Porvoo on edelleen houkutteleva paikka kaupan ja palvelualan yrityksille

– Porvoon keskustan elinvoima on verraten hyvällä tasolla niin kaupan ja palveluiden kuin asumistiheydenkin suhteen. Porvoo ui vastavirtaan osoittaen, että keskustan elinvoima on kasvatettavissa myös keskikoisessa kaupungissa. Keskustan tulee olla asioinnin ja ajanvietteen sekä kulttuurin kuluttamisen keskiössä. Tärkeää on myös keskustassa työssä käyvät ja siten työpaikkojen sijainti on keskeinen tekijä, toteaa elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms elinvoimalaskennan toteuttaneesta Voittajakaupungit Oy:stä.

– Tämän vuoden elinvoimalaskenta osoittaa, että Porvoo on edelleen houkutteleva paikka kaupan ja palvelualan yrityksille. Vapaiden liiketilojen osuus on Suomen alhaisin, ja elinvoimaindeksi on noussut 11 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Keskustan alueella on siis hyvät edellytykset kasvulle ja uusille investoinneille, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren.

– Elinvoimalaskenta osoittaa selkeästi, että kaupungin systemaattinen ja pitkäjänteinen työ elävän keskustan eteen kantaa hedelmää. Porvoo tarjoaa vetovoimaisen toimivan kaupunkikeskustan, jossa on hyvät edellytykset kaupanteolle ja ravintolatoiminnalle, lisää apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

Porvoon keskustan elinvoimalaskenta päivitettiin huhtikuussa. Liiketilojen käyttöön ja toimialojen seurantaan perustuvaa elinvoimalaskenta päivitetään vuosittain keskustan lisäksi Tarmolan ja Kuninkaanportin kaupan keskittymissä sekä Länsirannan alueella. Edellinen kartoitus tehtiin keväällä 2025. Elinvoimalaskennan on toteuttanut Voittajakaupungit Oy, Porvoon kaupungin toimeksiannosta.

Keskustan elinvoimaluku muodostuu kauppojen ja ravintoloiden määrästä vähennettynä vapailla liiketiloilla, ja luku on suhteutettu kaupungin asukaslukuun. Liiketilat on kartoitettu Porvoon keskusta-alueelta, jossa on kaikkiaan yli 330 liiketilaa kivijalassa ja kauppakeskuksissa. Keskusta-alue on määritelty valtakunnallisen kriteerin mukaisesti, jotta kerätyt tunnusluvut ovat vertailukelpoisia.

Kevään 2025–2026 välillä Porvoon keskustaan on tullut lisää lauantaisin palvelevia liikkeitä (1 kpl kauppoja; 2 kpl ravintoloita; 2 kpl muita palveluja). Ravitsemusliikkeiden määrä on kasvanut kolmen vuoden takaisesta seitsemällä kappaleella. Keskustassa palvelee nyt 66 ravintolaa ja kahvilaa, joista ympärivuotisesti ja viikonloppuisin 59 ravintolaa. Myös erilaiset arkiset palvelut ja toimistot lisääntyvät keskustassa.

Vapaiden liiketilojen määrä on Porvoon keskustassa pysynyt matalalla tasolla – kolmen vuoden jaksolla vapaat ovat vähentyneet neljällä kappaleella (keväällä 2026: 22 kpl). Porvoon keskustan vapaiden liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on Suomen alhaisin (6,2 %) eli tuntuvasti parempi kuin kaupunkikeskustoissa keskimäärin (11,0 %). Tämä kertoo Porvoon keskustan vetovoimasta kaupan ja palveluyritysten silmissä.

Porvoon keskustan elinvoimaa kuvaava Elinvoimaluku on vahvistunut kolmen vuoden tarkastelujaksolla: elinvoimaluku kasvoi 11 % (vv. 2023–2026). Tämäkin on poikkeuksellisen korkea kasvuluku Porvoon viiteryhmässä (28 000–55 000 asukkaan kaupungit).

Keskustojen elinvoimaa haastaa maailmanpolittiinen tilanne ja kuluttajien luottamuksen horjunta. Kaupungin tekemillä ratkaisuillakin on paljon merkitystä – tuetaanko keskustahakuista vai keskustapakoista palvelurakennetta. Myös keskustan asumisen tiivistämisellä vahvistetaan elinvoimaa. Porvoossa myös matkailulla on merkityksensä kaupalliselle elinvoimalle.

Porvoossa on onnistuttu kasvattamaan keskusta-asukkaiden määrää ns. Vartin keskustassa. Vartin keskusta rajautuu kilometrin säteellä kaupallisesta keskipisteestä. Porvoon Vartin keskustassa asuu nyt noin 10 080 asukasta, 136 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Kasvua on 2000-luvun aikana tullut kaikkiaan 30,0 % (vv. 2000–2025). Porvoon keskustan asukastiheys (3 208 as./km2) on kaupungin pientalovaltaisuudesta huolimatta verraten korkea.