Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2027: Menojen kasvu pysähtyy, mutta talous painuu alijäämäiseksi verotulojen laskun vuoksi
Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesityksen lähtökohtana on talouden vakauttaminen ja kääntäminen takaisin kohti tasapainoa. Kaupungin toimintakulut pysyvät vuonna 2027 edellisen vuoden tasolla, vaikka palkkaratkaisut, hintatason nousu ja kasvava työllisyyspalvelujen rahoitusvastuu lisäävät menoja. Talousarvioesitys on 7,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi julkaisi talousarvioesityksensä 20. lokakuuta. Talousarvio etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn 26. lokakuuta, ja kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää talousarviosta ja veroprosenteista marraskuussa.
Talouden vakauttamisohjelma pitää menot kurissa
Kesäkuussa hyväksytyn talouden vakauttamisohjelman noin 9 miljoonan euron tasapainotustoimet näkyvät vuoden 2027 talousarviossa kaikilla toimialoilla. Toimintaa ja hallintoa tehostetaan, palveluverkkoa tiivistetään ja palveluja priorisoidaan. Talouden vakauttamisohjelman ansiosta kaupunki pystyy pysäyttämään menojen kasvun tilanteessa, jossa kustannuspaineet ovat edelleen merkittäviä.
– Palvelujen kustannustaso on Porvoossa edelleen korkea muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Menotasoa täytyy laskea ja riippuvuutta yhteisöveron tuotosta tulee vähentää. Tämä mahdollistaa jatkossakin hyvät palvelut, kaupungin kehittämisen ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamisen ilman liiallisen velkaantumisen tai veronkorotusten painetta, tiivistää kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi uuden kaupunkistrategian linjauksia.
– Kaupungin talousnäkymät ovat lähivuosien haasteista huolimatta kokonaiskuvassa kestävät, jos pystymme pitämään menojen kasvun kurissa. Talouden perustekijät ovat Porvoossa kunnossa: väestö kasvaa, kaupungin elinvoima on vahva, palvelumme ovat laadukkaat, tuloveroprosentti kilpailukykyinen ja velkataso matala, kaupunginjohtaja jatkaa.
Yhteisövero puolittuu, myös valtionosuudet laskevat
Kaupungin verotulojen arvioidaan vähenevän noin 10 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien noin 3 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasosta. Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 103 miljoonaa euroa, kiinteistöveron 19 miljoonaa euroa ja yhteisöveron 14 miljoonaa euroa.
Yhteisöveron tuotto puolittuu ja jää noin 15 miljoonaa euroa vuoden 2026 tilinpäätösennustetta pienemmäksi. Yhteisöverotuoton kehitys on hyvin riippuvainen Kilpilahden yritysklusterin tuloskehityksestä, eikä sitä voi ennustaa luotettavasti pitkällä aikavälillä.
Tuloveroprosentin ehdotetaan säilyvän 7,1 prosentissa eikä yleisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetä korotuksia. Vakauttamisohjelman mukaisesti rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroksi esitetään 4 prosenttia. Aikaisemmin rakentamattomalla rakennuspaikalla on sovellettu yleistä 1,3 prosentin kiinteistöveroprosenttia.
– Yhteisöveron voimakas lasku muuttaa talouden kokonaiskuvaa olennaisesti. Vaikka vuoden 2027 alijäämä on ennakoitu, on menojen kasvu jatkossakin pysyttävä verorahoituksen kehityksen rajoissa. Myös investointien ajoitusta ja laajuutta on arvioitava jatkuvasti kaupungin rahoituskyvyn näkökulmasta, vt. rahoitusjohtaja Sari Klenberg kuvaa.
– Valtiontalouden tasapainottamistarve ja maan tulevan hallituksen rahoitusuudistukset muodostavat merkittävän riskin kuntien tulokehitykselle myös tulevina vuosina. Kaupungin oma tulorakenne on vaikeasti ennakoitava ja valtakunnan tason politiikkaan liittyvät ratkaisut täsmentyvät kevään 2027 vaalien jälkeen. Voimme siis joutua pohtimaan mahdollisia lisäsopeutustarpeita vuosien 2028 ja 2028 talousarvioiden laatimisen yhteydessä, Jani Pitkäniemi jatkaa.
Kärkihankkeet etenevät
Vuoden 2027 investointimenot ovat noin 55 miljoonaa euroa. Kaupungin kärkihankkeista ensi vuonna etenevät Kokonniemen liikuntakeskuksen ja Peipon uuden koulun rakentaminen. Suunnittelukaudella etenevät lisäksi muun muassa Meritullin päiväkodin, Kvarnbackens skolan toisen vaiheen, Puistokadun sekä katujen ja liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparantaminen.
– Porvoon pitkän aikavälin kehittäminen ei voi pysähtyä yksittäiseen heikkoon talousvuoteen. Edistämme tärkeimpiä kärkihankkeita suunnitelmallisesti, mutta varaudumme samalla hankkeiden priorisointiin ja vaiheistamiseen, Pitkäniemi painottaa.
Korkea investointitaso ja heikkenevä tulorahoitus lisäävät lainanottotarvetta. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoden 2027 lopussa noin 96 miljoonaan euroon, vuonna 2028 noin 121 miljoonaan euroon ja vuonna 2029 noin 147 miljoonaan euroon. Mittavien investointien jälkeenkin velkamäärä säilyisi silti toistaiseksi kuntien keskimääräistä tasoa alempana.
Talouden tunnuslukuja talousarviossa 2027
Menot
· Toimintakulut 272,2 miljoonaa euroa
· Henkilöstökulut 126,0 miljoonaa euroa
· Palvelujen ostot 67,5 miljoonaa euroa
· Investointimenot 54,7 miljoonaa euroa
Tulot
· Verotulot 136,4 miljoonaa euroa
· Valtionosuudet 48,4 miljoonaa euroa
· Toimintatuotot 97,7 miljoonaa euroa
Tunnuslukuja
· Vuosikate 16,3 miljoonaa euroa
· Poistot 24,5 miljoonaa euroa
· Tilikauden alijäämä 7,2 miljoonaa euroa
· Lainakanta vuoden lopussa noin 96 miljoonaa euroa
· Tuloveroprosentti 7,1
