Kaupunginjohtajan esitys: kaupungin taloutta vakautetaan 10 miljoonalla eurolla

Keskeisin vakauttamiskeino on kaupungin hallinnon ja toiminnan tehostaminen, mutta mukana on myös palvelujen, palveluverkon ja avustusten karsimiseen liittyviä ehdotuksia, verojen ja maksujen korotuksia sekä kiinteistöihin ja investointien priorisointiin liittyviä säästöjä. Porvoon palvelutaso säilyisi kuitenkin hyvänä leikkauksista huolimatta.

Kaupunginhallitus käsittelee ohjelmaa kokouksissaan kesäkuun alussa, ja valtuuston on tarkoitus päättää asiasta 17. kesäkuuta.

Kaupunginjohtajan esitys ja kuvaus yksittäisistä vakauttamistoimenpiteistä löytyy kaupungin verkkopalvelusta osoitteesta www.porvoo.fi.

Kaupungin talous on painumassa vuosina 2027–2028 selkeästi alijäämäiseksi, kun yhteisöveron tuotto laskee voimakkaasti. Myös vuosikymmenen lopun talousnäkymät ovat haastavat ja täynnä epävarmuuksia. Viime vuosien hyvät tilinpäätökset helpottavat sopeuttamistaakkaa, mutta ne eivät poista sitä.  

Kaupungin verotulot alenevat sekä vuonna 2026 että 2027 poikkeuksellisen paljon, noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Samalla käyttötalousmenot nousevat 5–6 miljoonalla eurolla vuosittain, jos mitään säästötoimenpiteitä ei tehdä.

Kaupungin lainakanta on tällä hetkellä poikkeuksellisen matala, noin 45 miljoonaa euroa. Vakauttamisohjelman laskelmissa on ennakoitu, että ilman sopeutustoimia lainakanta nousisi noin 177 miljoonaan euroon vuoden 2029 lopussa, jolloin vuotuiset korkokustannukset nousevat noin 4 miljoonaan euroon. Vakauttamistoimien jälkeen lainakanta kasvaisi selvästi maltillisemmin, noin 143 miljoonaan euroon.

Kaupunki on viime vuosina käyttänyt toiminnan ja palvelujen nettokuluihin noin 400–500 euroa enemmän asukasta kohti kuin muut isot kaupungit ja samankaltaiset verrokkikunnat.  

– Tulojen heikentyessä emme voi jatkossa ylläpitää näin paljon verrokkikuntia korkeampaa palvelu- ja kustannustasoa, eikä pysyviä menoja kannata sitoa luonteeltaan nopeasti vaihtelevaan yhteisöveroon, painottaa kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.

Vakauttamisohjelma perustuu uuteen kaupunkistrategiaan, jonka mukaan kustannusrakennetta tulisi keventää, eikä verotusta pitäisi lähtökohtaisesti kiristää. Velkaantuminen tulisi pitää kohtuullisella tasolla, vaikka kaupunki on päättänyt toteuttaa Kokonniemen liikuntakeskuksen ja uuden Peipon koulun mittavat investoinnit.  

– Vakauttamisohjelmalla pyritään niin suuriin tasapainottamistoimiin, ettei uutta säästöohjelmaa tarvitse tehdä pian uudestaan. Käyttötalousmenoja on pystyttävä sopeuttamaan riittävästi, muutoin ajaudumme jatkuvan velkaantumisen ja kasvavien korkomenojen tielle, mikä taas johtaa jatkuvaan säästökierteeseen ja palvelutason heikentämiseen, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi tiivistää.

 – Haluamme pitää tulevaisuuden avaimet omissa käsissämme sekä säilyttää hyvän palvelutason ja mahdollisuuden kehittää kaupunkiamme tulevaisuudessakin, Pitkäniemi jatkaa.

– Ennakoiminen ei kuitenkaan ole helppoa epävakaan tilanteen ja kansainvälisten kriisien vuoksi. Kriisit heijastuvat paikallistalouteen, työllisyyteen, verotuloihin ja hintatasoon valitettavan nopeasti. Talouskasvun vaimeus ja julkisen talouden velkaantuminen tuovat lisäksi uusia leikkauspaineita kuntien valtionrahoitukseen.

Henkilöstömenot ovat kaupungille suuri kuluerä, noin 55 prosenttia kaupungin noin 260 miljoonan euron kustannusrakenteesta. Osana vakauttamisohjelman valmistelua kaupunki on käynyt yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön edustajien kanssa.

Vakauttamisohjelman toteutuminen tarkoittaa noin 3,7–3,8 miljoonan euron vähennystä henkilöstömenoissa vuositasolla. Tämä vastaa noin 74–76 henkilötyövuotta.

– Vakauttamisohjelman myötä teemme toiminnallisia henkilöstöönkin vaikuttavia muutoksia, mutta on hienoa, että olemme löytäneet ratkaisun, jossa pystymme vähentämään henkilötyövuosia merkittävästi ilman irtisanomisia, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari painottaa.

– Henkilöstövähennyksiä syntyy erityisesti eläköitymisten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen kautta. Joillekin tarjotaan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä muita tehtäviä kaupungin palveluksessa. Tiivistämme ja kehitämme hallintoa ja tukipalveluita, järjestelemme uudelleen töitä ja otamme käyttöön uusia toimintatapoja kuten digitaalisia ratkaisuja.

Vakauttamisohjelmalla pyritään talouden tasapainottamisen lisäksi siihen, että kaupungin talous kehittyy mahdollisimman vakaasti ja ennakoitavasti. Osana vakauttamisohjelmaa ehdotetaan uudentyyppisen henkilöstökehyksen ja yhteisöverokehyksen käyttöönottamista.

Yhteisöverokehys tarkoittaa sitä, että kaupungin riippuvuutta yhteisöveron vaihteluista vähennettäisiin ja kustannusten kasvua hillittäisiin niin, että talousarviovuoden käyttötalousmenojen mitoituksessa huomioitaisiin korkeintaan 20 miljoonan euron yhteisöverotuotto.

– Jos yhteisöveron tuotto olisi korkeampi, jätettäisiin 20 miljoonan euron ylittävä osuus tuloslaskelmassa ylijäämäksi, ja se siirrettäisiin taseen kertyneisiin ylijäämiin. Ylijäämä voitaisiin myös varata esimerkiksi investointivarauksina kaupungin investointeihin, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Nykyistä henkilöstösuunnitelmaa sitovampi henkilöstökehys tarkoittaisi panostusta strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja vapautuvien tehtävien hyödyntämiseen. Henkilöstökehyksestä päätettäisiin talousarvion yhteydessä, ja sen toteutumista seurattaisiin osavuosiraportoinnin yhteydessä lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Henkilöstökehykseen sisältymättömät rekrytointitarpeet hyväksyttäisiin kaupunginhallituksessa lautakuntien esityksestä.

– Talouden tasapainon varmistaminen edellyttää ohjelman toimenpiteiden toteutumisen tiivistä seurantaa ja sen lisäksi jatkuvaa toiminnan tehostamista. Kaupungin toiminnan ja hallinnon kehittämistä ja tehostamista on tarkoitus jatkaa syksyllä erityisesti luottamuselinten päätösvalmisteluun ja uuden kaupunkistrategian toteuttamisen osalta. Selvitämme lisäksi kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaation kehittämistarpeita laadukkaan johtamisen, resurssien tehokkaan kohdentamisen ja strategian vaikuttavan toimeenpanon näkökulmasta.