Kodissa ekaluokkalainen? Tässä vinkkejä syksylle

Noin 500 lasta aloittaa elokuussa koulutaipaleensa Porvoossa, ja monissa perheissä jännitetään jo ekoja koulupäiviä.

– Kaikkia jännittää! Minuakin aina vähän jännittää miten uusi ryhmä toimii ja miten uudet oppilaat tulevat toimeen, mutta pääasiassa olen innoissani! Ekaluokkalaiset ovat ihanan inspiroituneita ja innokkaita oppimaan, kertoo opettaja Diana Forsblom Vårberga skolanista.

Hän lohduttaa, että jännitys menee yleensä nopeasti ohi, ja jännitystä voi lievittää monin eri keinoin.
Yksi niistä on kouluun ja sen pihaan tutustuminen jo ennen koulun alkua. Kesällä voi tulla leikkimään pihalle ja muistella yhdessä huoltajien kanssa, miltä koulun sisällä näyttikään, jos kouluun pääsi tutustumaan jo keväällä.

– Ekaluokkalaiselle voi kertoa, että kouluun meno on vain pieni askel, sillä suurilta osin siellä jatketaan siitä, mihin esikoulussa jäätiin. Vain aikuiset ja huone vaihtuvat, Forsblom kertoo.

Kouluun voi valmistautua myös lainaamalla kirjastosta koulun aloittamisesta kertovia kirjoja ja juttelemalla lasten kanssa omista positiivisista koulumuistoista.

– Meillä on luokassa aina muutamat pehmolelut turvaa tuomassa, mutta jos oma pehmo lievittää jännittämistä, tietysti sen saa ottaa mukaan, kunhan kertoo siitä etukäteen opettajalle. Osa penaaleista ja repuistakin on kuin pehmoja, joista voi saada turvallisuudentunnetta kesken jännittävän hetken, Forsblom vinkkaa.

Koulunsa aloittavalle lapselle kaikki on uutta ja aivot kuormittuvat tavallista enemmän. Rutiinit, rauhalliset kotihetket ja päiväohjelma, joka on etukäteen selvä aamupalasta nukkumaanmenoon, helpottavat koulunkäyntiin keskittymistä.

Turvallisuutta ja mielenrauhaa tuo myös koulureittiin tutustuminen, liikennesääntöjen kertaaminen, kadun ylittämisen harjoitteleminen ja bussireitin läpikäynti yhdessä aikuisen kanssa.

Unirytmikin kannattaa katsoa kuntoon hyvissä ajoin ennen ensimmäistä koulupäivää, ja koulun alettua pyhittää illat rauhoittumiselle.

–Koska lapsilla on paljon opittavaa, he voivat olla iltaisin hyvin väsyneitä. Iltoja ei kannata pakata täyteen harrastuksilla ja sosiaalisilla tempauksilla, vaan antaa aikaa chillailuun ja läsnäoloon, Forsblom sanoo.

Koululaiset saavat ensimmäisinä koulupäivinä koulusta kynän, kumin ja koulukirjoja. Tästä seuraa tunnetusti päiden rapsuttelua kotona. Onko kirjat yhä päällystettävä kontaktimuovilla?

– Päällystäminen ei ole pakollista, mutta suositeltavaa etenkin sellaisille kirjoille, joita käytetään monta vuotta. Se, miten hyvänä kirja pysyy, riippuu toki myös oppilaasta. Mutta ei, pakollista kontaktimuovin laittaminen ei ole, Forsblom lohduttaa rähmäkäpäläisiä huoltajia.

Repun hankkiminen sen sijaan on pakollista tai vähintäänkin suotavaa.

– Repun pitää olla aika iso, ainakin sen kokoinen, että sisään mahtuu A4-kokoinen vihko tai kansio, Forsblom sanoo.

Kansio kannattaa hankkia erilaisia lomakkeita ja tärkeitä lappuja varten, ja jos haluaa auttaa lapsen tavaroita pysymään tallessa, vaatteet, reput ja penaalit kannattaa nimikoida.

– Nimen voi kirjoittaa tussilla tai hankkia vaikka nimitarrat – kukin tyylillään. Pääasia on, että omat tavarat löytyvät, jos ne pääsevät katoamaan, Forsblom kertoo.

Jokaisessa koulussa ja luokassa on omat toimintatapansa, mutta suurimmassa osassa kouluista ensimmäiset päivät pyhitetään rutiinien ja kaveritaitojen harjoitteluun.

– Keskitymme siihen, että koululaiset tuntisivat olonsa turvallisiksi ja oppisivat perustaitoja jonottamisesta viittaamiseen, Forsblom kertoo.

Opettajat käyttävät usein paljon aikaa ryhmähengen luomiseen ja yhdessä olemisen harjoittelemiseen. Luokassa lauletaan, leikitään ja tutustutaan toisiin oppilaisiin.

Vaikka opittavaa on paljon, Forsblom muistuttaa, ettei kaikkea tarvitse osata heti. Koulun säännöt löytyvät usein kuvallisina seiniltä, ja niihin palataan aina tarpeen tullen.

– Kukaan ei odota, että lapset osaisivat säännöt heti. Niitä opetellaan vähitellen kerraten. Joskus teemme säännöt yhdessä ja lapset saavat itse miettiä, miksi sääntöjä tarvitaan. Näin säännöt tuntuvat omilta ja ne sisäistetään paremmin, Forsblom kertoo.

Kouluun tutustutaan kiertelemällä yhdessä käytävillä ja pihalla. Oman opettajan lisäksi tutuksi tulevat koulun muutkin aikuiset, oppilaat ja myös ekaluokkalaisten kummioppilaat, joiden tarkoitus on toimia turvallisena tukena koululaiselle.

– Meidän koulussamme on ensimmäisenä päivänä yhteinen tilaisuus, jossa rehtori pitää tervetuliaispuheen ja luokat sekä opettajat nousevat vuoron perään seisomaan, kun heidät esitellään, Forsblom sanoo.

Forsblom on valmistautunut koulun alkuun jo keväällä suunnittelemalla ensimmäiset kouluviikot ja tervetuliaiskirjeen sekä tutustumalla luokkaansa, oppimateriaaleihin ja opetussuunnitelmaan. Hän on suunnitellut kouluvuoden ohjelmaa sekä yksin että yhdessä kollegoiden ja muiden kanssa.

– Minulla on pitkä lista tekemistä, josta suoritan tehtäviä tärkeysjärjestyksessä. Ekaluokkalaisten vastaanottaminen vaatii paljon käytännön järjestelyjä, Forsblom kertoo.

Kaiken käytännön järjestelemisen ohessa opettajan on tärkeä ladata akkujaan ja levätä.

– Ekaluokkalaisille pitää olla aidosti läsnä ja antaa itsestään 200 %, sillä he tarvitsevat paljon tukea – toiset takkien, toiset ikävän tai jännityksen kanssa, Forsblom sanoo.

Hän kertoo odottavansa jo innolla syksyä ja koulun aloitusta elokuun 12. päivä.

– Vaikuttaa siltä, että minulle on tulossa kiva luokka!

Teksti ja kuva: Merja Forsman