Pohjavedet ja talousvedet

  • Porvoossa on 13 pääosin harjualueilla sijaitsevaa pohjavesialuetta, jotka ympäristöhallinto on luokitellut yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiksi I-II luokan pohjavesialueiksi.
  • Kahdelle tärkeimmälle pohjavesialueelle (Sannainen, Saksanniemi–Kerkkoo) on Länsi-Suomen vesioikeus määrännyt suoja-alueet vuonna 1990.
  • Suurin suojelutarve on Sannaisten pohjavesialueella, josta pumpataan pääosa Porvoon veden toimittamasta juomavedestä.

Riskit pohjavesialueilla

Pohjavesialueita uhkaavat erityisesti liikenne ja alueilla sijaitsevat vanhat öljysäiliöt.

Vessöön, Seitlahden ja Kråkön harjualueilla on lisäksi ollut tai on edelleen laajamittaista maa-ainesten ottotoimintaa, jonka seurauksena Vessöön ja Kråkön alueille on muodostettu suuria, likaantumiselle ja muutoksille alttiita pohjavesialtaita. Kyseisten alueiden merkitys pohjavesialueina on heikentynyt maa-ainestenoton takia niin paljon, ettei niitä enää luokitella tärkeiksi pohjavesialueiksi.

Sannaisten ja Saksanniemen–Kerkkoon pohjavesialueilta maa-ainesten ottotoiminta on loppunut ajoittaista kotitarveottoa lukuun ottamatta.

Pohjaveden laatu

Porvoon kaupungin käyttämän pohjaveden laatu on säilynyt pääosin hyvänä lukuun ottamatta muutamia runsaiden sateiden aiheuttamia tilanteita, joissa vettyneen maaperän suodatuskyky ei ole enää riittänyt, vaan pohjaveteen on päässyt esimerkiksi bakteereja. Tilanteista on selvitty lyhytkestoisilla putkistokloorauksilla.

Yksityiskiinteistöjen kaivoissa tavallisimpia ongelmien aiheuttajia ovat radon, kloridi, nitraatit ja bakteerit.

Porvoon pohjavesialueille on valmistunut vuonna 2010 suojelusuunnitelma, jossa on selvitetty keskeiset pohjavesialueisiin kohdistuvat riskit ja keinot näiden riskien torjumiseksi.

Terveydensuojeluviranomainen valvoo talousvesikäyttöön otettavan pohjaveden laatua.

Lähteet

Lähde syntyy, kun pohjavesi pääsee purkautumaan jossakin maanpinnalle. Purot saavat usein alkunsa tällaisesta pohjaveden purkautumiskohdasta.

Lähde voi olla silmäkkeinen ja moniosainen, jolloin puhutaan allikko- ja hetteikkölähteistä. Korpimetsissä pohjavesi purkautuu usein maanpinnalle niin sanottuina tihkupintoina. Pohjavettä voi purkautua myös järvien ja muiden vesistöjen pohjalle.

Lähteissä ja niiden ympäristössä viihtyy harvinaisia kasveja ja sammalia, koska lähteet säilyvät yleensä sulina myös talvella. Luonnontilaiset lähteet ovat nykyään vesilain nojalla suojeltuja.

Porvoosta on vaikea enää löytää luonnontilaista lähdettä, koska useimmat lähteet on aikoinaan rakennettu kaivoiksi asentamalla niihin betonirenkaita tai puurakenteita tai niitä on kaivettu ja kuivattu esimerkiksi metsäojitusten yhteydessä.

Talousvedet

Porvoon vesi toimittaa talousveden vesijohtoverkkoon kuuluville kiinteistöille sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla että niiden ulkopuolisilla alueilla. Vesijohtoverkkoon johdettava talousvesi muodostuu harjualueilta saatavasta pohjavedestä ja Sannaisissa tehtävästä tekopohjavedestä. Talousveden laatua valvovat sekä Porvoon vesi että terveydensuojeluviranomainen.

Vesijohtoverkkoon kuulumattomat kiinteistöt hankkivat talousvetensä yleensä omista kaivoista, jotka voivat olla rengaskaivoja tai kallioporakaivoja. Kaivoissa ongelmia aiheuttavat muun muassa radon, fluoridi, suola (NaCl), rauta, mangaani ja bakteerit.  Kaivojen veden laadusta ja kaivovesitutkimuksista saa lisätietoa terveydensuojeluviranomaiselta.