Corolla
Matilda Enegren
4.4.-10.5.2026
Galleria Vanha Kappalaisentalo
Vapaa pääsy
Matilda Enegrenin näyttely Corolla esittelee kuvataiteilijan siirtymän esittävästä maalauksesta kohti abstraktimpaa ja sisäsyntyistä ilmaisua. Näyttelyn teoksissa toistuva teriön muoto toimii eräänlaisena oppaana tähän uuteen vaiheeseen: se moninkertaistuu, leijuu ja laskeutuu, luoden kerroksellisia ja läpikuultavia väripintoja. Näyttely yhdistää sekä esittäviä että puoliabstrakteja akvarelleja ja avaa katsojalle Enegrenin tutkimusmatkan havainnosta kohti intuitiivista ja orgaanisesti kasvavaa kuvallista maailmaa.
Taiteilijan omin sanoin
Englanninkielinen sana corolla on peräisin latinasta ja tarkoittaa teriötä. Joihinkin näyttelyn maalauksiin olen maalannut tyylitellyn teriön, joka moninkertaistuu, lentää, leijailee ja liitelee alas. Tuo muoto on toistunut tienviittana taiteellisen urani uudessa vaiheessa, jossa olen siirtynyt ympäristöstäni nousevien aiheiden realistisesta maalaamisesta kuvien rakentamiseen muodoilla ja väreillä, jotka ilmentävät jotakin sisimmästä nousevaa.
Näyttely koostuu sekä vanhemmista esittävistä teoksista että uusista puoliabstrakteista teoksista. Kaikille maalauksille on yhteistä se, että ne on tehty vesiväreillä. Vesiväreillä pystyn maalaamaan tarkasti ja hallitusti mutta myös runsain vedoin reilusti vettä käyttäen. Pidän vesiväreillä maalaamisesta varsinkin siksi, että niillä pystyn luomaan läpikuultavuutta: voin rakentaa pintoja useista värikerroksista, jotka limittyvät toisiinsa ja kuultavat toistensa läpi. Kun olin raskaana kaksi vuotta sitten, aloin kokeilla abstraktiota ja annoin vesivärien ominaisuuksien vaikuttaa kuvien luomiseen. Samalla olin edelleen kiinnostunut esittävästä taiteesta, ja tajusin, että haluan maalata itsestäni kokovartalokuvia ollessani siinä ainutlaatuisessa tilassa, että kehoni sisällä kasvaa lapsi. Kun sitten olin aikeissa siirtyä ideasta toteuttamiseen, en kuitenkaan pystynyt herättämään itsessäni tarpeeksi inspiraatiota. Omakuvan maalaaminen tuntui merkityksettömältä ja kaukaiselta siinä merkityksellisessä ja mullistavassa raskauden tilassa, jossa olin.
Kun en enää ollut yksin kehossani, koin, että ennen selvä eksistentiaalinen raja oli hämärtynyt, ja huomasin olevani taiteellisesti paljon entistä lähempänä abstraktiota. Muutos merkitsi siirtymistä yksityiskohtaisesta, realistisesta maalaamisesta kohti ennalta määrittelemätöntä sisäisten kuvien tutkimista ja orgaanisesti kehittyviä kuvaelementtejä.
Kiitos Suomen Kulttuurirahastolle, Svenska litteratursällskapetille ja Svenska kulturfondenille taiteellisen työni tukemisesta tähän näyttelyyn valmistautuessani!
Näyttely on saanut museovirastolta valtionavustusta.
