Fredrikan puutarha

Hyötypuutarha

Kun Runebergit muuttivat taloon 1852, oli puutarha jo osin perustettu. Perhe oli suuri, ja puutarha palvelikin alkuun enimmäkseen hyötypuutarhana. Fredrika muun muassa istutti jokaiselle pojalleen nimikko-omenapuun. Kun perhe pieneni ja kesiä ei enää vietetty saaristossa, koristekasvit saivat entistä enemmän tilaa puutarhassa.

Kukkapuutarha

Fredrika rakasti sekä kauneutta että puutarhanhoitoa. Hän oli jo eläessään tunnettu ja arvostettu puutarhaharrastaja, jolla oli monia kontakteja aikansa muihin puutarhaharrastajiin. Lisäksi hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa. Fredrika tilasi ystävineen siemeniä ja kasveja koti- ja ulkomaita.

Fredrikan suunnittelema ja hoitama pihapuutarha on säilynyt pitkälti vanhassa asussaan, ja sen lajien kirjo on yhä runsas. Nyt hyöty- ja koristekasvit kasvavat puutarhassa rinta rinnan kauniisti ryhmiteltyinä. Runsaaseen lajistoon kuuluu muun muassa vanhoja ruusuja, pioneja, heliotroppeja ja liljoja sekä omena- ja päärynäpuita sekä marjapensaita. Mainittakoon vielä syreenimaja ja runoilijan lempikukka kielo. Puutarha on yksi maamme parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja.

Huonekasvit

1800-luvun puolivälissä Suomessa heräsi suuri kiinnostus myös huonekasveihin ja niin kutsuttujen ikkunapuutarhojen perustamiseen. Fredrikan ikkunapuutarhat olivat kaupungin komeimpia. Kodissa on säilynyt myös huomattava kokoelma Fredrikan kasvien pistokkaista aina uudistettuja, nyt jo sangen harvinaisia 1800-luvun huonekasveja.

Fredrikan omassa muistikirjassa on joitakin hänen puutarhanhoitoon liittyviä hyväksi havaitsemiaan ohjeita.

Avoinna kesäaikaan

Fredrikan puutarhassa voi vierailla kesäkaudella 2.5.–2.9. museon aukioloaikoina klo 10–16. Puutarhaan on vapaa pääsy.