Siirry sisältöön

Suomessa vakinaisesti asuvilla oppivelvollisuusikäisillä lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Oppivelvollisuus alkaa perusopetuslaissa tarkoitetun lukuvuoden alkaessa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta.

Koulutuspalvelut lähettää lähikoulupäätöksen oppivelvollisuuden alkamisvuoden keväällä.

Lähikoulu

Oppilaan lähikoulu määräytyy oppilaan väestörekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Lähikoulu ei välttämättä ole se koulu, joka sijaitsee lähimpänä lapsen kotia. Lähikouluksi osoitetaan ensisijaisesti se koulu, jonka oppilaaksiottoalueella oppilas asuu.

Koulutulokkaat saavat lähikoulupäätöksen tammikuussa. Päätös sisältää ohjeet koulupaikan vahvistamisesta.

Erityistä tukea saavat pienryhmien uudet oppilaat ja painotetun opetuksen uudet oppilaat opiskelevat kouluissa lähikoulupäätöksen mukaisesti lukuvuodesta 2022–2023 alkaen. Lähikoulupäätös vaikuttaa koulukuljetusoikeuteen.

Karttapalvelun avulla voi tarkastella oppilaaksiottoalueita. Kirjoita osoite osoitekenttään ja valitse opetuskohdasta oppilaaksiottoalue suomi tai ruotsi.

Toissijainen koulu

Oppilaalle voi myös anoa toissijaista koulupaikkaa muusta kuin lähikoulusta. Silloin oppilaalla ei ole oikeutta koulukuljetukseen. Porvooseen muuttaessa toissijaista koulupaikkaa anotaan kouluun ilmoittautumislomakkeella. Mikäli oppilaalla on jo koulupaikka Porvoossa, toissijaista koulupaikkaa haetaan Wilmassa olevalla lomakkeella.

Koulun vaihto

Perheen muutosta tulee aina ilmoittaa koululle ja koulutuspalveluihin. Oppilaan muuttaessa kaupungin sisällä toisen koulun oppilaaksiottolueelle, oppilaan lähikoulu muuttuu. Uusi lähikoulu osoitetaan uuden hakemuksen perusteella.

Muuton tapahtuessa kesken lukuvuoden, oppilaalla on oikeus jatkaa lukuvuoden loppuun entisessä koulussaan. Koulupaikkaa on silloin anottava uudestaan. Huoltajat vastaavat mahdollisista koulumatkakustannuksista.

Uutta lähikoulupaikkaa haetaan koulutusjohtajalta kouluun ilmoittautumislomakkeella.

Koulun aloittaminen vuotta aiemmin tai myöhemmin

Koulumenestyksen ja myönteisen asennoitumisen kannalta on tärkeää, että lapsi on kouluun tullessaan sellaisessa kehitysvaiheessa, jolloin hän selviää fyysisesti koulunkäynnistä, kuten koulumatkoista ja 3–5 tunnin työpäivistä. Lisäksi lapsen tulee olla sosiaalisilta ja henkisiltä kyvyiltään riittävän kypsä sopeutuakseen koulutyöhön.

Koulunkäynnin aloittaminen vuotta myöhemmin on perusteltua silloin, kun lapsi tarvitsee vuoden lisäaikaa koululaiseksi kypsymiseen ja on todennäköistä, että vuoden lisäaika vähentää selvästi koulussa tarvittavaa tukea. Lapsen kouluvalmiutta tulee selvittää ensisijaisesti esiopetuksen opiskeluhuollon psykologin toimesta. Kouluvalmiuksia voidaan selvittää myös muiden tahojen psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten tutkimusten perusteella.

Koulunkäynnin aloittaminen vuotta aiemmin edellyttää, että lapsella on tähän riittävät valmiudet. Valmiuksia selvitetään psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten tutkimusten perusteella. Tutkimukset toteutetaan yksityisesti ja huoltaja vastaa tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.