Kesäterveisiä Kokonniemen liikuntakeskushankkeesta

Aloitan kertaamalla lyhyesti taustan, jotta kaikilla on selkeä kuva tilanteesta. Joulukuussa 2025 uudisrakennusprojektin suunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että sille pystyttiin laskemaan kustannusarvio. Se osoittautui noin 10 miljoonaa euroa korkeammaksi kuin se kattohinta, 67,8 miljoonaa euroa, jonka kaupunginvaltuusto myöhemmin maaliskuussa päätti projektille.

Tämän vuoksi meidät ohjeistettiin tammikuussa 2026 etsimään vaihtoehtoja, joilla kustannuksia saataisiin selvästi alemmas. Kävimme läpi erilaisia tapoja pienentää rakennuksen laajuutta ja tarkistaa sen laatutasoa, ja arvioimme nopeasti, kuinka paljon kukin vaihtoehto voisi säästää. Näiden arvioiden pohjalta päädyimme esittämään niin sanottua tiivistettyä skenaario B ratkaisua, jonka mukaisen kattohinnan valtuusto sitten vahvisti.

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet tätä työtä paljon tarkemmin: olemme käyneet läpi rakennuksen teknisiä ratkaisuja yksityiskohta kerrallaan ja etsineet niistä kustannustehokkaimmat vaihtoehdot. Tehtävä on ollut vaativa, sillä lähtökohtana oli siis noin 10 miljoonan euron ylitys, joka piti saada kurottua umpeen. Olen ylpeä siitä sitkeydestä ja osaamisesta, jota projektiryhmämme on tässä työssä osoittanut.

Tällainen tarkka suunnittelu, markkinoiden kartoittaminen ja ratkaisujen hiominen vievät aikaa, koska juuri niin varmistamme, että lasketut säästöt myös todella toteutuvat rakentamisvaiheessa. Kyse on monimutkaisesta työstä, joka vaatii tiivistä yhteistyötä yhtiön, käyttäjien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Olen luottavainen siitä, että juuri tällä yhteistyöllä pääsemme maaliin.

Yksi hyvä esimerkki löydetyistä ratkaisuista liittyy rakennuksen julkisivuun, eli siihen, miltä rakennus näyttää ulkoapäin. Julkisivu on rakennuksen käyntikortti ja osa pysyvää kaupunkikuvaa, joten sitä on mietitty erityisen huolella.

Olemme projektiryhmässä ja urakoitsijan kanssa tutkituttaneet kevään ja kesän aikana julkisivuun kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, joilla saavutetaan kaavan ja arkkitehtuurin näkökulmasta asetetut kaupunkikuvalliset tavoitteet. Tässä työssä on onnistuttu erinomaisesti: rahassa mitattuna olemme pystyneet tehostamaan suunnitelmia noin miljoonalla eurolla. Kesän aikana olemme löytäneet tähänkin kustannustehokkaita ratkaisuja, muun muassa löytämällä oikeat julkisivumateriaalit sekä lisäämällä puuverhousta niihin kohtiin, joissa se on helpommin havaittavissa ja joissa elinkaaritehokkuuden merkitys on tästä näkökulmasta pienempi. Tämä ratkaisu ei heikennä kaupunkikuvaa eikä suunniteltua ja päätettyä toimintaa, mutta saavutettu säästö on pysyvä.

Vaihe 1 eli uusi jäähalli on nyt siinä vaiheessa, että sen suunnitelmat ja ratkaisut on kehitetty lähes valmiiksi. Seuraavaksi siirrymme tarkempaan toteutussuunnitteluun, joka palvelee suoraan tulevaa rakentamista. Tavoitteenamme on edelleen käynnistää rakentaminen marraskuussa.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme koko tämän tiiviin kustannustyön aikana pystyneet pitämään kiinni niistä periaatteista, joita seurat ja käyttäjät ovat pitäneet ehdottoman tärkeinä. Samalla jäähallin kustannukset ovat nyt lähellä sitä tasoa, jonka valtuusto on hyväksynyt, ja tämän tason saavuttaminen on edellytys sille, että pääsemme aloittamaan rakentamisen. Tämä on hieno osoitus siitä, että huolellinen ja määrätietoinen työ kantaa hedelmää.

Hyvällä teknisellä suunnittelulla olemme samalla varmistaneet, että jäähalliin saadaan laadukkaat ja toimivat tilat. Suunnittelun edetessä olemme tehneet valtuuston asettamaan tavoitteeseen muutamia tarkennuksia, jotka on syytä kerrata:

• Oheisharjoittelusali ja peilisali korvaavat päätykatsomon taakse alun perin sijoitetun oheisharjoittelualueen.
• IV-konehuone sijoitetaan kolmanteen kerrokseen.
• Henkilökunnan sosiaali- ja toimistotilat sijoitetaan jäähallin toiseen kerrokseen matalan kynnyksen aulan sijasta.

Nämä tarkennukset parantavat päätettyä laatutasoa, ja ne on voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia, eikä niiden pois jättäminen toisaalta vähentäisi kustannuksia. Kun aulasta on saatu tilankäytön tehostamisen ja teknisten ratkaisujen ansiosta sijoitettua tiloja jäähallin toiseen kerrokseen, aulatilat pienenevät, mikä tuo säästöjä hankkeen toisessa vaiheessa.

Rakentamislupaa haetaan koko rakennukselle kerralla, eli myös vaiheen 2 ratkaisulle, vaikka itse rakentaminen tehdään kahdessa vaiheessa.

Vaiheen 2 eli monitoimiareenan ja matalan kynnyksen tilojen tilanne on toisenlainen kuin jäähallilla. Näiden ratkaisua kehitetään vielä sinä aikana, kun jäähallia rakennetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaihe 2 tarvitsee vielä aikaa, ja myös jäähallin rakentamisen pitää edetä riittävän pitkälle, ennen kuin voimme varmistaa, että vaiheen 2 ratkaisu täyttää sille asetetut tavoitteet ja voidaan suunnitella loppuun asti.

Tämä ei ole ongelma, vaan luonnollinen osa projektin etenemistä. Näin varmistamme, että lopputulos on toiminnaltaan optimaalinen sekä kustannuksiltaan ja koko elinkaareltaan tehokas rakennus, joka palvelee porvoolaisia monipuolisesti pitkälle tulevaisuuteen. Vaiheen 2 suunnitelmat voivat siis vielä matkan varrella tarkentua ja muuttua, ja tarvittaessa haemme niille uutta rakentamislupaa ennen kuin vaiheen 2 rakentaminen käynnistyy, suunnitelmien mukaan kesällä 2028. Pidän tätä hyvänä asiana: se antaa meille mahdollisuuden tehdä entistäkin parempia ratkaisuja, kun tietoa ja kokemusta kertyy matkan varrella lisää.

Iso osa hanketta on myös liikuntakeskuksen alueen kadut ja pysäköintialueet, ja tässäkin on hyviä uutisia. Kesän aikana uutta katua ja pysäköintialueita on rakennettu aikataulun mukaisesti, ja työ on sujunut hienosti. Kiitos siitä kuuluu kaikille urakassa mukana olleille.

Uusi Liikuntakaarre eli liikuntakeskuksen uusi pääkatu otetaan käyttöön lokakuun aikana. Tarkka päivämäärä varmistuu lähempänä ajankohtaa, ja siitä tiedotetaan, kunhan päivämäärät on lyöty lukkoon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten koko hanke etenee monella rintamalla samaan aikaan ja johdonmukaisesti kohti tavoitettaan.

Myös liikuntakeskuksen ulkokenttien tarkempi suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Tässäkin työssä otamme infraprojektin toimesta mukaan seurat ja käymme heidän kanssaan aktiivista vuoropuhelua, jotta myös nämä ratkaisut palvelevat käyttäjiä oikealla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Haluamme, että kentät suunnitellaan yhdessä niiden kanssa, jotka niitä lopulta eniten käyttävät.

On hyvä muistaa, että teemme koko hankkeessa pitkän aikavälin ratkaisuja koko Porvoon parhaaksi. Tästä syystä kaikki ratkaisut tai rakentamisjärjestys eivät aina tunnu parhailta juuri sillä hetkellä yksittäisen seuran tai käyttäjän näkökulmasta. Ymmärrän tämän hyvin ja arvostan suuresti sitä kärsivällisyyttä, jota käyttäjät ja seurat ovat hankkeen aikana osoittaneet. Kokonaisuus ja rakennuksen koko elinkaari huomioiden pyrimme kuitenkin ratkaisuihin, jotka palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin vuosikymmenten ajan, ja uskon, että lopputulos on sen arvoinen.

Käymme järjestelmällistä ja avointa vuoropuhelua seurojen, liittojen, kaupunkilaisten ja liikuntapalveluiden kanssa koko hankkeen ajan. On tärkeää, että tieto kulkee molempiin suuntiin ja että myös pienemmät yksityiskohdat punnitaan huolella ennen kuin tilat otetaan käyttöön. Juuri näistä pienistä yksityiskohdista syntyy lopulta kokonaisuus, joka palvelee kaikkia Kokonniemen liikkujia parhaalla mahdollisella tavalla.

Erityisen iloinen olen siitä, että keväällä käynnistetty seurayhteistyöryhmä on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Ryhmässä käymme rakentavaa ja aktiivista vuoropuhelua seurojen ja muiden tahojen edustajien kanssa. Pääsemme kertomaan siellä ajankohtaista tilannetietoa hankkeesta ja tutkimaan yhdessä suunnittelussa olevia ratkaisuja jo ennen kuin ne saatetaan loppuun. Tämä on mielestäni erinomainen tapa varmistaa, että lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien todellisia tarpeita. Olen kiitollinen kaikille yhteistyökumppaneillemme siitä aktiivisesta ja rakentavasta otteesta, jolla he ovat olleet mukana tässä työssä.

Emme vielä tiedä täysin lopullista ratkaisua kaikkine pienine yksityiskohtineen, ja siihen matkaa on vielä jäljellä. Mutta etenemme kohti sitä määrätietoisesti ja hyvällä mielellä, yhdessä kaupungin, käyttäjien, seurojen ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kesän aikana tehty työ on vahvistanut uskoani siihen, että olemme rakentamassa Porvooseen jotain todella hienoa.

Kiitos kaikille tähän mennessä tehdystä työstä, ja mukavaa loppukesää kaikille kaupunkilaisille!
– Jarkko

Kehittyvä Kokonniemi -hanke kutsuu kaikki Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittymisestä kiinnostuneet tapaamaan yhtiön henkilöstöä projektitoimistoon erikseen ilmoitettuina päivinä. Tule keskustelemaan ja tutustumaan!

Lisätietoja:
Kokonniemen liikuntakeskus Oy, toimitusjohtaja / verkställande direktör Jarkko Vainionpää 040 564 6417, ext-jarkko.vainionpaa@porvoo.fi