Kokonniemen liikuntakeskus: Enemmän kuin rakennus – investointi porvoolaiseen elämään

Ymmärrän, miksi mittava investointi herättää keskustelua. Huoli kustannuksista ja prioriteeteista kertoo välittämisestä. Siksi haluan olla teille läpinäkyvä: kuunnella, vastata faktoilla ja pitää kiinni siitä, mitä olemme yhdessä linjanneet.

Tämä hanke ei synny imagosta, vaan arjen välttämättömyydestä. Nykyiset tilat ovat monin osin elinkaarensa päässä. Kyse on turvallisuudesta, riittävistä harrastusvuoroista ja kasvavan kaupungin tarpeista. Emme rakenna monumenttia, vaan puitteita elämälle – ja tiloja, jotka palvelevat lapsia, aikuisia, ikäihmisiä ja erityisryhmiä.

Kokonniemi istuu luontevasti osaksi laajenevaa keskustaa. Rakennuksen rooli ei ole ylilyödä, vaan tukea alueen kokonaisuutta: ajaton, kestävä ja käytössä toimiva ratkaisu, joka kantaa myös kaupunkikuvassa pitkälle tulevaisuuteen.

Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman C2+-version, se teki päätöksen tiedolla, että liikuntakeskus aiheuttaa kaupungille noin 6 miljoonan euron lisämenon vuodessa. Tämä on ollut koko suunnittelun taloudellinen ankkuri – se mittari, joka ratkaisee Porvoon kantokyvyn ja turvaa kohtuulliset harrastusmaksut porvoolaisille seuroille, kaupunkilaisille ja perheille.

On rehellistä todeta, että varhaisvaiheen investointiarviot olivat optimistisia. Rakentamisen hintaennuste on tarkentunut todellisen rakennettavan pinta-alan, ajallisten kustannusten ja maaperän vaatimusten myötä. Silti tuoreimmat laskelmamme osoittavat: pysymme valtuuston asettamassa vuotuisessa raamissa – kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa olemme jopa sen alla.
Viestimme on selvä: voimme toteuttaa laadukkaan kokonaisuuden ilman, että veronmaksajien vuosittainen taakka ylittää sovitun.

Kustannusarviot ovat tarkentuneet syistä, jotka ovat nyt selvillä: alkuperäisistä laskelmista puuttuneet neliöt, vaiheistuksen vaikutus ja maaperän vaatima stabilointi ja paalutus on nyt huomioitu realistisemmalle tasolle. Projektiryhmässä emme kuitenkaan ole jääneet vain toteamaan kuluja.

Hankkeessa toimii myös poikkeuksellisen vahva projektiorganisaatio kehitysyhtiön johdolla.

SRV:llä alihankkijoineen on valtakunnallisesti erittäin laaja kokemus liikuntapaikkarakentamisesta – jäähalleista monitoimi- ja tapahtuma-areenoihin.

A-Insinöörit ovat vastaavasti yksi Suomen kokeneimmista toimijoista vaativissa liikuntarakennushankkeissa, erityisesti teknisten ratkaisujen, turvallisuuden ja elinkaarikestävyyden varmistamisessa.

Näiden lisäksi mukana on Verstas Arkkitehdit, jotka ovat tunnettuja selkeästä, tarpeisiin perustuvasta ja käyttäjälähtöisestä arkkitehtuurista. Heidän kädenjälkensä näkyy Suomessa useissa moderneissa, teknisesti vaativissa ja arjen toimivuutta korostavissa julkisissa rakennuksissa. Verstas tuo hankkeeseen korkeimman tason osaamisen siinä, että tiloista ei tule vain oikean kokoisia – niistä tulee myös kestäviä, turvallisia ja käyttäjilleen aidosti toimivia.

Tämä kokonaisuus ei ole harjoittelua. Se on alan parhaiden yhdistämistä porvoolaisten hyödyksi.

Projektiryhmämme on yhdessä valtakunnan parhaiden asiantuntijoiden kanssa tehnyt syksyn aikana intensiivistä tilaratkaisujen optimointityötä. Olemme löytäneet ratkaisuja, joilla samat toiminnalliset tavoitteet saavutetaan noin 4,5 miljoonaa euroa edullisemmin verrattuna aiemman C2+ ratkaisun suhteutettuun vertailutasoon. Tämä on osoitus kurinalaisesta johtamisesta, jossa jokainen euro käytetään harkitusti.

Isot hankkeet onnistuvat, kun roolit ovat kristallinkirkkaat:

• Kaupunginvaltuusto: linjaa laajuuden ja talouden raamit.
• Kaupunginhallitus: valvoo kaupungin etua ja omistajaohjausta.
• Ohjausryhmä (viranhaltijat + yhtiön edustus): valvoo hankkeen etenemistä tehtyjen päätösten mukaisesti sekä yhtiön ja infraprojektin toimintaa.
• Kokonniemen Liikuntakeskus Oy: johtaa operatiivista toteutusta yhdessä valittujen kumppaneiden kanssa.

Mikäli hankkeen vaiheistusta puretaan, tavoitteena on tarkastella mahdollisuuksia toteuttaa harjoitteluun soveltuva jääkenttä väliaikaisjärjestelyin sekä selvittää, olisiko kilpailutoimintaa mahdollista järjestää siirtymäkauden aikana kaupungin ulkopuolella. Jääurheiluseuroille tarjotaan mahdollisuus osallistua tähän tarkasteluun, ja tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla seurojen toimintaan kohdistuvat häiriöt voidaan minimoida.

Nykyisten tavoiteaikataulujen perusteella olemme todenneet, että väliaikaisratkaisujen toteuttaminen jääkaudelle 2026–2027 on hyvin haastavaa. Sen sijaan jääkautta 2027–2028 koskevia vaihtoehtoja voidaan edelleen arvioida. Tällöin väistöajan arvioidaan olevan noin puolesta kaudesta yhteen kauteen, mikä voisi mahdollistaa noin 3 miljoonan euron investointisäästöt.

Olemme olleet yhteydessä jääurheiluseuroihin ehdottaaksemme, että mahdollisten väistöjärjestelyihin liittyvien selvitysten yhteydessä tehtäisiin myös yhteinen vaikutusten arviointi. Tämä arviointi tukisi päätöksentekoa ja antaisi päättäjille kokonaisvaltaisemman kuvan tilanteesta. Arviointi keskittyisi mahdollisten vaiheistusmuutosten vaikutuksiin seurojen arjessa, harjoitusvuoroissa ja kilpailutoiminnassa. Tarkastelussa huomioitaisiin 0,5–1 kauden pituinen väistöaika. Vaikutusten arviointi sekä mahdolliset väliaikaisratkaisujen vaihtoehdot saatettaisiin päättäjien tietoon helmikuun aikana ennen maaliskuun päätöksentekoa.

Yhteistyötä jatketaan myös lajiliittojen olosuhdeasiantuntijoiden kanssa, jotta alkuperäisen laajuuden mahdollisista muutoksista syntyvät vaikutukset voidaan hallita niin, että harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet säilyvät tavoitteiden mukaisina.

Vuosi 2025 oli käänteentekevä suunnittelun kannalta. Ehdotussuunnittelussa jalostimme hankesuunnitelman luonnoksiksi, jotka vastaavat kaupungin strategiaa ja käyttäjien tarpeita. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä liikunta- ja toimitilapalveluiden kanssa sekä osallistaen seurat, lajiliittojen asiantuntijat ja muut käyttäjät.

Käsittelimme kahta vaihtoehtoa – ehdotussuunnitelma A (pohjautuu C2+-versioon) ja ehdotussuunnitelma B (kehitysversio) – ja hankkeen ohjausryhmä on päättänyt edistää suunnittelua B-suunnitelmalla.

• Kompakti ja kustannustehokas kokonaisuus.
• Parempi saavutettavuus ja lyhyemmät kulkureitit.
• Mahdollisuus tuleviin laajennuksiin ilman merkittäviä tontinmuutoksia.
• Houkutteleva yhteys liikunta-aukiolta Tolkkistentien suuntaan.
• Pysäköinti selkeytyy ja yleisötilat kokoontuvat matalan kynnyksen aulan ympärille – helppo hahmottaa ja valvoa.
• Sisälogistiikka paranee: huolto- ja henkilöliikenteen risteämiset poistettu, lyhyemmät huoltoreitit eroteltuna puhtaista väylistä → turvallisempaa ja sujuvampaa arkea.

Kaupunkikuvassa ratkaisut painottavat elämänmyönteisyyttä, porvoolaisuutta ja liikkumaan kutsuvaa ilmettä. Aula toimii avoimena sydämenä, joka avautuu maisemaan ja madaltaa kynnystä tulla liikkumaan, tapaamaan ihmisiä – tai vain viihtymään. Pihassa painotamme luontoarvoja ja spontaania liikkumista tukevia tiloja. Hulevesien hallinta on mitoitettu koko tontille – ratkaisut tukevat kestävää kaupunkirakentamista.

Ehdotussuunnittelu (1:600): hahmotellaan rakennusmassat, pääreitit ja tilojen sijoittelu.

Jatkosuunnittelu (1:50): lukitaan tilakohtaiset yksityiskohdat – liikuntatilat, katsomot, pukuhuoneet, oheistilat, myyntipisteet, talotekniikan reitit, akustiikka ja esteettömyys. Tässä vaiheessa päätetään myös materiaalit, värimaailma, kalusteet ja energiatehokkuuden tekniset ratkaisut. Siirrytään siis luonnoksista käytäntöön: piirustuksista todellisiin mittoihin ja toteutuskelpoisiin ratkaisuihin.

Teemme suunnittelua yhdessä kaupungin liikunta- ja toimitilapalveluiden sekä ulkopuolisten olosuhdeasiantuntijoiden kanssa. Tarkennetut suunnitelmat tuodaan säännöllisesti nähtäville projektitoimistolle, jotta käyttäjät voivat tutustua niihin ja antaa palautetta. Jatkosuunnittelua varten perustetaan seurojen yhteinen suunnittelun ydinryhmä, joka yhtiön johdolla tarkastelee ajantasaisia suunnitelmia. Näin varmistetaan, että seuroilla on mahdollisuus kommentoida ratkaisuja ja seurata suunnittelun etenemistä. Tavoite: jokainen yksityiskohta palvelee arkea.

Lukitaan energiaratkaisu, lauhdelämmön hyödyntäminen, aurinkosähkön integrointi, älykäs ilmanvaihto ja energiatehokas valaistus.
Elinkaariajattelu ohjaa valintoja: käyttövarmuus, huollettavuus, kustannus.

Poistumisreitit, hissit, opasteet ja turva-alueet suunnitellaan viranomaismääräysten ja käyttäjäpalautteen pohjalta. Ei vain säädösten täyttämistä, vaan aidosti kaikille toimivat tilat.

Kokonniemen visuaalinen konsepti yhdistää puun, lasin, betonin ja metallin moderniin, Porvoon rakennusperintöä ja merellistä henkeä kunnioittavaan arkkitehtuuriin. Avoin, puinen ja lasiseinäinen aula avautuu liikunta-aukiolle ja maauimalan maisemaan. Pihat käyttävät luonnollisia materiaaleja ja monilajisia istutuksia – liikunta sulautuu luontevasti ympäristöön.

Jatkosuunnittelu varmistaa, että Kokonniemi toimii arjessa. Tässä vaiheessa yhdistämme käyttäjien tarpeet teknisiin ja taloudellisiin reunaehtoihin. Tällä työllä määritämme, kuinka hyvin liikuntakeskus palvelee porvoolaisia seuraavat vuosikymmenet.

Päättäjillä on nyt edessään neljä valmisteltua vaihtoehtoa (skenaariot A, B, C ja D), joilla laajuus ja kustannustavoite vahvistetaan. Valinta voidaan tehdä faktoihin nojaten, täydennettynä käyttäjien kokemuksella ja tiedolla.

Tehdään tästä Porvoon yhteinen onnistuminen!

Jarkko Vainionpää
Toimitusjohtaja, Kokonniemen Liikuntakeskus Oy

Kehittyvä Kokonniemi -hanke kutsuu kaikki Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittymisestä kiinnostuneet tapaamaan yhtiön henkilöstöä projektitoimistoon tiistaisin sivustolla erikseen ilmoitettuina päivinä. Osoite: Rihkamatori B (entinen Kompassin tila). Tule keskustelemaan ja tutustumaan!