August Eklöfin puisto

Puiston kohdalla oli aiemmin Näsin kartanon peltoja, joiden paikalle rakennettiin 1900-luvun alussa teollisuusalue. Rannassa on sijainnut muun muassa laatikkotehdas, varastorakennuksia ja puutavaran säilytyskenttä. Alueen halki kulki kiskot raaka-aineiden kuljetusta varten. Alue tunnetaan myös entisenä Hankkijan alueena ja minigolfalueena.

Kolmesta osasta koostuva puisto rakennettiin vaiheittain: pohjoinen osa valmistui vuonna 2005, keskiosa vuonna 2009, ja eteläinen osa kunnostettiin puistoksi ja avattiin yleisölle vuonna 2023.

August Eklöfin puistosta löytyy monipuolisesti erilaisia tiloja ja toimintoja. Puistossa voi katsella Porvoon kauniita näkymiä ja kukkaloistoa, ja se tarjoaa mahdollisuuksia sekä rauhoittumiseen että seurusteluun ja toiminnallisuuteen. Puistossa on taidetta, penkkejä, keinuja, pyörän huolto- ja pumppausmahdollisuus, LUCIA-hankkeessa toteutettu älykkäästi valaistu pyöräily- ja kävelytie sekä Ihana Porvoo -kuvauspaikkakehyksiä.

Mannerheiminkadun ja kävelysillan välissä sijaitsee pohjoinen osa puistoa, joka on rakennettu vuonna 2005. Puistoon on istutettu kymmeniä eri kärhölajikkeita. Puiston köynnöskaarissa ja -tolpissa sekä 200 metrin pituisella kivikorimuurilla kasvaa kärhöjen lisäksi kelasköynnöksiä, aasiankilpikiertoa, köynnösruusuja ja köynnöskuusamia. Köynnösten lisäksi puistossa kasvaa myös erilaisia pioneja ja keväisin kukkivia sipulikukkia. Nurmialueiden keskellä on veneenmuotoisia istutusalueita, joissa on värikkäitä kesäkukkaistutuksia ja köynnöstolppia.

Puiston ilmettä tasapainottavat taustalla kasvavat tammet ja muutamat havupuut. Puiston muotokielessä toistuvat kaarien ja pylväiden muodot ja sama teema jatkuu Näse-Jutten kadun kävelytien varrella kasvavissa pylväspihlajissa.

Länsirannan asuinalueiden läheisyyteen kävelysillan jatkeeksi rakennettiin puisto Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2009. Puiston keskellä olevalla aukiolla on Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin suunnittelema valtiopäivätriptyykki, jonka läntinen sivu kuvastaa Ruotsia, Itäinen Venäjää ja pohjoinen Suomea. Lisäksi puistossa on autonomisen Suomen ensimmäisen kenraalikuvernöörin Georg Magnus Sprengtportenin muistolaatta.

Puistokäytävien kuvio mukailee modernisoituna joen vastakkaisella puolella olevan Runeberginpuiston käytäviä. Puiston kalusteet, valaisimet ja kiveys on värisävyiltään sovitettu valtiopäivätriptyykin väriin. Jokiympäristössä sijaitsevaan puistoon on luontevasti rakennettu puroa mukailevat, suihkulähteillä koristetut vesiaiheet, joissa kasvaa kurjenmiekkoja.

Tässä viihtyisässä puiston osassa kasvaa runsaasti erilaisia perennalajeja ja se on erinomainen puistomatkailukohde puutarha-alan ammattilaisille ja kotipuutarhureille. Puiston joen puoleisen päädyn perennaistutuksissa on käytetty 1800-luvun pihoille tyypillisiä kasveja, kuten rohtosormustinkukkaa, malvoja ja päivänkakkaroita. Kukkivissa puissa, köynnöksissä, jalosyreeneissä ja sipulikukissa on käytetty valkokukkaisia lajikkeita.

Viimeisimpänä August Eklöfin puiston osista on valmistunut 2023 puiston eteläinen osa, jossa on runsaasti erilaisia toimintoja ja viihtyisiä paikkoja oleskeluun. Haastavan alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 2020. Rakentamattoman matalan rannan ongelmia oli esimerkiksi ajoittainen tulvaveden nousu ja heikko kantavuus. Alueelta poistettiin ensin aiemmassa teollisuuskäytössä pilaantuneet maat ja tehtiin 110-metrin pituinen punagraniittinen rantamuuri, jollainen viereisillä rantaosuuksilla jo oli. Puisto suunniteltiin sopimaan muihin jokirannan puisto-osuuksiin.

Eteläinen osa on kaikkien porvoolaisten yhteinen oleskelualue keskeisellä paikalla. Puistossa voi oleskella puisella laiturilla virkistysrannalla, nurmikoilla ja rantakiveyksillä ja lisäksi puistossa on kaksi tonttia kahvilaravintoloille.

Eteläisessä osassa on useita toimintoja, kuten kuvauskehyksiä, shakkiaukio ja pyöränhuoltopiste. Ihana Porvoo -kuvauskehykset, jotka on toteutettu vuoden 2023 osallistuvan budjetoinnin hankkeena, rajaavat kauniita Porvoolle tyypillisiä näkymiä. Kivetty shakkiaukio tarjoaa mahdollisuuden pelata kookkailla nappuloilla. Shakkinappuloita säilytetään aukiolla säilytyslaatikoissa, joiden avaimet voi noutaa Porvoo-infosta. Puistossa on pyörätelineitä sekä pyörien pumppaus- ja huoltopisteitä.

Puistossa puut kehystävät laajoja tiloja puiston taustalla säilyttäen jokimaiseman näkymiä. Joen rannassa kasvaa riippakasvuisia puita, kuten riippajalavia ja pajuja. Puistossa on lisäksi hevoskastanjoita, pylväslehmuksia, tervaleppiä ja tammia. Yksi tammista on lahjaksi saatu kuningatar Elisabethin tammi, jonka Ison-Britannian Suomen suurlähetystö lahjoitti Porvoolle kuningatar Elisabeth II:n 70-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi. Puistossa kasvaa myös eri aikaan kukkivia pensaita, kuten pikkujasmikkeita, hortensioita, ruusuja ja onnenpensaita. Talvella väriä maisemaan tuovat ikivihreät kääpiövuorimännyt.

Eteläisessä osassa on Anne Meskanen-Barmanin Länsirannan taidekokonaisuuteen kuuluva teossarja Jäljenjättäjä, joka koostuu neljästä pronssiveistoksesta. Jokirannan varteen sijoittuva teos tuo esiin jokirannan asukkaita, historiallisia merkkihenkilöitä sekä alueen käsityöläisiä ja tehtaiden työläisiä.

Puiston eteläisen osan läpi kulkevan kevyenliikenteenraitin valaistus on toteutettu älykkäästi ja energiatehokkaasti EU:n rahoittamassa LUCIA-hankkeessa, jossa Porvoon kaupunki oli mukana.

Kevyenliikenteen raitin varrella on käyttäjän mukaan liiketunnistimilla muuntuvaa reittivalaistusta sekä sääolosuhteiden mukaan muuntuvaa valaistusta, joka himmentää väylän valaistustasoa lumiseen aikaan. Puistossa on lisäksi valaisinpylväiden sisällä olevia äänimajakoita, jotka opastavat äänen avulla näkövammaisia liikkumaan puistossa. Äänimajakat pitävät ääntä vain silloin, kun niitä tarvitaan, ja ne toimivat käyttäjän puhelimen avulla ja tunnistavat käyttäjän ja toimivat käyttäjän liikkeen mukaan.