Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänet muistetaan runoilijana, mutta Runeberg toimi myös opettajana ja toimittajana. Runebergin vaikutus suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn on suuri. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.

Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat ja monet suositut virret ovat Runebergin käsialaa. Myös Sibelius sävelsi useita Runebergin runoja. Runeberg nousi jo elinaikanaan kansallissankarin asemaan, ja Runebergin syntymäpäivää alettiin juhlia hänen vielä eläessään.

Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Yliopisto-opinnot hän suoritti Turussa ja työskenteli kesäisi kotiopettajana mm. Keski-Suomessa Ruovedellä ja Saarijärvellä. Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja myös Runeberg muutti sinne 1828. Runeberg julkaisi ensimmäiset runonsa jo opiskeluaikoina. Ensimmäinen runokokoelma Dikter julkaistiin 1830.

Runeberg avioitui pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa vuonna 1831. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa jäi eloon.

Porvooseen Runeberg muutti kasvavan perheensä kanssa vuonna 1837 saatuaan Porvoon kymnaasista lehtorin viran. Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä. Runeberg käytti paljon aikaa ruotsinkielisen virsikirjan uudistustyöhön. Runebergin perhe asui useassa eri osoitteessa Porvoossa, ennen kuin perhe vaurastui ja pystyi ostamaan ison talon uudesta empirekaupunginosasta 1852. Talossa vieraili Runebergin laajan ystävä- ja ihailijapiirin lisäksi useita Suomen taide- ja tiede-elämän merkkihenkilöitä.

Vapaa-ajallaan Runeberg samoili mielellään luonnossa, kalasti ja metsästi. Kesät runoilija vietti perheineen kesäpaikassaan Porvoon Kroksnäsissa. Runebergin vahva side luontoon näkyy hänen tuotannossaan.

Tunnetuin Runebergin saamista kunnianosoituksista on Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain runoilijan syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Runebergin tiedetään pitäneen erityisen paljon makeasta, ja Runebergin päivänä kaikkialla Suomessa syödäänkin hänen nimeään kantavia leivonnaisia, runebergintorttuja.

Runebergin päivänä Porvoossa myönnetään Runeberg-kirjallisuuspalkinto joka on jaettu vuodesta 1987.