Porvoon kasvihuonekaasupäästöt vähenivät edelleen vuonna 2024
Porvoon kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosien 2023 ja 2024 välillä kolme prosenttia. Kokonaisuudessaan päästöt ovat ajanjaksolla 2007–2024 pienentyneet 52 prosenttia, mikä tarkoittaa asukasta kohden laskettuna 55 prosenttia. Kansalliseen tasoon verrattuna kaupunki etenee ripeästi: kaupunki on seitsemän prosenttia valtakunnallista keskiarvoa edellä.
Kaupunginvaltuusto asetti maaliskuussa hyväksytyssä kaupunkistrategiassa tavoitteeksi vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähkön ja lämmityksen päästöt jo lähellä tavoitetta, tieliikenne suurin päästölähde
Lämmityksen ja kulutussähkön päästöt jatkoivat selkeää laskuaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen takia.
– Jos kaupungin 80 prosentin päästövähennystavoitetta tarkastellaan erikseen jokaisella päästösektorilla, voidaan todeta, että Porvoossa sähkölämmityksen, kaukolämmön ja kulutussähkön osalta tavoite on jo saavutettu, iloitsee kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta.
Vuonna 2024 kolme suurinta päästösektoria Porvoossa olivat tieliikenne, työkoneet ja jätteiden käsittely.
– Tieliikenteen päästöt muodostavat lähes puolet Porvoon päästöistä, joten niiden kehityksellä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tieliikenteen päästöt vähenivät vuodesta 2023 vain yhden prosentin, mutta vuodesta 2007 laskua on kertynyt lähes 30 prosenttia, toteaa Päivärinta.
Vuonna 2024 tieliikenteen päästökehitys Porvoossa poikkesi valtakunnallisesta kehityksestä: kansallisella tasolla tieliikenteen päästöt kasvoivat kaksi prosenttia. Porvoossa tieliikenteen osuus kokonaispäästöistä on kuitenkin edelleen suuri, noin 46 prosenttia, kun kansallinen keskiarvo on noin 30 prosenttia.
Päästövähennystavoite vaatii määrätietoista työtä
Päästöjen myönteisestä kehityksestä huolimatta kaupungin strateginen 80 prosentin päästövähennystavoite ei toteudu itsestään.
– Porvoon kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä ilmastotyötä jo yli 20 vuoden ajan. Tästä määrätietoisuudesta on pidettävä kiinni ja kunnianhimoista työtä jatkettava. Samalla meidän on myös sopeuduttava ilmastonmuutokseen, jota ei enää voida kokonaan välttää. Uskon, että viihtyisä ja sopeutuva kaupunkiympäristö palvelee meitä kaikkia, toteaa Päivärinta.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta vastaa Suomen ympäristökeskus. Käytössä on niin sanottu Hinku-laskentamenetelmä, joka sisältää vain ne päästösektorit, joihin kunnilla on toimivaltaa. Tämä tarkoittaa, että laskennan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö sekä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikenne.
Päästötiedot päivittyvät noin kahden vuoden viiveellä.
