Elinvoimalautakunta käsittelee liikuntapaikkaselvitystä

Suunnitelman taustatietona ovat muun muassa Porvoon väestöennusteet, kaupungin rakenteen tiivistyminen sekä liikuntapaikkaverkoston nykytila. Tarkoituksena on luoda tietopohja, joka tukee sekä investointien suunnittelua että liikuntapaikkojen pitkäjänteistä ylläpitoa.

Väestöennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa, ja kokonaisväestön kasvu muodostuu pääosin maahanmuutosta. Tämä vaikuttaa liikuntapaikkojen kysyntään, saavutettavuuteen ja erilaisiin käyttäjäryhmiin kohdistuviin tarpeisiin.

– Tämä pitkän tähtäimen suunnitelma antaa tietopohjaan ja eri skenaarioissa esitettyihin painopisteisiin perustuvia ehdotuksia siitä, mitä liikuntapaikkoja tulisi rakentaa, minne ja milloin, mistä liikuntapaikoista taas voitaisiin luopua sekä mitä liikuntapaikkoja tulisi kunnostaa tai kohentaa, vapaa-aikajohtaja Minna Särelä kertoo.

Lisäksi suunnitelma sisältää arvioita kustannuksista, korjausvelasta sekä tarvittavista resurssilisäyksistä, jotta tulevat hankkeet ja ylläpito voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.
Esitys on, että lautakunta merkitsee suunnitelman tiedoksi, ja sitä hyödynnetään tietopohjana tulevia päätöksiä varten.

– Visiot ovat tarkoituksella hyvin erilaisia painopisteiltään, ja kaupunki voi jatkosuunnittelussa hyödyntää niistä elementtejä yhdistellen. Nyt ei siis valita etenemissuuntaa, vaan selvitys antaa meille tietopohjan tulevaisuuden kehittämistä varten, Särelä painottaa.

– On tärkeää huomata, että monessa kohdassa ei ole kyse liikuntapaikkojen lakkauttamisesta, vaan hallinnan ja tai ylläpidon siirtämisestä muille toimijoille kuten yhdistyksille. Esimerkiksi kyläyhdistysten, urheiluseurojen tai Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa voitaisiin neuvotella tiettyjen liikuntapaikkojen hoidosta ja siten turvata niiden käyttö jatkossakin. Näin pystyisimme kohdentamaan kaupungin rajalliset resurssit sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin, liikuntapalveluiden päällikkö Marjo Rantala kertoo.

Suunnitelman kolme visiota toimivat pohjana liikuntapaikkaverkon kehittämiselle, jossa myös huomioidaan kaupunki-infran ylläpitämät puisto- ja liikunta-alueet sekä koulujen ja päiväkotien pihat, jotka myös palvelevat lähiliikuntapaikkoina.

Ensimmäinen visio, keskitetty liikuntapaikkaverkko, rajaisi kaupungin roolin liikuntalain mukaisiin ydintehtäviin. Tässä kaupunki luopuisi tai ulkoistaisi vähitellen merkittävästä määrästä liikuntapaikkojen ylläpidosta, esimerkiksi talviliikuntaolosuhteiden (ladut, luonnonjäät) ylläpidosta luovuttaisiin ja saariston retkikohteiden ja vieras- ja muiden laitureiden ylläpidosta vetäydyttäisiin vuoteen 2030 mennessä.

Toinen visio, terveyttä ja toimintakykyä edistävä liikuntapaikkaverkko, tiivistäisi liikuntapaikkaverkostoa hallitusti. Ylläpidosta luovuttaisiin alueilla, joissa väestö vähenee tai joissa on päällekkäisiä olosuhteita, ja jäljelle jääviä liikuntapaikkoja ylläpidettäisiin nykytasolla ja turvallisesti. Tässä visiossa esimerkiksi hiihtolatuja ylläpidettäisiin lumitilanteen salliessa erityisesti Kokonniemen ja koulujen ympäristöissä. Myös saariston retkikohteiden ja vierasvene- ja muiden laitureiden ylläpidosta voitaisiin luopua tai ulkoistaa asteittain vuoteen 2040 mennessä.

Kolmas visio, mahdollisimman monipuolinen liikuntapaikkaverkko kaikille, tarkoittaisi sekä monipuolisia arkiliikkumisen mahdollisuuksia että korkeatasoisia olosuhteita tavoitteelliselle urheilulle ja kilpailutoiminnalle.

– Toivottavasti suunnitelmassa esitetyt skenaariot kustannusvaikutuksineen konkretisoivat kaupungin päätöksentekovaihtoehtoja ja toimivat työkaluina rakentavalle keskustelulle Porvoon liikuntapaikkaverkoston tulevaisuudesta, Särelä toteaa.