Porvoon uusi rakennusjärjestys etenee päätöksentekoon

Rakennusjärjestysehdotuksen merkittävimmät muutokset liittyvät rakennuspaikkojen vähimmäiskokoihin, ranta-alueiden rakentamisen ohjaukseen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen. Samalla rakennusjärjestys päivitetään vastaamaan uutta rakentamislakia.

Ehdotusta uudeksi rakennusjärjestykseksi käsiteltiin lautakunnassa syyskuussa 2025, jonka jälkeen se oli nähtävillä ja siitä pyydettiin lausuntoja. Huomautuksia ja kommentteja saatiin yhteensä 123 kappaletta yhteensä18 taholta.

Palautteet koskivat erityisesti rakennuspaikkojen kokoa, rantarakentamista, rakennusoikeutta, lupavapaata rakentamista sekä luonnon ja kulttuuriympäristön huomioimista rakentamisessa. Palautteiden perusteella ehdotukseen on tehty useita tarkistuksia.

Erityisesti keskustelua herättivät asemakaava-alueiden ulkopuolisten rakennuspaikkojen vähimmäiskoot. Palautteen perusteella määräyksiä tarkistettiin, ja esityksessä uuden asuinrakennuspaikan vähimmäiskoko on pääsääntöisesti 3 000 neliömetriä, ranta-alueilla 5 000 neliömetriä sekä pohjavesialueilla, suurilla peltoaukeilla ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävissä kulttuurimaisemissa 4 000 neliömetriä.

– Vaikka rakentamislaki mahdollistaa myös 1 000 neliömetrin rakennuspaikat, Porvoossa on arvioitu, että 3 000 neliömetrin vähimmäiskoko on tasapainoinen ratkaisu, joka mahdollistaa rakentamisen, mutta ottaa samalla huomioon vesihuollon, ympäristön sekä alueiden pitkäjänteisen kehittämisen. Tämä tukee strategian ajatusta siitä, että vaalimme kaupunkimme historiaa, luonnonympäristöä ja rakennetun ymppäristön ainutlaatuisuutta, jotta Porvoo säilyttää tunnistettavan ilmeensä myös tulevaisuudessa, kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren sanoo.

Rakennusjärjestys täydentää kaavoja ja ohjaa rakentamista erityisesti siellä, missä asemakaava tai yleiskaava ei määrittele rakentamisen yksityiskohtia. Tätä kutsutaan suunnittelutarvealueeksi, joka laajenee koskemaan lähes koko asemakaavoittamatonta Porvoota. Rakennusjärjestyksen merkitys on siis suurin kyläalueilla, haja-asutusalueilla, uusien rakennuspaikkojen muodostamisessa sekä ranta-alueilla. Vuonna 2026 kaavoitetuilla alueilla asuu 45 636 asukasta (87,1 prosenttia) ja kaavoittamattomilla alueilla 6 743 asukasta (12,9 prosenttia).

Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että se soveltuu ympäristöönsä, huomioi paikalliset olosuhteet sekä turvaa luonnon, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot samalla kun edistetään turvallista, viihtyisää ja kestävää elinympäristöä.

– Rakennusjärjestykseen on ehkä totuttu suhtautumaan hyvin pitkäikäisenä, mutta näin ei tarvitse olla ja rakennusjärjestystä voi myös päivittää, jos siinä huomataan epäkohtia tai täydennettävää, rakennusvalvontapäällikkö Miia Hento kertoo.

Uuden rakennusjärjestyksen on oltava voimassa 1. tammikuuta 2027.

• Jatkossa koko asemakaavoittamaton Porvoo on suunnittelutarvealuetta lukuun ottamatta alueita, joilla rakentamista ohjaa suoraan osayleiskaava tai ranta-alueita koskeva sääntely.
• Asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennuspaikan vähimmäiskoko laskee pääsääntöisesti 5 000 m²:stä 3 000 m²:iin. Pohjavesialueilla, avoimilla peltoalueilla ja arvokkaissa kulttuurimaisemissa vähimmäiskoko on 4 000 m², ranta-alueilla edelleen 5 000 m². Muutos helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla.
• Rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus kasvaa 10 prosentista 12 prosenttiin rakennuspaikan pinta-alasta. Esimerkiksi 5 000 neliömetrin rakennuspaikalla sallittu rakennusoikeus kasvaa 500 neliömetristä 600 neliömetriin.
• Vapaa-ajan rakennuspaikan rakennusoikeus kasvaa siten, että lomarakennuksen enimmäiskoko nousee 100 m²:stä 120 m²:iin, vierasmajan 35 m²:stä 40 m²:iin ja saunan 25 m²:stä 30 m²:iin. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus kasvaa 160 m²:stä 190 m²:iin.
• Aiemmin luonnon huomiointi painottui maisemaan ja kasvillisuuden säilyttämiseen. Uusia vaatimuksia ovat muun muassa viherkerroinlaskenta, luontolaskurin käyttö, vettä läpäisevät pinnat, vieraslajien torjunta ja kotoperäisten kasvien suosiminen.
• Monet pienemmät rakennushankkeet, kuten esimerkiksi aidat, laiturit ja ilmalämpöpumput, edellyttivät toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä. Toimenpidelupa poistuu rakentamislaista, ja osa aiemmin luvanvaraisista toimenpiteistä voidaan toteuttaa ilman rakentamislupaa rakennusjärjestyksessä määritellyin ehdoin.

• Rannoille lisätään mahdollisuus vesikäymälään myös silloin, kun jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja tyhjennys voidaan hoitaa ympärivuotisesti säiliöautolla.
• Myös luvasta vapautettu rakennus käyttää rakennusoikeutta.
• Rakentamislupahakemuksiin vaaditaan viherkerroinlaskelma ja luontolaskurin tulos myös omakoti- ja paritalojen uudisrakentamisessa.
• Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa esitettävä selvitys siitä, miten suojellut ja uhanalaiset lajit huomioidaan.
• Rantavyöhykkeen kasvillisuuden suojelumääräystä tiukennetaan siten, että maisemanhoitotoimenpiteet eivät saa heikentää uhanalaisten tai suojeltujen lajien elinympäristöjä eikä merkittävästi muuttaa luonnontilaista rantavyöhykettä.
• Kasviaidat tuodaan mukaan sääntelyyn. Lisäksi näkemäalueita, etäisyyksiä ja korkeuksia täsmennetään. Kasviaidoille määritellään 2 m enimmäiskorkeus.
• Maa-ainesten hyödyntämisestä tulee oma pykälä; puhtaat maa-ainekset tulisi ensisijaisesti hyödyntää rakennuspaikalla.
• Maanteiden läheisyydessä rakentamista koskeva uusi määräys lisätään.
• Arkeologisia kohteita koskevia lausunto- ja lupamenettelyjä täsmennetään.
• Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen lausuntomenettelyä täsmennetään.
• Työajoneuvojen, asuntoautojen, veneiden ja rekisteristä poistettujen ajoneuvojen säilytysmääräyksiä tarkennetaan.
• Purkutöissä huomioitaviksi lisätään haittaeläimet ja niiden torjunta.