Asukkaat ja henkilöstö kävivät laajan ja monipuolisen verkkokeskustelun kaupungin talouden vakauttamisesta
Kaupungin talouden vakauttamista koskevat verkkokeskustelut ovat päättyneet, ja niiden yhteenveto on julkaistu kaupungin verkkopalvelussa. Kaupungin asukkaat pohtivat omassa verkkokeskustelussaan, mistä voidaan karsia, kun kaupungin rahat eivät riitä. Henkilökunta pureutui puolestaan siihen, mitä voidaan tehdä toisin, ja kuinka työtä voidaan tehostaa.
Keskustelut käytiin maalis- ja huhtikuun aikana ennen kuin lautakunnat käsittelivät toimialojen ehdotuksia talouden vakauttamistoimenpiteistä. Talouden vakauttamisohjelman valmistelu käynnistettiin vuoden alussa, koska Porvoon kaupungin tulot vähenevät paljon lähivuosina, ja kaupungin palvelut ovat liian kalliita tuloihin verrattuna.
Keskustelujen yhteenvetoa on tarkoitus hyödyntää vakauttamisohjelman valmistelussa. Yhteenveto huomioidaan lautakuntien ehdotusten rinnalla, kun kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä vakauttamisohjelmasta. Kaupunginjohtajan esitys julkaistaan toukokuun lopussa, kaupunginhallitus käsittelee vakauttamisohjelmaa kesäkuun alkupuolella, ja kaupunginvaltuusto päättää ohjelmasta kesäkuun puolivälissä.
Keskusteluissa yhteensä 1700 osallistujaa
Uudentyyppiset verkkokeskustelut käytiin Sitran Suomeen tuomalla Voxit-keskustelualustalla, joka on suunniteltu rakentavan keskustelun tarpeisiin. Osallistujat lisäsivät keskusteluun omia kannanottojaan ja äänestivät muiden keskustelijoiden esittämiä väitteitä. Väitteitä moderoitiin etukäteen ilmoitettujen sääntöjen pohjalta.
– Keskustelut koettiin selvästi tärkeiksi ja kiinnostaviksi, ja ne toivat esille paljon erilaisia ääniä ja näkökulmia vakauttamisohjelman valmisteluun. Monipuolisiin keskusteluihin osallistui myös sellaisia ryhmiä, joiden ääni ei ole aikaisemmin kuulunut talouden vakauttamista koskevassa keskustelussa, yhteys- ja viestintäjohtaja Aino-Marja Kontio kertoo.
Yhteensä osallistujia oli noin 1700, näistä reilut 1200 asukaskeskustelussa ja vajaat 500 henkilöstökeskustelussa. Molemmissa keskusteluissa julkaistiin moderoinnin jälkeen yli 150 osallistujien esittämää väitettä. Asukaskeskustelussa äänestettiin lähes 100 000 kertaa ja henkilöstökeskustelussa lähes 50 000 kertaa.
Kummassakaan keskustelussa ei kyseenalaistettu talouden vakauttamisen lähtökohtaa: sitä, että taloudellinen tilanne edellyttää muutoksia, eikä nykytilaa voida sellaisenaan säilyttää. Näkemykset jakautuivat sen sijaan siinä, miten säästöjä ja uudistuksia toteutetaan ja mihin niiden pitäisi ensisijaisesti kohdistua.
Koulujen yhdistämiseen liittyvät väitteet jakoivat mielipiteitä
Sekä henkilöstö- että asukaskeskusteluissa nousi esille teemoja, joista löytyi laaja yksimielisyys, esimerkiksi tarve tehostaa hallintoa ja toimintatapoja, lisätä yhteistyötä kaupunkiorganisaation sisällä sekä hyödyntää kaupungin oman henkilökunnan osaamista ja karsia ostopalveluja.
Näkemykset erosivat erityisesti silloin, kun keskustelu siirtyi konkreettisiin palveluihin ja säästötoimenpiteiden vaikutuksiin arjessa. Henkilöstön näkemyksissä jakolinja kulki siinä, painotettiinko rakenteellisia ratkaisuja ja keskittämistä.
– Yksittäisitä palveluista esille nousi erityisesti nuorisopalveluiden rooli ongelmien ennaltaehkäisyssä. Merkittävä enemmistö molempien keskustelujen osallistujista ei halunnut kohdistaa säästöjä nuorisopalveluihin. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen, tapahtumien, liikenteen ja infran, seurojen ja yhdistysten avustusten sekä maksujen ja verojen korotusten osalta mielipiteet jakautuivat huomattavasti enemmän, Aino-Marja Kontio kuvaa.
Koulutukseen ja opetukseen liittyviä väitteitä esitettiin paljon sekä henkilöstö- että asukaskeskustelussa. Asukaskeskustelussa suuri enemmistö vastusti opetuksen laadun ja oppimisen tuen heikentämistä säästösyistä, mutta koulujen yhdistämiseen liittyvät väitteet jakoivat mielipiteitä selvästi.
Monet vastaajat korostivat kyläkoulujen merkitystä paikalliselle yhteisölle ja vetovoimalle. Osa vastaajista piti keskittämistä taloudellisista syistä tärkeänä, eikä ollut halukas kuljettamaan lapsia keskusta-alueelta kyläkouluihin, jotta kyläkouluja ei tarvitsisi sulkea.
Avoimuus, reiluus ja oikeudenmukaisuus
Tilat ja kiinteistöt näyttäytyivät molemmissa keskusteluissa konkreettisena ja suhteellisen hyväksyttävänä säästökohteena. Laajaa yksimielisyyttä oli siitä, että kaupungin tilojen käyttöä pitäisi tehostaa ja tarpeettomista tiloista luopua.
Kaupungin henkilöstöön ja työhön ja työprosessien sujuvuuteen liittyvät kysymykset olivat henkilöstökeskustelun ydintä. Henkilöstökeskustelussa korostui näkemys siitä, että työhyvinvointi on keskeinen osa talouden tasapainottamista. Lisäksi painotettiin sitä, että hyvän työntekijäkokemus on keskeinen asia tulevaisuudessakin, koska vaihtuvuus tulee kalliiksi.
Keskusteluissa korostui myös reiluuden ja oikeudenmukaisuuden merkitys. Henkilöstö toi esiin, että säästötoimien on koskettava myös johtoa ja päättäjiä ja että työntekijäkokemusta ja työhyvinvointia ei voida sivuuttaa. Asukkaat puolestaan painottivat vahvasti avoimuutta ja osallisuutta, mahdollisuutta esittää toiveita ja ehdotuksia kaupungin kehittämisen yhteydessä.
– Kokonaisuutena verkkokeskustelujen aineisto tarjoaa monipuolista tietoa henkilöstön ja asukkaiden näkemyksistä päätöksenteon tueksi. Se kuvaa, missä asioissa yhteisymmärrys on vahvaa, ja missä asioissa näkemykset jakautuvat, ja vuoropuhelun ja vaikutusten arvioinnin tarve on suurempi. Näin keskustelut tukevat myös harkittua, läpinäkyvää ja kestävämpää päätöksentekoa taloudellisesti haastavassa tilanteessa, Aino-Marja Kontio tiivistää.
