Asukaskyselyt kylien asukkaille Uudellamaalla

Kulttuuri kylässä -kehittämistehtävä toteutti Uudellamaalla asukaskyselyt, joissa kylien ja pienten kuntien pienten kuntien asukkaat pääsivät kertomaan, millaisia kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita he toivovat omalle kylälleen tai lähiseudulle. Kysely toteutettiin Itä-Uudellamaalla kesäkuussa 2021 ja seuraavana vuonna samana ajakohtana Länsi- ja Keski-Uudellamaalla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla tarkoitettiin muun muassa tapahtumia, kirjaston ja kansalaisopiston palveluita sekä erilaisia harrastus- ja liikuntaryhmiä sekä yhdistysten järjestämää vapaa-ajantoimintaa.

Kyselyyn vastasi Itä-Uudellamaalla 567 henkilöä. Vastaajia oli kaikista Itä-Uudenmaan kunnista ja liki sadasta kylästä. Eniten vastauksia saatiin Porvoon seudulta. Länsi-Uudellamaalla vastaajia oli 407, joista eniten Lohjalta, noin 40 prosenttia. Keski-Uudellamaalla kyselyyn vastasi 114, joista noin puolet oli Tuusulasta.

Toiveiden lisäksi vastauksissa ehdotettiin konkreettisia toimenpiteitä, miten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita voidaan kehittää. Niissä korostui osallistumisen ja vuorovaikutuksen merkitys. Kylät ovat erilaisia ja asukkaat toivovat, että heiltä kysytään, mitä he toivovat. Toive osallistua myös palveluiden suunnitteluun, ei pelkkään tapahtumaan osallistumiseen, näkyi vastauksissa.

Uusien rahoitusmuotojen kokeilut ovat yksi keino lisätä asukkaiden osallistumista. Niitä myös ehdotettiin vastauksissa. Toiminta- ja ideatonnit, osallistuva budjetointi ja joukkorahoituskokeilut voivat antaa mahdollisuuden toteuttaa toimintaa varsin nopeallakin aikataululla. Usein ne sopivat hyvin myös muille kuin rekisteröidyille yhdistyksille.

Vastauksista kävi ilmi, että moni osallistuisi mielellään tavalla tai toisella oman kylän kehittämiseen, mutta koki, ettei välttämättä pysty sitoutumaan perinteiseen yhdistystoimintaan.

Vastausten perusteella keskeisiä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa edistäviä tai sitä rajoittavia seikkoja ovat kokoontumistilat. Kylille ei kuitenkaan kaivata keskustaajamien kaltaisia kulttuuritiloja, vaan monenlaiselle toiminnalle sopivia kokoontumispaikkoja.

Vapaissa vastauksissa toistuivat kylätalot, kyläkahvilat tai vastaavat, pop up -tyyppiselle toiminnalle sopivat tilat. Mahdollisuus käyttää jo olemassa olevia tiloja, etenkin koulujen tiloja, mainittiin vastauksissa. Toiveissa olivat myös kirjastoauton iltavuorot kylillä. Useassa vuoden 2021 hellekesän vastauksessa mainittiin yleisten uimarantojen toive myös kylille ja saaristoon.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden äärelle houkuttelevat kiinnostava sisältö tai toiminta, osallistumisen vaivattomuus ja se, että palvelut ovat lähellä. Mahdollisuus tavata muita ihmisiä, laadukas tarjonta ja edullinen hinta ovat seuraavat houkuttimet.

Jos palvelut sijaitsevat matkan päässä, korostuu liikkumisen merkitys. Vapaissa vastauksissa tuli esille, miten joukkoliikenteen vähäisyys tai puute rajoittavat etenkin nuorten, mutta myös muiden kylillä asuvien harrastamista. Vastaajista valtaosa oli aikuisia, joilla ajatellaan usein olevan parhaat liikkumismahdollisuudet. Heistäkin kimppakyytejä kulttuuritapahtumiin käyttäisi kaikkialla Uudellamaalla melko varmasti noin 40 prosenttia ja varmasti joka viides vastaaja. Erilaiset kimppakyydit ja niiden kehittäminen ovatkin vastausten perusteella tervetulleita.

Vastaajat peräänkuuluttavat yhteistyötä, sitä, että pienet kunnat yhdistävät voimansa ja tekevät entistä enemmän yhteistyötä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Etenkin kylissä paikallinen yhdistystoiminta on perinteisesti merkittävä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden järjestäjä. Talkoot ja muut yhteisölliset tapahtumat, kuten erilaiset kyläjuhlat kuuluvatkin vastausten perusteella suurimman osan toimintaan. Noin joka neljäs vastaaja Itä- ja Länsi-Uudellamaalla ja noin 40 prosenttia Keski-Uudellamaalla totesi kuitenkin, ettei omalla kylällä järjestetä tämänkaltaista toimintaa tai ettei vastaaja tunne niitä.

Viestinnässä koettiin puutteita, eikä tieto tapahtumista välttämättä tavoita kaikkia. Kuntien nettisivut ja erilaiset tapahtumakalenterit eivät aina ole tehokkain keino tavoittaa kylien asukkaita. Sen sijaan kyläyhdistyksillä on usein käytössään omia avoimia tai suljettuja somekanavia ja sähköpostilistoja tai perinteisiä ilmoitustauluja. Näiden kanavien merkitys vaikuttaa olevan keskeinen kyläyhteisön tavoittamisessa. Kun tieto tulee läheltä, omalta väeltä, se tavoittaa.

Kyselyn tulokset ovat kaikkien sen piirissä olleiden Uudenmaan kuntien käytössä, ja ne tarjoavat taustamateriaalia kylien kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämiseen.