Näsin kartano

Näsinmäellä sijaitsee Näsin kartano, joka kuului 1500-luvulla Uudenmaan kymmenen suurimman kartanon joukkoon. Sen nykyinen päärakennus on todennäköisesti rakennettu 1810–1830-lukujen välisenä aikana, vaikka sen arkkitehtuuri viittaakin 1700-luvun kustavilaiseen tyyliin. Kartanon kuuluisimpia omistajia olivat Näse-Jutte ja hänen poikansa, pormestari Calle Holm.

Kartano luovutti maitaan, kun perustettiin Näsin hautausmaa, yksi Suomen vanhimmista kaupungin ulkopuolella olevista hautausmaista.

Suuri siirtolohkare Näsin kivi kätkee alleen tarinoita ja toimii edelleen näköalapaikkana. Näsinmäen puistometsä on innoittanut taiteilijoita ja ihastuttanut matkailijoita jo vuosisatoja.

Näsin tilan nimi tulee sen sijainnista Porvoonjoen jyrkällä kielekkeellä, “näs” tarkoittaa niemeä tai kielekettä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Näsin tilasta on jo vuodelta 1421. Vuonna 1526 tilalla asui Henrik Skrivare, joka aateloitiin vuonna 1530.

Näsin kartano oli keskiajalla yksi Itä-Uudenmaan suurimmista: 1500-luvun keskivaiheilla kartanon alaisuudessa oli yksitoista lampuotitilaa. Vuonna 1555 Näsi sai kuninkaallisen vieraan, kun Kustaa Vaasa majoittui kartanossa.

Kartanon päärakennus poltettiin isonvihan aikana vuonna 1708. Kartanon omisti tuolloin kenraali Georg Johan Maidel, joka kuoli 1710. Maidelin lesken, Helena Creutzin aikaan Näsi oli vuokrattuna porvoolaiselle kauppias Strömille, ja sitä viljeli kaksi torpparia.

Majuri Fredrik Adolf Ramsay panttasi kartanon porvoolaiselle kauppiaalle Johan Holmille vuonna 1813. Hänen pojastaan Johan Holmista tuli kartanon tunnetuin omistaja vuonna 1813. Hänet tunnettiin Näse-Juttena. Näsin alue pysyi kartanon omistuksessa 1800-luvulle saakka, vaikka kaupungilla oli 1600-luvulta asti toiveita laajentaa aluetta Näsin suuntaan. Näse-Juten poika Carl Magnus Holm oli kartanon viimeinen yksityinen omistaja, ennen kuin se siirtyi kaupungille 1883. Kaupunki on vuokrannut kartanoa asuinkäytön lisäksi muun muassa toimisto- ja näyttelykäyttöön.

Näsin kartanon peltomaiden erikoisuus on kiviaitojen runsaus. Näse-Jutte rakennutti peltojensa ympärille viisitoista kilometriä kiviaitaa.

Porvoon kaupunkikartassa 1652 Näsin kartano on merkitty suurin piirtein nykyiselle paikalleen. Nykyistä päärakennusta aiemmista kartanorakennuksista ei ole säilynyt tietoja.

Vanhin säilynyt piirustus nykyisestä kartanorakennuksesta on A. Karlsin tekemä pohjapiirustus vuodesta 1927. Näsin päärakennuksen mitat ovat vuoden 1887 palovakuutusasiakirjan mukaan 43 kyynärää x 13 1/3 kyynärää (25 m x 8 m), eikä rakennus ole muuttunut mitoiltaan sen jälkeen.

Kartanon tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Rakennusajankohdaksi on esitetty joko 1700-luvun loppua tai 1810–1830-luvun välistä aikaa. Rakennuttajaksi on epäilty varatuomari Johan Holmia, jolloin rakennusajankohta sijoittuisi 1800-luvun puolelle. Sivurakennus ja ulkorakennukset ovat vanhimmillaan Näse-Juten eli varatuomari Johan Holmin aikakaudelta 1800-luvun alusta.

Seinäpinnoista löytyneet tapetit, kattomaalaus ja jotkin ikkunat viittaavat 1830–1840-lukuun. Pohjakaavaltaan, vuoraustavaltaan ja ulkoarkkitehtuuriltaan rakennus kuitenkin muistuttaa vanhempaa 1700-luvun arkkitehtuuria. Se noudattaa sotilastalojen mallipiirustusten muokkaamaa kartanoarkkitehtuurin perinnettä. Katto on 1700-luvulle tyypillinen mansardikatto.

Kartano on hyvin yhdenmukainen usean 1760–70-luvulla rakennetun kustavilaisen kartanon kanssa. Sen sijaan Näsin kartano eroaa selkeästi kartanoista, jotka on rakennettu samoihin aikoihin sen kanssa 1800-luvulla. Vaikkapa 1814–15 suunniteltu Stensbölen kartano on selkeästi uusklassistinen. Yksi selkeä ero on nähtävissä ulkovuorauksessa: pystylaudoitus tuli muotiin 1810-luvulla, mutta Näsin kartano on vaakalaudoitettu, sillä se on rakennettu kustavilaiseen tyyliin.

1700-luvun ulkoasu ja pohjakaava, sekä 1800-luvun empireä noudattavat tapetti- ja maalauslöydöt ovat ristiriidassa toistensa kanssa. On yhtäältä mahdollista, että Johan Holm kunnosti vanhan ränsistyneen rakennuksen 1830-luvun tapeteilla. Toisaalta rakennus olisi voinut valmistua kokonaan Holmin muuttaessa sinne. Hän rakennutti ulkoasultaan vanhahtavan kartanon, mutta sisätilat olivat oman ajan mieltymysten mukaisia.

Onko tämä ehkä rakennuttajansa mielenilmaus: Venäjän vallan aikana rakennettu kartano, joka näyttää tyypilliseltä ruotsalaisen aikakauden rakennukselta? On tunnettua, että Näse-Jutte ihaili kustavilaisuutta.

Lähteet:
• Rosendahl, Ulrika 2005. Porvoo Näsinmäki. Arkeologinen inventointi. Museovirasto, rakennushistorian osasto.
• Pollari, Emilia 2006. Mullasta maan. Porvoon Näsinmäen suojelukaava.
• Wager, Henrik 2007. Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys.