Siirry sisältöön

Budjetti on yhteinen ponnistus 

Kaupungin talousarvio eli budjetti on yksi kaupungin tärkeimmistä ellei peräti tärkein dokumentti, sanoo Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio. 

Talousarviossa suunnitellaan koko seuraavan vuoden asiat ja niiden resurssit – toisin sanottuna se, kuinka paljon rahaa voidaan käyttää palveluiden tuottamiseen kaupunkilaisille. 

”Arvio pitkälti määrittää esimerkiksi sen, miten kouluissa ja päiväkodeissa toimitaan sekä mitä infraa rakennetaan ja mitä huolletaan”, kertoo viisi vuotta Porvoon kaupungilla työskennellyt rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tiettyjen palvelujen toteuttamisesta tietyllä tasolla. Moni asia säilyykin talousarviossa muuttumattomana vuodesta toiseen.

Rainion mukaan joka vuosi mukaan tulee kuitenkin myös jotain uutta ja vastaavasti jotain saattaa budjetista poistua.

Toisinaan muutokset perustuvat lain muuttumiseen tai hankkeiden päättymiseen, mutta kaupungin sisällä voidaan tehdä myös tiettyjä strategisia painotuksia.   

Monta eri työvaihetta  

Talousarvion laatiminen on melkoinen ponnistus, johon osallistuu useita ihmisiä. Valmisteleva työ käynnistyy tyypillisesti jo toukokuussa. Kiivaimmillaan valmistelu on alkusyksystä. 

“Alkuun kaupunginhallitus päättää talousarviokehyksen ja asettaa budjetin kokonaismäärän toimialoittain”, Rainio taustoittaa. 

Kaupungin toimialat puolestaan valmistelevat omat ehdotuksensa, joita tarkastellaan lautakunnissa. Lautakunnat taas tekevät omat ehdotuksensa, joista koostetaan esitys kaupunginjohtajalle. 

Kaupunginjohtajan esitys esitellään lokakuussa, minkä jälkeen kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät sen. 

Tasapainoa ja yhteisymmärrystä  

Talousarvion valmistelussa on Rainion mukaan tärkeää kyky nähdä kokonaiskuva ja etsiä tasapainoa sekä yhteisymmärrystä.   

Porvoo käyttää palvelujen järjestämiseen selvästi enemmän rahaa ja resursseja kuin suuret kaupungit keskimäärin. Meillä on siis monella mittarilla hyvät ja laadukkaat palvelut, mutta porvoolaiset itse eivät tätä välttämättä huomaa.
Henrik Rainio, rahoitusjohtaja

“Jatkossa on entistäkin tarkemmin katsottava, mihin voidaan panostaa nyt ja mihin tulevaisuudessa. Vaikka kyseessä on yhden vuoden talousarvio, katsomme aina budjettia valmisteltaessa myös kolmea seuraavaa vuotta.” 

Pisimmät alustavat investointisuunnitelmat puolestaan ulottuvat peräti seitsemän vuoden päähän.  

Varsinaisen talousarvion laadintaan kaupunkilaiset eivät voi suoraan osallistua, mutta sen sijaan Porvoo ryhtyi vuonna 2023 toteuttamaan osallistuvaa budjetointia. Siinä kaupunkilaiset saavat ehdottaa omia ideoitaan toteutettavaksi tietyllä budjettiin merkityllä määrärahalla ja ehdotuksista järjestetään yleinen äänestys. 

Budjetin tilanne (16.10.2024)

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 29. lokakuuta, ja kaupunginhallitus käsittelee talousarviota marraskuun ja joulukuun alun kokouksissa. Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta kokouksessaan 11. joulukuuta.

Teksti Elli Collan / Kuva Samuli Skantsi