Miten pitkä juoksurata, miten suuri kuntosali – ja onko hanke kallis vai ei?
Kokoniemen liikuntakeskus puhuttaa ja tässä kirjoituksessa pohdin muutamia asioita, jotka nyt herättävät keskustelua ja kysymyksiä. Haluan avata avoimesti, mihin tekemiimme selvityksiin suunnittelu perustuu, miksi tietyt ratkaisut ovat mukana ja millaisia vaihtoehtoja olemme tarkastelleet.
Juoksurata – mitä olemme selvittäneet ja miksi se on tärkeä osa kokonaisuutta
Kokonniemen hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen hyvät ja monipuoliset yleisurheilun harjoitteluolosuhteet. Pääpaino on harrastajissa, lapsissa ja nuorissa, mutta tilojen halutaan tukevan myös kilpaurheilijoiden harjoittelua. Kansainvälisen tason kilpailuolosuhteita yleisurheilulle ei ole kuitenkaan ollut tarkoitus toteuttaa.
Sisäratoja rakennetaan sekä kaarrekallistuksilla, jolloin radan pituus on yleensä 200 metriä, että ilman kallistuksia, jolloin radat ovat tyypillisesti yli 300 metrin pituisia. Alun perin monitoimiareenaan oli ajateltu noin 300 metrin pituinen kiertävä juoksurata, jossa olisi neljä rataa ilman kaarrekallistuksia. Sisimmän radan kaarresäde olisi noin 26,5 metriä, sekä 6-ratainen 110 metrin juoksusuora. Mitoitus perustui Suomen Liikunnan Ammattilaisten suosituksiin. Kaikki muut yleisurheilutoiminnot voidaan sijoittaa niille varattuun tilaan, kun juoksurata toteutetaan ilman kaarrekallistuksia. Suunnittelun edetessä koko uudisrakennusprojektin kustannusarvio kuitenkin nousi ja kaikkien tilojen osalta tarkastellaan vaihtoehtoja. Kun monitoimiareenan osalta tarkastellaan yhden salilohkon vähentämistä, myös tila juoksuradalle pienenee. Tällä hetkellä olemme tutkineet vaihtoehtoa, jossa kiertävän sisimmän radan pituutta lyhennettäisiin noin 260 metriin, jolloin uloin rata olisi noin 300 metriä pitkä. Juoksusuora lyhenisi 100 metriin. Kaarresäde säilyisi samana kuin 300 metrin radassa eikä vaatisi kaarrekallistuksia. Lyhennys kohdistuu suorille osuuksille ja tämä pudottaisi investointikustannuksia arviolta noin 2 miljoonaa euroa.
Koska hankkeen tavoitteet yleisurheilun osalta painottuvat ennen kaikkea laadukkaisiin harjoitteluolosuhteisiin, on välttämätöntä arvioida huolellisesti, riittääkö lyhyempi ratavaihtoehto lasten, nuorten, harrastajien ja tavoitteellisten urheilijoiden tarpeisiin. Tämän vuoksi olemme pyytäneet Suomen Urheiluliitolta tarkennettua arviota lyhennetyn radan käytettävyydestä, turvallisuudesta ja vaikutuksista harjoitustoimintaan sekä siitä, voidaanko ratkaisu perustella hankkeen tiukentuneiden kustannusraamien näkökulmasta.
Suomen Urheiluliiton tuore lausunto korostaa, että alle 300 ja yli 200 metrin sisäratojen rakentaminen ilman kaarrekallistuksia ei ole suositeltavaa. Lyhyempi rata painottaa kaarrejuoksua ja lyhentää suoria niin, että juoksutekniikan harjoittelu voi vaikeutua. Lisäksi kaarrejuoksu voi kasvattaa rasitusvammojen riskiä. Lyhyempi rata myös vähentää käytettävissä olevaa harjoitustilaa esimerkiksi verryttelyyn ja koordinaatioharjoitteluun, mikä heikentää hallin monipuolista käytettävyyttä. Lajiliiton mukaan tällainen kompromissiratkaisu ei tarjoa turvallisia eikä riittävän laadukkaita harjoitteluolosuhteita.
Jatkosuunnittelun keskeisenä tavoitteena on, että yleisurheilutoiminnot mitoitetaan määritettävään investointikattoon ja suunnitellaan yhteistyössä paikallisten seurojen sekä lajiliiton olosuhdeasiantuntijoiden kanssa, jotta lopputulos on sekä taloudellisesti kestävä että käyttäjien tarpeisiin aidosti vastaava. Lopullinen ratkaisu tehdään yhdessä käyttäjien kanssa saatujen asiantuntija-arvioiden pohjalta.
Matalan kynnyksen aula – avoin, kaikkia kaupunkilaisia palveleva liikunnan sisääntuloalue
Matalan kynnyksen aula – tai kynnyksetön aula – on keskeinen osa Kokonniemen liikuntakeskusta. Sen tarkoituksena on tarjota alue, johon voi poiketa liikkumaan ilman ennakkovalmisteluja, ajanvarauksia tai kilpailullisia paineita tai tulla säännöllisesti suorittamaan, vaikka omaa kunto-ohjelmaa.
Vaikka aula työnimenä voi kuulostaa pieneltä, sen kokonaislaajuus on skenaariossa B noin 2500 neliömetriä eli noin kahden täysimittaisen käsipallokentän verran. Tästä noin 1000 neliömetrin alue on tarkoitettu matalan kynnyksen liikuntaa varten. Siihen on tulossa pienpelialueita, tanssisali, kuntosalilaitteita, toiminnallisen harjoittelun alueita sekä senioreille ja terveysliikunnalle sopivia ratkaisuja. Tilan ohessa sijaitsevat myös koulutus- ja toimistotilat, ravintola ja palvelualueet.
Jäähallin ja monitoimiareenaan väliin sijoittuvan matalan kynnyksen aulan kaikkien tilojen tarkempi mitoitus ja käyttöjako ovat parhaillaan suunnitteluryhmän jatkotyöstössä. Tavoitteena on varmistaa, että matalan kynnyksen alueesta muodostuu aito koko kaupungin liikuttava kohtaamispaikka.
Kuntosalien hintavertailu Porvoossa – mitä se tarkoittaa Kokonniemen liikuntakeskukselle?
Olemme vertailleet Porvoon yksityisten kuntosalien hinnoittelua Kokonhallin nykyiseen kuntosalihinnoitteluun. Yksityisten toimijoiden hinnat vaihtelevat paljon: edullisimmillaan kuukausijäsenyyden saa alle 20 eurolla, mikä on lähes samaa tasoa kuin Kokonhallin kuntosali. Toisaalta laajemmat palvelupaketit voivat maksaa 35–50 euroa kuukaudessa. Porvoossa on siis tarjolla sekä hyvin edullisia peruspalveluja että kattavampia ja kalliimpia kokonaisuuksia.
Porvoon yksityiset kuntosalipalvelut ovat kohtuuhintaisia ja toimivat alueella, jossa on paljon kilpailua. Yksityiset kuntosalit tarjoavat jo laajasti palveluja, jotka tukevat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja täydentävät kaupungin tarjoamia vaihtoehtoja. Koska alueella toimii useita yksityisiä kuntosaleja, kaupunki ei voi hinnoitella omaa vastaavaa palveluaan selvästi markkinahintaa edullisemmaksi ilman, että se rikkoisi kilpailuneutraliteetin periaatetta.
Hankkeen ohjausryhmässä on linjattu, että jos Kokonniemen liikuntakeskukseen toteutetaan liiketila, siihen halutaan ensisijaisesti kuntosalitoimija. Kilpailutuksen yhteydessä kaupunki voi edellyttää, että toimija tarjoaa kohtuullisen kertamaksun kuntosalin käyttöön. Näin varmistetaan, että palvelu on saavutettavissa myös satunnaisille käyttäjille, nuorille ja ikääntyneille ilman tarvetta sitoutua kuukausijäsenyyteen.
Hankkeen kustannukset – mistä hinta muodostuu ja onko ratkaisu lopulta edes kallis?
Keskustelu hankkeen kustannuksista on ymmärrettävä, sillä kyseessä on Porvoon mittakaavassa merkittävä investointi. Kuten useissa rakennushankkeissa valtakunnallisesti, myös tässä hankkeessa alustavat kustannusarviot perustuivat vielä rajalliseen tietopohjaan ja osoittautuivat myöhemmin arvioiltaan optimistisiksi. Nyt meillä on tarkempi ja selvityksiin perustava tieto kustannuksista, ja nykyisen tietopohjan perusteella ei ole näkyvissä tekijöitä, jotka välittömästi viittaisivat kustannusten nousuun. Tavoittelemme koko hankkeen läpi ratkaisuja, joilla saamme kustannuksia tästä vielä alaspäin.
Kun kustannuksia verrataan vastaavan tyyppisiin liikuntarakennuksiin Suomessa, sijoittuu Kokonniemen hanke silti tavanomaiselle tasolle. Jäähallien, monitoimiareenojen ja yleisurheilutilojen neliöhinta on tyypillisesti 2500–4000 euroa bruttoneliöltä, ja Kokonniemen hankkeen kustannukset osuvat tähän haarukkaan. Kysymys ei siis ole poikkeuksellisesta kallistumisesta, vaan siitä, että nyt laskemme kustannukset todellisista tarpeista ja oikeista lähtökohdista.
Elinkaariajattelu vahvistaa tätä näkemystä. Kun tarkastellaan 50 vuoden aikajaksoa, käy ilmi, että investoinnin koko ei yksin ratkaise taloudellista kestävyyttä. Merkittävä rooli on käyttöasteella, energiatehokkuudella ja mahdollisuudella tuottaa vuokratuottoja. Näistä syistä hieman suurempi ja paremmin toimiva kokonaisuus on pitkällä aikavälillä itse asiassa edullisempi kuin pienempi ja vähemmän monipuolinen ratkaisu.
Työstämme parhaillaan liiketoimintasuunnitelmaa koko liikuntakeskuksen toiminnan pyörittämiseksi. Kun se etenee, avaan sitä lisää seuraavissa kirjoituksissani.
Miksi kokonaisuuden täytyy olla näin suuri, vaikka alun perin puhuttiin pelkästään uusista jäähalleista?
On totta, että keskustelu käynnistyi vuosia sitten jäähallien huonokuntoisuudesta. Pelkkä jäähallien uusiminen ei kuitenkaan olisi ollut viisas eikä taloudellisesti kestävä ratkaisu. Myös Kokonhalli on lähivuosina joko mittavan peruskorjauksen tai uusimisen tarpeessa. Useiden hajanaisten tilojen ylläpitäminen erillään olisi tullut kalliimmaksi kuin yhden toimivan kokonaisuuden rakentaminen.
Lisäksi seurat ja lajitoimijat, luottamushenkilöt ja yksittäiset porvoolaiset ovat vuosia toivoneet yhteisiä, monipuolisia tiloja, joissa harjoittelu, kilpailut ja tapahtumat voivat toimia rinnakkain. Nykyiset tilat eivät tähän sovellu ainakaan kovin hyvin. Suurempi kokonaisuus mahdollistaa myös tapahtumatuotannon ja yleisötilaisuudet, jotka tuovat alueelle uutta elinvoimaa ja parantavat taloudellista kannattavuutta. Kyse ei siis ole siitä, että rakennetaan enemmän kuin tarvitaan, vaan siitä, että rakennetaan kokonaisuus, joka vastaa Porvoon todellisiin ja monipuolisiin tarpeisiin.
Lopuksi
Kokonniemen hanke on ratkaisevassa vaiheessa. Kaupungilla on maaliskuussa edessään valinta skenaarioiden välillä, ja tämä valinta määrittää Porvoon liikuntapalveluiden kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Haluan johtaa hanketta tavalla, joka on läpinäkyvää, perusteltua ja käyttäjien tarpeista nousevaa. Kokonniemen liikuntakeskus rakennetaan porvoolaisille – ja se tehdään yhdessä.
Jarkko Vainionpää
toimitusjohtaja, Kokonniemen liikuntakeskus Oy
Tule tutustumaan Kehittyvä Kokonniemi -hankkeeseen!
Kehittyvä Kokonniemi -hanke kutsuu kaikki Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittymisestä kiinnostuneet tapaamaan yhtiön henkilöstöä projektitoimistoon tiistaisin sivustolla erikseen ilmoitettuina päivinä. Osoite: Rihkamatori (entinen Kompassin tila). Tule keskustelemaan ja tutustumaan!
