Siirry sisältöön

Kauppias ja tehtailija, raatimies Johan Holm rakennutti kivitalonsa 1762–1763 vuonna 1760 riehuneen tulipalon jälkeen. Holmin suku omisti talon runsaan sadan vuoden ajan kunnes se myytiin leipurimestari K. R. Sarénille. Talon alakerrassa oli ollut konditorioita jo pitkään. Porvoon museoyhdistys osti talon leipurimestari K. Tötterströmin perillisiltä 1919 ja perusti Ville Vallgrenin museon. Myöhemmin kiinteistö myytiin Porvoon kaupungille. Holmin kauppiastalomuseo avattiin kesäkuussa 2007.

Talon pihapiiriin ovat aina kuuluneet ulkorakennukset. Johan Holmin perukirjassa vuonna 1776 mainitaan ”tarpeelliset” piharakennukset. Eläinsuojissa pidettiin kahta vaunuhevosta, ”musta ja ruskea valakka”, kolmea lehmää ja neljää sikaa. Johan Holm nuoremman jälkeen 1789 lueteltiin kaksi kaksoisaittaa, kaksi muuta aittaa, talli, navetta, puuliiteri ja ”salainen huone”. Eläimiä olivat lehmä, kolme sikaa ja hevonen.

Kivetyssä kauppiaspihassa ei ollut puutarhaa, vaikka kaupungissa vuoden 1760 palon tuhoja kirjattaessa kahdeksassa pihassa mainitaan huvimajoja. Porvoossa oli siis puutarhoja, vaikka vain kauppias Berent Rahling ilmoitti menettäneensä palossa myös pienen puutarhan nykyisellä raatihuoneen tontilla. 1780-luvulla torin pohjoispuolen tontilla oli kanttori Petrus Gottsmanin poikkeuksellisen upea puutarha kukkatarhoineen ja terassi-istutuksineen.

Johan Holm nuoremman puolison Lovisa Laguksen perukirjassa 1786 todetaan Vuorikadun puoleisella tontilla olleen käymälän ja kaivon. Vuonna 1789 siellä oli myös aidattu ryytimaa. Palovakuutuksessa vuonna 1870 mainitaan marjapensaat.

Leipurimestari Tötterströmin aikaan 1890-luvulla pihassa oli iso ja pieni aidattu puutarha marjapensaineen. Pihaan johti kaksi maalattua ajoporttia.

Nykyisin talon pihapiiriä kaunistavat monet vanhanajan perennat kuten pionit, palava rakkaus ja aitoukonhattu. Ryytimaassa kasvaa erilaisia mauste- ja rohdoskasveja, esimerkiksi lipstikkaa, piparminttua ja raparperia. Puutarhassa on myös komeat humalasalot.