Kiinteistönmuodostus

Kiinteistörekisteri on valtakunnallinen perusrekisteri, joka sisältää lainmukaiset tiedot kiinteistöistä ja määräaloista. Tällaisia tietoja ovat muun muassa kiinteistötunnus, kiinteistön pinta-ala, rasitteet ja oikeudet, kiinteistöön kohdistuvat kaavat ja tonttijaot, asemakaavan mukainen käyttötarkoitus, kiinteistön muodostumistiedot, osuudet yhteisiin alueisiin ja kiinteistön sijaintitiedot.

Porvoon asemakaava-alueilla, joilla tonttijako on sitova, kiinteistörekisteriä pitää kaupunki.

Niillä Porvoon alueilla, joilla ei ole lainkaan asemakaavaa tai joiden voimassa oleva asemakaava on hyväksytty rakennuskaavana ennen vuotta 1997, kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos.

Kiinteistörekisteriotteita koko Suomen alueelta voit ostaa verkkokaupasta tai kaupunkimittauksesta.

Asemakaava-alueella korttelin jakautuminen tonteiksi osoitetaan tonttijaolla. Sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa. Sitovassa tonttijaossa osoitetaan muun muassa tontin sijainti kartalla, tontin numero, pinta-ala, rajapisteiden koordinaatit ja rajamitat.

Sitova tonttijako osoitetaan asemakaavassa tai laaditaan vasta asemakaavan tultua voimaan. Maanomistaja voi pyytää tonttijaon laatimista. Myös tonttijaon muutos voidaan tehdä maanomistajan kirjallisesta hakemuksesta, jos muutokselle on olemassa edellytykset. Tonttijaon laatimismenettely asianosaisten kuulemisineen on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Tonttijaon laadinta hakemuksesta hyväksymiseen kestää tavallisesti kahdesta kolmeen kuukautta.

Tonttijaossa suunnitellut tontit muodostetaan rakentamis- ja kiinnityskelpoisiksi kiinteistöiksi lohkomis- tai muulla kiinteistönmuodostustoimituksella tai eräissä tapauksissa kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Kiinteistönmuodostuksen perusteella tontti merkitään kiinteistörekisteriin ja se saa tonttijaossa suunnitellun kiinteistötunnuksen. Tontti on rakennuskiellossa kiinteistörekisteriin merkitsemiseen asti.

Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on pääosin yksityisen edun vaatima ja maanomistaja on sitä hakenut, kaupunki perii aiheutuneet kustannukset maanomistajalta.

Kaupunki hoitaa alueiden kiinteistöiksi muodostamisen asemakaava-alueella, jolla edellytetään sitovaa tonttijakoa. Tavallisesti tontti muodostetaan lohkomalla. Lohkomisen edellytyksenä on voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttijako.

Tontin lohkominen tulee vireille omistajan kirjallisesta hakemuksesta tai Maanmittauslaitoksen toimitettua kaupungin kiinteistörekisterin pitäjälle tiedon määräalan lainhuudosta. Omistajalla tulee olla lainhuuto niihin kiinteistöihin tai määräaloihin, joista tontti muodostetaan.

Lohkominen kestää noin kolme kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa hakija voi nopeuttaa toimitusta hankkimalla sille kaikkien asianosaisten kirjallisen hyväksynnän. Lohkomisen ja kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen tontti on rakennuskelpoinen.

Lohkomisessa määritellään tontin rajat, pinta-ala, mahdolliset rasitteet ja osuudet yhteisiin alueisiin. Toimituksessa laaditaan pöytäkirja ja tonttikartta. Tontin rajat merkitään maastoon. Muodostetun tontin tiedot merkitään kiinteistörekisteriin, josta voi saada kiinteistörekisteriotteen. Lohkomismaksu riippuu muun muassa tontin koosta. Rasitteiden perustamisesta peritään erillinen maksu.

Rakennusluvan edellytyksenä on, että rakennuspaikka on muodostettu tonttijaon mukaiseksi itsenäiseksi tontiksi ja merkitty kiinteistörekisteriin. Tämä koskee asemakaava-alueita, joilla tonttijako on sitova. Useimmiten tontti muodostetaan lohkomalla, jolloin tontin rekisteröinti sisältyy lohkomismaksuun.

Mikäli kiinteistörekisterissä ennestään olevan tilan tai tontin alue on sama kuin tonttijaon mukaisen tontin alue, tontti voidaan merkitä kiinteistörekisteriin kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Eräissä tapauksissa tontti voidaan rekisteröidä myös kiinteistöjen yhdistämispäätöksen perusteella.

Tontin hyväksi voidaan perustaa toisen kiinteistön alueelle pysyvä käyttöoikeus eli rasite. Tavallisimpia rasitteita ovat kulkuyhteysrasitteet, johtorasitteet ja autojen pitämistä varten perustettavat rasitteet.

Rasitetoimituksessa perustettu rasite on voimassa, vaikka tontin omistaja vaihtuu. Rasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Rasitteiden perustaminen edellyttää yleensä tonttien omistajien välistä rasitesopimusta.

Rasitetoimitus kestää noin kaksi kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa hakija voi nopeuttaa toimitusta hankkimalla sille kaikkien asianosaisten kirjallisen hyväksymisen.

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on kadonnut tai tonttien välisen rajan paikasta on epäselvyyttä, voidaan tontin omistajan kirjallisesta hakemuksesta tehdä rajankäynti. Raja määrätään kiinteistönmääritystoimituksessa. Toimitus kestää noin kaksi kuukautta.

Jos rajan paikasta ei ole naapureiden kesken epäselvyyttä eikä rajaa haluta virallisesti uudelleen maastoon merkitä, maanomistaja voi tilata rajan näytön, jollainen tehdään muun muassa aidan paikan osoittamiseksi.

Yleisen alueen lohkomisessa muodostetaan kiinteistöiksi asemakaavassa osoitetut kadut, puistot, torit sekä urheilu-, retkeily-, liikenne-, vaara-, erityis- ja vesialueet.

Yleisen alueen lohkomistoimitusta voi hakea Porvoon kaupunki tai maanomistaja.

Yleisen alueen lohkomiskustannukset maksaa Porvoon kaupunki.