Siirry sisältöön

Kiertotalouden green deal

Porvoo rakentaa tulevaisuutta, jossa materiaalit kiertävät ja luonnonvaroja käytetään viisaasti. Olemme mukana kansallisessa kiertotalouden green dealissä!

Kiertotalouden Green Deal on kansallinen, vapaaehtoinen sopimus, jossa kunnat, yritykset ja valtio sitoutuvat yhdessä edistämään kiertotaloutta ja vähentämään luonnonvarojen käyttöä.

Porvoon kaupunki liittyi kiertotalouden green dealiin vuonna 2025 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Kaupungin sitoumuksessa painottuu rakennettu resurssiviisas ympäristö.

Sujuvat ratkaisut maamassojen kierron edistämiseksi

Tavoitteenamme on kasvattaa merkittävästi maamassojen hallinnan hiilikädenjälkeä eri kaavoituskohteiden toteutusvaihtoehtojen välisen tarkastelun kautta. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan tässä maamassojen hallinnan kautta säästettyjä kasvihuonekaasupäästöjä normaaliin toimintatapaan verrattuna.

Mikä on lähtötilanne?

Olemme huomioineet asemakaavojen sisällä tapauskohtaisesti työnaikaisen ja/tai alueellisen massatasapainon ilman kaavatarkasteluja. Osayleiskaavatason kokonaissuunnitelma tai asemakaavojen väliset toimintatavat, suunnitelmat ja laskelmat kuitenkin puuttuvat.

Miten edistämme tavoitetta?

Kaavoituksella on keskeinen rooli tavoitteen toteutumisessa. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat:

  • kaupungin omien maankaatopaikkojen sekä välivarastointi- ja jalostusalueiden esittäminen yleiskaavassa
  • edellä mainittujen alueiden operointimallien selvittäminen ja suunnittelu
  • massojenhallinnan vaatiman tilatarpeen huomioiminen kaavoituksessa
  • kiertotalouden edistäminen sitä tukevilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä

Toinen merkittävä kokonaisuus on suunnittelu ja toteutus. Tätä tukevia toimenpiteitä ovat:

  • esirakentamisen aikatauluttaminen ja työmaiden yhteensovittaminen
  • sellaisten periaatteiden linjaaminen, joilla uusiomateriaalien käyttöä tehostetaan rakentamisessa
  • toimintaohjeen laatiminen kaupungin massojenhallinnan toimintatavoista
  • yhteistyökumppanin kanssa kehitettävä verkkokoulutuskokonaisuus maa-ainesten kiertotalouteen liittyvästä lainsäädännöstä ja kohdekohtaisesta arvioinnista

Tavoitteen toteutuminen edellyttää lisäksi laajaa yhteistyötä ja työkaluja. Näitä osa-alueita voimme edistää seuraavin toimenpitein:

  • maa-ainespalveluiden tuottajien, rakentajien ja suunnittelijoiden välisen yhteistyön edistäminen, mukaan lukien yksityiset tahot
  • kiertotalousyhteistyön kehittäminen naapurikuntien ja alueellisen jätehuoltoyhtiön kanssa muun muassa massatyöryhmän perustamiseksi ja massakoordinoinnin edistämiseksi
  • ylijäämämaiden kiertotalouden hiilikädenjäljen ja vaihtoehtojen vertailujen tekemiseksi tarvittavien laskentatyökalujen kehittämiseen osallistuminen
  • BAP-laskentatyökalujen käyttöönotto suunnittelussa

Miten seuraamme kehitystä?

Seuraamme tavoitteen etenemistä laskemalla valikoiduissa kaavoituskohteissa saavutetun maamassojen hallinnan hiilikädenjäljen kuutiota kohden.

Lähtötilanteen tietoja ei vielä ole saataville, mutta olemme sitoutuneet selvittämään tiedot vuoteen 2027 mennessä ja samalla asettamaan sitoumusta kuvaavan numeerisen tavoitteen sitä seuraaville vuosille.

Kaupungin omien rakennusten ja tilojen käytön lisääminen

Tavoitteenamme on kasvattaa kaupungin omien rakennusten ja tilojen todellista käyttöastetta merkittävästi: 10 prosenttia vuoteen 2030 ja 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Käyttöasteen kasvua haetaan erityisesti lisäämällä kaupungin omistamien tilojen käyttöä normaalin käyttöajan ulkopuolella.

Mikä on lähtötilanne?

Lähtötilanteen tietoja ei ole kootusti saatavilla. Käyttöasteiden laskenta on hankalaa, sillä varaukset ovat pirstaloituneena useaan järjestelmään. Pahimmillaan käyttöasteet pitää laskea tilakohtaisesti käsin tai niitä ei työtehokkaasti ole edes mahdollista laskea.

Miten edistämme tavoitetta?

Tavoitetta toteutamme kolmessa eri vaiheessa.

Vaihe 1:

  • yhteiskäyttöön sopivien tilojen tunnistaminen
  • kuntalaisten osallistaminen
  • erilaisten tilojen (esim. kokous, liikunta, urheilu) käytettävyyden ja saavutettavuuden parantaminen
  • käyttöasteiden selvittäminen
  • käyttöasteen kohteittainen määritteleminen
  • henkilöstöä työllistävien vaikutusten ja kokonaiskustannusten selvittäminen

Vaihe 2:

  • kaupungin käyttämän tilavarausjärjestelmän kilpailuttaminen ja hankinta
  • tilojen hallinnan käytännön prosessien yhtenäistäminen ja automatisointi
  • palveluprosessin rakentaminen ja kuvaaminen asiakasystävällisellä tavalla
  • viestinnällä ja markkinoinnilla tunnettuutta palvelulle sekä tietoa palvelusta kuntalaisille
  • tilojen tarjonnan laajentaminen asteittain kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseksi

Vaihe 3:

  • tilojen todellisen käyttöasteen mittaamisen mahdollisuuksien varmistaminen
  • käyttöasteen mittaamisen kehittäminen edelleen

Miten seuraamme kehitystä?

Tavoitteen etenemisen mittarina toimii tilojen todellisen käyttöasteen kasvu.

Ajankohtaista