Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee ehdotusta Epoon koulun lakkauttamisesta

Samalla koulun nykyinen oppilaaksiottoalue liitettäisiin osaksi itäistä palvelualuetta, jolla sijaitsevat Huhtisen koulu, Keskuskoulu ja Kevätkummun koulu. Epoon koulun oppilaat siirtyisivät muihin itäisen palvelualueen kouluihin.

– Ehdotamme myös, että oppilaat voisivat jo siirtymäkaudella vuosina 2026–2028 huoltajien anomuksesta aloittaa koulun nykyisestä asuinpaikastaan parhaiten saavutettavissa olevassa itäisen palvelualueen koulussa. Tässä yhteydessä se on useimmiten Keskuskoulu, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo.

Esitys liittyy parhaillaan valmisteltavaan kaupungin talouden vakauttamisohjelmaan, jolla tavoitellaan vähintään 8 miljoonan euron pysyviä tasapainottamistoimia vuodelle 2027 käyttötalousmenoista. Tämä vastaa noin 3 prosenttia kaupungin kokonaismenoista. Tavoite koskee kaikkia kaupungin toimialoja.

Kasvun ja oppimisen toimialan toimintamenot muodostavat noin puolet koko kaupungin toimintamenoista. Toimintamenojen kokoon suhteutettuna koko toimialan osuus kaupungin talouden tasapainottamistavoitteesta on noin 4 miljoonaa euroa, ja tästä suomenkielisten koulutuspalveluiden osuus on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Kasvun ja oppimisen toimialalla on valmistelu laaja kokonaisuus vakauttamistoimenpiteitä mm. hallinnon ja toiminnan kehittämisestä, henkilöstökustannuksista, palveluiden ja materiaalien hankinnoista, IT-menoista sekä palveluverkkoratkaisuista. Kaupunginvaltuusto on jo päättänyt, että alle 40 oppilaan Ilolan koulu lakkautetaan vuonna 2028.

– Tällaisten päätösehdotuksen tekeminen tuntuu ikävältä, ja ymmärrän hyvin, että asia harmittaa monia epoolaisia. Olemme pohtineet päätösehdotusta huolellisesti, monesta eri näkökulmasta, ja hakeneet ratkaisua, jonka vaikutukset olisivat mahdollisen vähäiset porvoolaisten lasten ja nuorten opetuspalvelujen laatuun koko koulutuspalveluiden kokonaisuus huomioiden, Sari Gustafsson jatkaa.

Epoon koulu sijaitsee Porvoon eteläisellä alueella Porvoon kaupungin keskustasta kaakkoon, noin 12 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Koulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluvat Ylike, Epoo ja myös kaikki Porvoon eteläisimmät kylät sekä Pellingin saari. Tällä hetkellä Epoon koulussa ei ole Pellingin saaressa asuvia oppilaita.

Nykyinen Epoon koulun oppilaaksiottoalue rajoittuu Huhtisen, Keskuskoulun ja Kevätkummun koulujen yhdessä muodostamaan palvelualueeseen. Lähimmät ruotsinkieliset koulut ovat Grännäs skola ja Sannäs skola.

Epoon koulurakennus on puurakennus, jonka vanhin osa on noin sadan vuoden takaa. Rakennusta on laajennettu ja uusittu vuosina 1985 ja 2010. Liikuntasali on poistettu käytöstä alapohja‐ ja ulkoseinien alareunojen kosteusvaurioiden vuoksi. Liikuntasalia ei ole tarkoituksenmukaista korjata, vaan se tullaan purkamaan.

Koulun tiloissa työskentelee lukuvuonna 2025–2026 viisi henkilöä: kolme opettajaa, koulunkäynninohjaaja ja yksi ruokailuun ja siisteyteen liittyvistä tehtävistä huolehtiva henkilö.

– Epoon koulussa opiskelee tällä hetkellä 25 lasta. Oppilasmäärän ennakoidaan laskevan lähivuosina noin 20:een, ja nousevan taas 25 oppilaaseen 2030-luvun taitteessa. Vertailun vuoksi voi todeta, että joissakin muissa porvoolaisissa kouluissa opiskelee 25 oppilasta yhdellä ainoalla vuosiluokalla. Kokonaisuudessaan kaupunki järjestää tällä hetkellä perusopetuspalvelut noin 5 400 oppilaalle, kuvaa perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen.

Muuttoliikkeen ei voi odottaa kompensoivan lasten määrän laskua merkittävästi, vaikka alueen väestöennusteet toteutusivat kaikkein positiivisimpien skenaarioiden mukaisesti.

– Lapsimäärä vähenee Porvoossa, niin kuin muuallakin Suomessa. Kaupungissa on liian paljon koulutiloja suhteessa oppilasmäärään, eikä tilojen käyttö ole kustannustehokasta. Epoon koulun alueella asuu vain vähän suomenkielisiä lapsiperheitä, ja koulun oppilaille voitaisiin tarjota jatkossa palvelut itäisen palvelualueen muissa kouluissa, Jari Kettunen tiivistää.

Kaupunki on arvioinut Porvoon eteläisten osien suomenkielisten lasten opetusjärjestelyissä kahta vaihtoehtoehtoa eri näkökulmista. Toisen vaihtoehdon mukaan Epoon koulun toiminta lakkautetaan ja toisen vaihtoehdon mukaan koulun toiminta jatkuu joko nykyisissä tiloissa tai Grännäs skolanin yhteydessä sivistyskeskuksena.

Talouden vakauttamisen näkökulmasta on perusteltua lakkauttaa Epoon koulu. Koulun lakkauttamisen 1.8.2028 alkaen arvioidaan tuovan vuonna 2028 noin 150 000 euron säästön ja tämän jälkeen jatkossa vähintään 300 000 euron säästön vuosittain. Tämä kustannussäästö vastaa suuruudeltaan noin 120 vuosiviikkotuntia eli lähes viiden opettajan vuosittaista työpanosta. Koulun oppilaat mahtuvat olemassa oleviin ryhmiin itäisellä palvelualueen kouluissa.

– Vastaavia säästöjä ei synny, jos Epoon koulun toimintaa jatkettaisiin nykyisissä tiloissa tai Grännäsissä. Henkilöstökulut pysyisivät ennallaan, mutta sisäisen vuokran kustannukset nousisivat, Jari Kettunen kertoo.

Epoon koulun nykyisen rakennuksen peruskorjaus on tulossa ajankohtaiseksi, ja tämä nostaisi nykyisten tilojen vuokrakustannuksia. Grännäs skolanin yhteydessä voitaisiin hyödyntää osittain yhteisiä erikoistiloja, mutta suomenkielisille oppilaille pitäisi kuitenkin vuokrata opetusta varten väliaikaistilat, sillä Grännäs skolanissa ei ole vapaita tiloja. Käyttötalouden vaikutusten arvioissa on huomioitu myös kasvavat kuljetuskustannukset.

Osana valmistelua on arvioitu ratkaisuehdotusten lapsi- ja henkilöstövaikutuksia. Kasvun ja oppimisen toimialan asiantuntijat ovat arvioineet Epoon koulun jatkovaihtoehtojen lapsivaikutuksia suhteessa porvoolaisten lasten itse määrittelemiin tulevaisuuden koulun kriteereihin. Myös Epoon koulun oppilaita on haastateltu erikseen huhtikuun lopussa, ja huoltajille on tarjottu mahdollisuus keskustella ratkaisuvaihtoehdoista.

– Yhteenvetona lapsivaikutusten arvioinnista voidaan todeta, että vakauttamisohjelmassa esitetty koulun lakkauttaminen kahden vuoden päästä vähentää päätöksen välittömiä haitallisia lapsivaikutuksia ja antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen, lapsilähtöiseen siirtymään uuteen kouluun. Se on lapsen edun näkökulmasta tasapainoisempi vaihtoehto verrattuna äkilliseen koulun lakkauttamiseen, sillä vaikutukset jaksamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimisen jatkuvuuteen voidaan hallita paremmin. Lisäksi sen ennakoidaan vastaavan hyvin lasten näkemyksiin tulevaisuuden koulun vaatimuksista, Jari Kettunen tiivistää.

– Joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenisivät keskimäärin noin 10 kilometrillä, mikä lisäisi kuljetusriippuvuutta ja pidentäisi päivittäistä koulupäivää erityisesti pienimmillä oppilailla. Pidempi koulumatka voi lisätä väsymystä ja vähentää vapaa-aikaa, mikä voi heikentää koulumotivaatiota ja jaksamista. Toisaalta alueen ja keskustan välinen matka-aika on noin 20 minuuttia, ja vastaavan kestoinen koulumatka on muillakin haja-asutusaluilla yleinen.

Henkilöstön osalta koulun lakkauttaminen vuonna 2028 tarkoittaisi työ- ja toimipisteen siirtymistä toisaalle. Kaikille viranhaltijoille ja työntekijöille tarjottaisiin vastaavaa työtä kaupungin muissa toimipisteissä. Palvelussuhteen ehdot ja palkanmaksun periaatteet pysyisivät ennallaan.

Valmisteluprosessissa on noudatettu hallintolain edellyttämiä menettelytapoja, ja valmistelu etenee Porvoon kaupungin hallintosäännön mukaisesti koulutusjaostosta ja kasvun ja oppimisen lautakunnasta kaupunginhallituksen käsittelyyn.