J. L. Runebergin patsas
Lue patsaan tarina.
Keskustassa Piispankadun ja Jokikadun välissä sijaitseva Runeberginpuisto on yksi Porvoon vanhimmista puistoalueista. Puutarha-arkkitehti Knut Forsberg suunnitteli sen moderniksi englantilaistyyliseksi maisemapuistoksi, joka perustettiin yleiseksi kävely- ja kokoontumispaikaksi vuonna 1867.
Forsbergin alkuperäisessä suunnitelmassa puisto on rajauttu puuston ja tiiviiden pensasistutusten avulla. Pareittain istutetut havu- ja lehtipuut olivat merkittävä osa suunnitelmaa. Niiden lisäksi Forsbergin suunnitelmassa oli pareittain istutettuja kukkivia puita ja pensaita istumapaikkojen ympärillä sekä puistokäytävien varrella. Alkuperäisten istutusten puupareista on jäljellä tammien ja isolehtilehmusten parit.
Runebergin patsas pystytettiin puistoon vuonna 1885. Alkuperäisessä suunnitelmassa patsaan paikka oli rannan puoleisessa päädyssä, mutta se sijoitettiin keskelle puistoa. Puistoa kunnostettiin 1950-luvulla Paul Olssonin toimiston laatiman suunnitelman mukaan. Silloin patsaan jalustaa ympäröivä istutusalue muutettiin neliön muotoiseksi.
Hortonomi Mats Blomberg teki uuden suunnitelman patsasta ympäröivälle aukiolle 1990-luvulla. Suunnitelman mukaisesti aukiolle tehtiin betonikiveys ja se muutettiin pyöreäksi. Myös patsasta ympäröivä nurmialue palautettiin pyöreäksi ja reunustettiin graniittisilla betonikivillä. Aukion tilavaikutelmaa korostettiin istututtamalla koivuangervoaidanne lehmusparien väliin.
Torin puoleisessa päädyssä on Pukkiveistos, jonka antiikkikauppias Valter Sjögren lahjoitti kaupungille vuonna 1938. Runeberginpuiston yleisilme muuttui merkittävästi 1960-luvulla, kun muotopuiksi istutettujen puiden leikkaaminen lopetettiin.
Nykyisin Runeberginpuisto on kulkureitti, joka yhdistää torin ja jokirannan. Suuri puisto tuo vihreyttä ydinkeskustaan ja on miellyttävä oleskelupaikka.