuotovesimäärä on korkeintaan 43%.

Nykytila:

Vuonna 2025 kaupungin omistamien suojeltujen metsien osuus oli noin 13 prosenttia (mukaan lukien Virvik ja Hakasalo).

Tavoitetaso:

Vuonna 2030 kaupungin omistamien suojeltujen metsien osuus on vähintään 17 prosenttia.

Nykytila:

Ei aiemmin asetettua tavoitetta tai seurantaa.

Tavoitetaso:

Joka vuosi vähintään kaksi asemakaavaehdotusta, jotka luovat edellytyksiä yhtiömuotoiselle puurakentamiselle.

Nykytila:

Vuonna 2025 Porvoossa 250 yritystä (yli yhden miljoonan euron liikevaihto).

Tavoitetaso:

Vuonna 2030 yli miljoonan liikevaihdon omaavia yrityksiä vähintään 300 kappaletta.

Nykytila:

Vuonna 2025 sakkomaksut Porvoossa olivat yhteensä 6,85 miljoonaa euroa (toteuma).

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 sakkomaksut ovat alle 5,5 miljoonaa euroa.

Nykytila:

Viime vuosina yritystontteja on luovutettu keskimäärin 3–5 kappaletta.

Tavoitetaso:

Luovutettujen yritystonttien määrä vuosittain vähintään viisi kappaletta.

Nykytila:

Vuonna 2024 Porvoon matkailun välitön tulo oli 64 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 kokonaismatkailutuloja ei ole vielä julkaistu.

Tavoitetaso:

Matkailutulot vuosittain vähintään 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2029 vähintään 80 miljoonaa euroa.

Nykytila:

Vuonna 2025 Luottamus&maine -tutkimuksessa mielikuva hallinnosta oli 2,84/5,00 ja vuorovaikutuksesta 2,88/5,00

Tavoitetaso:

Vuonna 2028 Luottamus&maine -tutkimuksessa mielikuva hallinnosta on vähintään 3,30/5,00 ja vuorovaikutuksesta 3,30/5,00

Nykytila:

Ei aiemmin asetettua tavoitetta tai seurantaa.

Tavoitetaso:

Keskiarvo joka vuosi vähintään kolme tähteä (asteikolla 1–4 tähteä).

Nykytila:

Vuonna 2025 palautteisiin on vastattu keskimäärin 17 päivässä. Noin puolet palautteista ohjautuu kaupunki-infraan.

Tavoitetaso:

Vuonna 2027 kaikkiin palautteisiin vastataan viimeistään seitsemässä päivässä.

Nykytila:

Vuonna 2025 terveysperusteisia poissaoloja 4,18%.

Tavoitetaso:

Terveysperusteiset henkilöstön poissaolot vähenevät strategiakauden aikana ja alittavat 3,8% vuoteen 2029 mennessä.

Nykytila:

Vuonna 2025 henkilöstökyselyyn vastanneista 85% suosittelisi nykyistä työpaikkaa tuttavalleen.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 henkilöstökyselyyn vastanneista 85% suosittelee nykyistä työpaikkaa tuttavalleen.

Nykytila:

Vuoden 2025 tilipäätöksen ennakkotie­tojen ja talousarvion 2026 perusteella kaupungin kumulatiivinen tulos vuosilta 2025–2029 tulee olemaan noin 11 miljoonaa euroa alijäämäinen (23 milj. € (tp25), 6 milj. € (tae26), -13 milj. € (tae27), – 13 milj. € (tae28), -14 milj. € (tae29)).

Tavoitetaso:

Kaupungin kumulatiivinen tulos vuosilta 2025–2029 on ylijäämäinen.

Nykytila:

Vuonna 2024 Porvoon toimintakate oli 2 951 euroa asukasta kohden, kun yli 40 000 asukkaan kuntien keskiarvo oli 2 485 euroa, eli 466 euroa matalampi.

Tavoitetaso:

Enintään 250 euroa per asukas yli C21 -kaupunkien keskiarvon valtuustokauden lopussa.

Nykytila:

Vuonna 2025 (ennakkotiedot) Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohden oli 3 547 €. Porvoon vastaava lainakanta 960 €.

Tavoitetaso:

Lainakanta säilyy Manner-Suomen kuntien keskiarvon alapuolella valtuustokauden loppuun asti.

Nykytila:

Kaupungin toiminnan kannalta tarpeettomat ja myytävissä olevat rakennukset on salkutettu niin sanottuun C-salkkuun.

Tavoitetaso:

C-salkussa olevien rakennusten määrä vähenee vuosittain vähintään kahdella rakennuksella valtuustokauden aikana.

Nykytila:

Asemakaava on lainvoimainen ja toteutussuunnittelu käynnissä.

Tavoitetaso:

Rakennustyöt ovat valmistuneet kokonaisuudessaan ja Kokonniemen liikuntakeskus on käyttöönottovalmis vuonna 2030.

Nykytila:

Peipon koulun asemakaava on lainvoimainen ja Koulumestarintien asemakaavatyö käynnissä.

Tavoitetaso:

Vuonna 2028 Peipon uusin koulurakennus on valmis ja Koulumestarintien asemakaava hyväksytty valtuustossa.

Nykytila:

Liikenneaseman ja liityntäpysäköinnin asemakaava hyväksytty ja liikenneaseman tontti myyty. Puistokatu I asemakaava valmis, Puistokatu II asemakaavatyö käynnissä, muut Puistokatu asemakaavat tilassa ei vireillä/avoin. Infra (kadut/putket) suunniteilla.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 liityntäpysäköinti käyttöönottovalmis ja infra (kadut 1–5) rakennusvalmiit. Tolkkistentien tontinluovutuskilpailun voittaja on valittu.

Nykytila:

Asemakaavatyö on vireillä.

Tavoitetaso:

Vuonna 2028 asemakaavaehdotus hyväksytty valtuustossa.

Nykytila:

Vuonna 2025 noin 693 000 matkustajaa (linjaliikenne ja kyläkyydit).

Tavoitetaso:

Vuonna 2026 matkustajia 762 000 (10% kasvu vs. 2025), vuonna 2027 matkustajia 831 000 (20% kasvu vs. 2025), vuonna 2028 matkustajia 866 000 (25% kasvu vs. 2025), vuonna 2029 matkustajia 901 000 (30% kasvu vs. 2025)

Nykytila:

Asemakaavatyö on vireillä.

Tavoitetaso:

Vuonna 2029 asemakaavaehdotus on valmis.

Nykytila:

Asemakaava on hyväksytty valtuustossa (vuoden 2026 alussa).

Tavoitetaso:

Vuonna 2030 päiväkoti on rakennettu Meritulliin ja ensimmäinen tontti lyovutettu asuinrakentamiseen.